Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella bruttokansatuote merkityt tekstit.


3343. Tekee pahaa sanoa, mutta meillä on liian vähän kannattavia yrityksiä

Niinpä on yhtä paha todeta, että Suomi on menossa monella mittarilla kohti jyrkkenevää alamäkeä. Syntyvyytemme on ennätys pieni ja ikääntyvien määrä kasvaa esimerkiksi 70-80 vuotiaiden joukossa lähivuosina 400000 henkilöllä. Vaikka meillä on noin 350000 työtöntä, avoimia työpaikkoja yli 400000. Kohtaanto-ongelman piikkiin tätä kaikkea ei voi laskea, vaan kyse on osin mysteeri ja osin tukiaisten aiheuttama työn teon välttely. Kaikki tämä näkyy bruttokansantuotteemme jälkeen jäämisenä muista pohjoismaista. Jos kaikkien pohjoismaiden vuoden 2019 bkt:ksi redusoidaan 100, niin Suomen arvo on nyt 103,5 ja Ruotsin lähes 109. Siis jytinällä mennään alaspäin. Mistä tämä johtuu. Ei ainakaan laiskuudesta. Syy on yksinkertaien. Meillä on liian vähän kannattavia yrityksiä. Paperilla niitä on noin 450000, mutta ei tarpeeksi synnyttämään Ruotsin tasoista bruttokansantuotetta. PS Jonkin instanssin pitäisi tutkia, mitä ns. itäsuomi-ilmiö vaikuttaa jyrkkään alamäkeen.

3244. Pitääkö Orpon hallituksen 60 miljardin lisävelka maksaa

”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaik...

3083. Jälkiviisaiden mukaan marjastajat Keski-Pohjanmaalle nostamaan bkt:ta

Ylen Jälkiviisaat oli saanut salaisen toimeksiannon tuntemattomalta, mutta vaikutusvaltaiselta kokoomuksen kärkikolmikolta, laatia salaa ratsastushallin takana toimintasuunnitelma sulkea Venäjän vastainen raja itään karanneilta antikokoomuslaisilta. Tämä oli vain osa operaatio koota tämä porukka Sallan korkeudelle yhteen poroerottelu aitaukseen ja kouluttaa siellä porojen heinien seassa heidän uskollisiksi Meidän Kansa puolueen jäseniksi. Erotellun johtaja oli närkästynyt, kun suurimman poron ruhjoma köriläs toisen silmänsä menettäneenä oli väittänyt lukevansa vain ”Lapin Kansan vaikeudet” lehteä ja nyt sekin ilo oli puoliksi mennyt. Viisain Jälkiviisaista oli ollut yhteydessä oikeuskanslerin ottopoikaan. Hän oli opastanut viemään karkulaiset Keksi-Pohjanmaalle nostamaan asukkaiden keskiansioita, jotka laitakylillä olivat laskeneet alle puolukka kilon hinnan. Teräväpäisin erikoisväittelijä Valtion Talouden Tuho Tutkimuslaitoksesta sanoi anoppinsa ennustaneen puolukka kilon hinnan nouse...

1922. Moraalikatoa etsimässä

     Mieltäni oli pitkään askarruttanut hyvin yksinkertainen laskutoimitus. Miten käy, jos maailman bruttokansantuote kasvoi joka vuosi neljä prosenttia? Sadan vuoden päästä tuotanto oli kasvanut 50-kertaiseksi ja kulutus samaan tahtiin. Kahden prosentin kasvulla 35 vuoden päästä tuotanto kaksinkertaistuisi. Mikäli kulutusta ei vähennettäisi, väistämätön katastrofi oli edessä. Ihmiskunnan kymmenien tuhansien vuosien mittapuussa oli samantekevää, tuliko se 30 vai 100 vuoden kuluttua.      Uuden talouden kannattajat uskoivat teknologian tarjoavan pelastusliivit kasvuhuumaan. Tämä ei vaikuttanut kovin pitävältä mielipiteeltä. Vaikka teknologia kehittyisikin millaiseksi taikavoimaksi tahansa, ihmisten ahneus ja finanssivoimat näyttivät muodostavan tappavan yhdistelmän kansatalouksien kaatamiseksi ja tuloerojen yhä suuremmaksi kasvattajaksi ihmisten, valtioiden ja maanosien välillä. Tuhon estämiseksi tarvittaisiin globaaleja moraalisääntöjä.

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *