Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Mustameri merkityt tekstit.


2887. Putinin Ukraina offensiivin syy on mysteerio, ei ongelma

”Oi Odessa sä helmi Mustan meren”, lauloi Henry Theel komealla altollaan sotiemme aikana. Sodat loppuivat, laulu jäi. Näin käy nyt Mustan meren tuntumassa. Venäjä sortuu, Ukraina jää. Niin kuin moni muukin tekee, täytyy jälleen kerran ihmetellä Putinin Ukraina offensiivia. Siinä käy kuin keskiajan ristiretkeläiselle, hän lähti soturina, mutta palasi porttona. Asiantuntijat ja tervejärki kysyvät, miten Venäjän puolirampa sotaväki voi valloitta puhumattakaan hallita kaksi kertaa Suomea suurempaa maa-aluetta ja 40 miljoonaista yhtenäistä kansaa. On sanottu, että jalkaväki pelkää kaikkein eniten hetkellä, kun voitto on jo käsissä, mutta pitää vielä lopputaisteluissa altistaa henkensä viime metreillä. Onhan se kamalaa, kun viime sekunneilla voi kaatua. Kysymys voidaan kääntää venäismiehiä koskevaksi. "Miksi tällaisen järkeä vailla olevan sodan takia pitää vaarantaa henkensä?" Niinpä hyökkäyksen käsittäminen ei ole ongelma vaan se on mysteerio, sillä ongelma voidaan ratkaista, mu...

2111. Kertsin silta – maaväylä Krimille

     Georgian sodan kyynisen karnevalistista loppuvaihetta kuvaa se, kuinka ihmiset Tbilisistä kävivät bussilasteittain katomassa kaupungin laidalla, miltä sota oikein näyttää paikan päällä. Nyt sota siellä  on jäätynyt kohmeloon, josta kukaan ei ole kiinnostunut.      Itä-Ukrainan pitkittyvä kriisi osoittaa, että kyse ei ole vain sapelien kalistelusta, vaan harkitusta pitkän aikavälin painostamisesta. Venäjän tavoitteena on, ettei Ukraina pääsisi kehittymään länsisuuntautuneeksi maaksi, vaan se olisi korruptoitunut ja heikko valtio, jota Venäjän oli helppo hallita ja ohjailla eri keinoin. Venäjän lisääntyvällä painostuksella Ukrainaan tavoitteena on saada aikaan tilanne samankaltaiseksi, kuin se on nyt Etelä-Ossetiassa.      Tilanne on vielä kuitenkin epäselvä Ukrainassa. Asiantuntijat ovat esittäneet monia eri teorioita Venäjän lopullisista tavoitteista. Putin ystävä Arkadi Rotenberg on saanut urakan rakentaa silta Krimille Kertsin s...

1984. Kerentsin salmen silta – maaväylä Krimille

     Georgian sodan kyynisen karnevalistista loppuvaihetta kuvaa se, kuinka ihmiset Tbilisistä kävivät bussilasteittain katomassa kaupungin laidalla, miltä sota oikein näyttää paikan päällä. Nyt sota siellä on jäätynyt kohmeloon, josta kukaan ei ole kiinnostunut.      Itä-Ukrainan   pitkittyvä kriisi osoittaa, että kyse ei ole vain sapelien kalistelusta, vaan harkitusta pitkän aikavälin painostamisesta. Venäjän tavoitteena on, ettei Ukraina pääsisi kehittymään länsisuuntautuneeksi maaksi, vaan se olisi korruptoitunut ja heikko valtio, jota Venäjän oli helppo hallita ja ohjailla eri keinoin. Venäjän lisääntyvällä painostuksella Ukrainaan tavoitteena on saada aikaan tilanne samankaltaiseksi, kuin se on nyt Etelä-Ossetiassa.      Tilanne on vielä kuitenkin epäselvä Ukrainassa. Asiantuntijat ovat esittäneet monia eri teorioita Venäjän lopullisista tavoitteista. Putin ystävä Arkadi Rotenberg on saanut urakan rakentaa silta Kr...

1190.

     Ei tarvitse kiihottaa mieltään 1970-luvun USA vastaisilla kiivailla opiskelijoiden kaljakuppila-rähinöillä. Silti Yhdysvaltain toiminta viimeksi Irakissa verrattuna nyt Venäjän ryntäilyyn Ukrainassa kuuluvat samaan C ahnauksiin. Ei viitsi edes ajatella USA:n manöövereitä 1950–luvulla tehdä Kuubasta Batista renkinään gangsterivaltio.       Putin on sivistynyt mies ja tuntee historian, etenkin Yhdysvaltain. Täytyy itse kunkin kysyä itseltään, miltä Venäjän nöyryytystilassa sen   johdolta tuntui USA rellestäminen Irakissa. Tähän voi joku todeta, kuten Unkarin sankaripääministeri Miklos Nemeth, 1989 rajojen avaajaa, että Venäjän johto pelkää kansaansa ja rakastaa vain omia etujaan. Niin tai näin.      Joka tapauksessa kun olemme joukolla tuomitsemassa Putinin strategian vai pitäisikö sanoa päivän askeleita, kannattaa huomata, että kyllä muuallakin on osattu.      Tilanne meille euroop...

1188. Venäjä meriherrana – väärät meret

     Missä on kylän radio? Turha kysymys itc-aikana, sama Venäjän meriherruudesta. Mitä Venäjä sitten ajaa takaa Itämeren ylenpalttisessa aktiivisuudessaan?      Helsingin Sanomat vastasi osin kysymyksen tänään pääkirjoituksessaan mainiten henkisen väsyttämisen. Toisaalta ulkopoliittisen instituutin Hanna   Schmid piti yhtenä vaihtoehtona Itä-Ukrainan liittämistä Venäjään hivuttautumisen ja naamioitumisen alistusstrategialla.      Venäjän päätarkoituksena ei ole lisätä pääsymahdollisuuksiaan maailman merille. Se on jo koeteltu tie kummassakin maailmasodassa. Sotateknologian kehittyneisyyskin tee tämän nyt tarpeettomaksi.      Venäjän uusmahtavuus vaatii kuitenkin Itä-Ukrainan Venäjään liittämisen lisäksi muita näyttöjä. Maayhteys Krimille ja pääsy Mustallemerelle kasvattaa itsetuntoa. Nämä ovat Venäjän päämäärät nyt.      Venäjän mahtavuusstrategian kannalta Mustameri on k...

617. Krimi liitetään Venäjän hallintaan

Historiallisesti tarkasteltuna Krimillä on vahvat juuret sekä Tsaari –Venäjään että Neuvostoliittoon sekä myös nykyisen Venäjään. 1800-luvulla paikka oli legendaarinen kirjailijoiden suosima lepo- ja lomapaikka. Tsehov ja Puskin hoidattivat siellä itseään. Jopa Kianto käväisi siellä.  Nikolai II:lla oli Krimin Livadiassa huvila, myöhemmin myös Gorbatsovilla. Kenraalin Wrangelin muistelmista (Karisto 1989) käy ilmi, kuinka bolsevikkien takaa ajaman valkoisen armeijan viimeiset rippeet seuralaisineen lipuivat laivassa tunteikkaasti Mustallemerelle liput liehuen. Vanha-Venäjä oli menetetty. Vuonna 1945 Stalin isännöi Jaltan konferenssissa toisen maailman sodan tulosten jakamista. Sopimus alle kirjoitettiin biljardipöydällä. Niinpä historiallisesti ja geopoliittisesti ajatellen ei ole ihme, jos Putinin Venäjä on kiinnostunut koko Krimin niemimaasta. Niemimaa on Venäjän laivaston ikkuna länteen. Venäjä ei tule luopumaan siitä. Kriisi lopputulos on, että Krimi saa itsehallinnon, jo...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *