Ylen Jälkipörssissä nähtiin järisyttävä erimielisyys, joka sai   Ahosenniemen vaihtaman heti puheen aihetta. Hyöty nimittäin pamautti, että Kemijärven sellutehdas tulee olemaan maan suurin luontokadon edustaja. Tämä taas johtuu uusimmista tutkimuksista, joiden mukaan hakkualue ei olekaan hiilinielu vaan päinvastoin hiililinko. Jos näin todella on, silloin koko viherohjelma on tehtävä toiselta pohjalta. Tämä johtaa uusiin ja pitkiin EU-tasoisiin ja maakohtaisiin neuvotteluihin.   Kyseessä on vaikeat neuvottelut ja kymmenien miljardiluokkinen kompensaatiot osapuolille, joita ei edes nyt tunnisteta. Koko viherpakka on sekaiin.

     Tuoreen ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006133303.html ) kahden sellutehtaan rakentamiseen pitää suhtautua kriittisesti. Tämä on outo lausunto ministeriltä. Vaikka se osin voidaan panna ministerin näyttämishalun ja kyvykkyyden osoittamisen piikkiin, lausunnon signaaliarvo alan yritysten investointihalukkuuteen on negatiivinen. Myös valtaosa kansalaisista ei voi sitä ymmärtää, koska heidän silmissään metsäalan tuotteet ovat iät ja ajat olleet Suomen hyvinvoinnin yksi kivijalka. On käsittämätöntä, jos puolet noin 100 miljoonan kuution kasvusta jätetään metsään ilmastomuutoksen takia hiilinieluiksi ja ns. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.      Järkevää olisi korvata hiilinielujen vähäisestä pienentymisestä johtuvat mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmastoon liikenteen haittaveroilla ja turpeen käytön lopettamisella energiatuotannossa. Hakkeen ja kivihiilen käytöstä on myös päästä eroon.  ...