Sipilän hallituksella on 26 kärkihanketta. Suurin osa niistä on sellaisia, että soisi niiden toteutuvan, sillä Suomi on saatava nousuun.      Arvioitaessa kärkihankkeiden toteuttamisen vaikeutta ja haasteellisuutta kannattaa jättää tarkastelun   ulkopuolelle ne hankkeet, joissa kyse on lähinnä rahan jakamisesta, leikkaamisesta ja yksittäisten verolakien muuttamisesta.   Nämä ovat melko rutiininomaisia tehtäviä.   Koulutuksen ja tutkimuksen miljardien eurojen leikkauksista on enää turha räkyttää.       Sen sijaan siihen mitä hallitus on päättänyt tehdä digitalisaatiossa, toimintatapojen modernisoinnissa, normien purussa, aluehallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, pitää kiinnittää huomiota hallituksen itsensä ja median.      Nämä uudistukset vaativat päteviä johtajia, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vahvaa substanssiosaamista ja koordinaatiota ...

Viron presidentti Toomas Ilves lähetti sanattomia terveisiä illan pääuutissa Suomen päättäjille: miksette seuranneet meitä heti itsenäisyytemme jälkeen. Tähän voidaan kommentoida, että Suomi oli näkymättömästi, mutta voimakkaasti mukana auttamassa Viron istenäistymistä opeusministeriön Siikalan johdolla   kulttuuriin kainalosauvoilla. Mutta pääkysymys on :miksi Suomi jäi jälkeen Virosta. Pitänee ottaa huomioon kaksi eri tasoa: yhteiskunallinen ja hallintotekninen. Yhteiskunnallisesti Viro otti pikkuyhdysvaltalaisen tien eikä siihen ole nokan koputtamista, mutta hallintotekinen jälkeen jääminen kaivertaa yhtä. Viron etumatka johtuu paljolti suomalaisten johtavien virkmiesten jonkin asteisteta ylimielieyydestä Viron nuorekasta virkamiesjohtoa kohtaan, jolla oli asennetta kohti parempaan, irti neuvostosysteemistä.   Tämä näkyi muiden muassa Hausin konsultoinnissa Virooon.   Oltiin kuuluisia isoveljiä, vaikka virolaiset jo 1990-luvun puolivälissä tekivät suomal...