Aiemmin ministeriön ylimmän johdon tavoitteet syntyivät poimimalla osastojen keskeiset tavoitteet yhteen. Nyt on olemassa vahvoja näyttöjä siitä, ylin johto asettaa strategioita ja tulostavoitteita, jotka ohaavat ostastojen toimintaa ja koko hallinnonalan kehitystä. Eli on strategioita, jotka eivät noudata osasto- ja sektorijakoa. Tämä lisää tarvetta uudistaa ministeriöiden sisäisiä toiminta- ja johtamismalleja. Pitäisikin harkita nykyisten ministeriöiden lopttamista ja siirtymistä yhteen suureen ministeriöön valtioneuvostovirastoon.

Oltakoon Guggenheim-projektista mitä mieltä tahansa Helsingin kaupunki on varannut hankkeelle kahdeksi vuodeksi kaupungin arvokkaimmalta paikalta tontin. Päätös on varmaankin   tehty olettamuksella, että se toteutetaan 50 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä. Tätä indikoi myös ministeri Vapaavuoren päätös myöntää Guggenheimin arkkitehtikilpailuun puurakentamisen edistämiseen tarkoitettua tukea. Tukea kyllä olisi otettu vastaan myös puukerrostalojen rakentamisessa. Ensiksi, ottamatta kantaa tulevan laitoksen taiteellisen merkitykseen Helsingin seudulla, Suomessa tai muualla, kustannuksiin täytyy lisätä tontin arvon. Se pitäisi jaksottaa ja diskontata samoilla periaatteilla, kuin kaupunki tekee muissakin investoinneissa. Asiantuntemusta heillä on. Toiseksi, valtion myöntäessä hankkeen suunniteluun rahaa, se lähes aina merkitsee hankkeen toteuttamista, ei voi lopettaa, kun on aloitettu.