Koulu ei ole rappiolla, mutta viitteet alamäkeen on saalkaneett. Hallitus aikoo leikata ties kuinka monennen kerran koulutuksesta ja opettajien arvostus ei näy palkkauksessa. Tämä ei kutenkaan ole pahinta.      Pahin rapautuminen tapahtuu kaikkien kavalimmalla tavalla: vähittäisillä vuosittaisilla pienillä heikonnuksilla, joista sinänsä yksikään ei ole kohtalokas, mutta kokonaisuus loittonee alkuperäisestä tarkoituksesta. Ruotsissa on näin juuri tapahtunut.      Ruotsissa käytiin peruskoulutaistelu 1960-luvulla taustalla 120 vuotiaan kansakoulun ja oppikoulun yhdistäminen. Yhtenäinen peruskoulu voitti. Aluksi tavoite oli, ettei lapsista tule natseja eikä stalinisteja. Myöhemmin idea muotoutui kestäväksi: koko ikäluokan tuli saada yhteiskunta luokkiin katsomatta yhtenäinen koulutus, jossa eri sosiaaliluokkien lapset kohtasivat ja jossa oppimisvaikeuksissa olevia tuettiin. Tällöin koulusta muodostui pienoismaailma, jossa eri luok...

     Eikö onnistu! Se on täysin mahdollista, jos pohdit, miten siihen pääset ja sen jälkeen noudatat suunnitelmaasi.      Ensin sinun pitää käydä läpi ne aineet, joiden numerot voit nostaa yhdellä tai kahdella kevääseen mennessä ja joiden numerot eivät saa ainakaan laskea. Tämä edellyttää, että pohdit nämä aiheet yksi kerallaan läpi ja merkitset paperille tai muuten vain muistiisi, mitkä kohdat sinulle on heikot näissä aineissa.      Heikkoja kohtia voi olla runsaasti, mutta valitse tärkeimmät kohdat, jotka estävät numeron parantamista kevääksi. Joudut siis ottamaan huomioon oman käytettävissä olevan lukuaikasi ja koulun aikataulun, jotka yleensä näissä tapauksissa ovat tiukkoja. Joudut siis tekemään valintoja ja karsimaan pois epäselvyyksiä, joita sinulle aiheessa on, mutta et ehdi hoitaa niitä kuntoon.      Tämä on rankka päätös, mutta voi parhaassa tapauksessa käydä nii...

Vuoden alussa voimaan tullut koulujen järjestyksenpitoa koskeva   lainmuutos pääasiassa vain siunaa nykykäytännöt. Uutta on, että   jälki-istunnon ajaksi voidaan antaa työtehtäviä, kirjallisia tai fyysisiä. Peruskoulun opettaja vastusti aamun tv:n ajankohtaisohjelmassa työn teettämistä jälki-istunnossa. Hän perusteli kantaansa, että työ on oikeus, ei rangaistus. Tämä on kovin sininen ajatus. Iät ja ajat suljettuun rangaistukseen on kuulunut mielekäs työnteko, kaikkialla maailmassa. Uutta on myös kasvatuskeskustelu. Siihen voi osallistua myös vanhemmat. Hyvä idea. Lakiin ei saatu mainintaa koulumatkoista. Niiden aikana tapahtuneet häiriöt ja kiusaamiset jäävät edelleenkin poliisiasioiksi ja vanhempien huoleksi. Toki koulualueella opettajat voivat   niihin puuttua, ottaa ne koulussa teema-aiheeksi ja pukareita nuhdella. On ymmärrettävää, että lainlaatijat ovat varovaisia, miten kadulla kävelyyn voidaan puuttua, vaikka kävely olisi kuinka remuavaa tai jopa liev...

Kesäkuussa 2012 televisiossa esitettiin dokumentti New Yorkin Bronxin kaupungin osan ala-asteen koulusta. Kohteena oli yksi luokka ja sen opettaja. Oppilaita oli kymmenistä eri etisistä ryhmistä. Opettaja oli omaksunut paneutuvan ja  intensiivisen roolin työssään. Hän jopa ääritapauksessa haki oppilaan kouluun, jos tämä ei sinne saapunut. Oppimistulokset olivat loistavia verrattuna muihin lähikouluihin. Ainut opettajan huoli oli oppilaiden  koulumatkat, jossa oppilas kohtasi monenkirjavaa kadun elämän. Tästä esimerkistä tulee mieleen Suomen peruskoulujärjestelmä. Siinäkin on  tapauksia, jossa opettaja voi hakea oppilaan kotoa kurkistamalla ikkunaan ja koputtamalla herättää nukkuvan lapsen. Meillä ei tarvitse pelätä koulumatkan jengielämää. Automatka voi kylläkin olla pitkä, mutta huolta pidetään. Nyt kun kouluverkkoa harvennetaan, tällainen kotihuolenpito oppilaista ei ole mahdollista. Mutta onhan meillä Vilmat, kännykät ja netit. Mutta ennen kaikkea. meillä on pätevä...