Turkistarhaus näyttää olevan toimiala, jonka idea päivän median mukaan tuntuu perustuvan empimiseen ja katumiseen. Ensin mainittua edustaa yhdistyksen jäsen, joka aikoo lopettaa tämän bisneksen ilmeisesti alaan kohdistuvan epäeettisen leiman takia ja ehkä myös turkiksiin pukeutuvien yllä leijuvan epämääräien hälyn vuoksi. Katumisen tuskaa edustaa alan järjestöjohtaja, joka ei hevillä päästä jäseniä irti liitosta. Loogisesti ajatellen luonnon perusarvojen ja ihmisen luonnollisen egon kannalta turkistarhauksessa ei ole mitään vikaa eikä erikoista. Kannattaa huomata, että nykyään pidetään kaloja altaissa samoin kuin pyydettyjä rapuja reikälaatikoissa kosken virrassa odottamassa joutumista aterioiksi ruokapöytään. Nykyihmisen puolustukseksi on sanottava, että olemme erkaantuneet kauaksi ajoista, jolloin talon miehet metsästysretkeltään toivat olka väärä metsoja ja teriä ruokapataan.

Minulle jonkin asteisen harmaan asian tai sen tilan muodostavat saamelaiset, vaikka joka päivä tulee televisoista katsomani saamenkieliset uutiset ja muutakin uutisvirta. Olen ymmärtänyt, että Suomen lapissa puhutaan kolmea erilaista saamenkieltä, vai pitäisikö sanoa murteita. Norjan Ruotisin ja Venäjän saamelaisilla alueilla puhuttanee vielä lisää saamenkielisiä murteita. Voinko minun harmaa alueeni johtua liian vähäisestä yleistietämyksestä? Vai johtuuko se kiinnostuksen puutteesta taikka laiskuudesta? Joskus on vaikeaa tietää, mitä tuntee, ajattelee tai sanoo jostain mediassa usein esillä olevasta, käsitellystä tai   muutoksen kohteena olevasta asiasta tai asiantilasta tai ongelmasta. Toisinaan tämä asiantila tutuu olevan itselleni selvä, mutta seuraavana päivänä se ei olekaan selvä tai muuttuu aivan toisesi. Kuuluuko minun tietämykseni saamelaisuudesta tähän ryhmään? YK on julistanut saamelaiset alkuperäiskansaksi. Porotalous lienee heidän pääelinkeinonsa ja sivuelinkei...