Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt kun tämä tangon...

Niinpä on yhtä paha todeta, että Suomi on menossa monella mittarilla kohti jyrkkenevää alamäkeä. Syntyvyytemme on ennätys pieni ja ikääntyvien määrä kasvaa esimerkiksi 70-80 vuotiaiden joukossa lähivuosina 400000 henkilöllä. Vaikka meillä on noin 350000 työtöntä, avoimia työpaikkoja yli 400000. Kohtaanto-ongelman piikkiin tätä kaikkea ei voi laskea, vaan kyse on osin mysteeri ja osin tukiaisten aiheuttama työn teon välttely. Kaikki tämä näkyy bruttokansantuotteemme jälkeen jäämisenä muista pohjoismaista. Jos kaikkien pohjoismaiden vuoden 2019 bkt:ksi redusoidaan 100, niin Suomen arvo on nyt 103,5 ja Ruotsin lähes 109. Siis jytinällä mennään alaspäin. Mistä tämä johtuu. Ei ainakaan laiskuudesta. Syy on yksinkertaien. Meillä on liian vähän kannattavia yrityksiä. Paperilla niitä on noin 450000, mutta ei tarpeeksi synnyttämään Ruotsin tasoista bruttokansantuotetta. PS Jonkin instanssin pitäisi tutkia, mitä ns. itäsuomi-ilmiö vaikuttaa jyrkkään alamäkeen.

Suomen tulevaisuus näyttää patamustalta, mutta on se näyttänyt ennenkin ja pata on vaihtunut vähitellen kiiltävään teräksen. Nyt on kuitenkin tosi kysymyksessä, sillä kansakuntaamme ei paina ainoastaan 100 miljardin euron valtion velka, vaan kansamme tulee olemaan vaikeuksissa selvitä ikääntyvästä väestöstä samalla kun kokonaishedelmällisyys on 1,32, joka on Euroopan pienin. Suuri velkamme ei juuri näyttäydy konkreettisesti jokapäiväisillä hartioillamme, mutta se salakavalasti painaa suuren mustan pilven lailla maatamme matalapaineeseen. Kokonaistuottavuutemme laahaa verkkomaiden jäljessä eikä btk:n kasvun kanssa ole hurraamista. Tästä seuraa, että palkkatasomme jää pakostakin monen verrokkimaan alapuolelle. Kerta kaikkiaan ei ole varaa maksa, kun massi on pieni. Terveydenhoitojärjestelmämme, vaikka sitä kuin rukataan, jää käyhän miehen sovellutukseksi. Fyrkkaa ei ole riittävästi. Nämä köyhän miehen elämäntavat tulevat nyt korostetusti esille, kun kaverimaamme pursuttavat ohi. Eivät ...

”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaik...

Kuten kaikki talousviisaat ovat toistelleet, että valtion velkakellon tikityksestä päästään eroon työllisyysasteen nostamisella, tuottavuuden kohtaamisella ja kohdennetuilla säästöillä, jotka ilmeisemmin tarkoittavat julkisten menojen karsimista. Tässä katsantokannassa lähdetään siitä, että julkinen sektorin on paisunut liian suureksi. OECD:n mittapuun mukaan julkisen sektorimme suuruus on alle keskitason. Sen jankkaaminen ei paranna tilannettamme. Sen sijaan harvoin kuulee väitettävän, että avoin eli yksityinen sektori on liian pieni lisäämään tarvittavaa bruttokansatuotteen kasvua. Toki näin implisiittisesti kommentoidaan. Eilen A-studiossa eräs naisjäsen tarkoittaen talouden kasvua huudahti pariinkin kertaan, että mennään ilolla eteenpäin. Se on oiva asenne. Se kertoo, että olkoon työ ilomme, mihin pessimisti kyllä keksi lisätä, että älkäämme iloitko aina. Kuten valistunut lukija tietää tuottavuuden ja yrittäjyyden kasvu saadaan aikaan vieressä oppimisella, sujuvalla ja hyvällä koul...

Ylen Jälkiviisaat oli saanut salaisen toimeksiannon tuntemattomalta, mutta vaikutusvaltaiselta kokoomuksen kärkikolmikolta, laatia salaa ratsastushallin takana toimintasuunnitelma sulkea Venäjän vastainen raja itään karanneilta antikokoomuslaisilta. Tämä oli vain osa operaatio koota tämä porukka Sallan korkeudelle yhteen poroerottelu aitaukseen ja kouluttaa siellä porojen heinien seassa heidän uskollisiksi Meidän Kansa puolueen jäseniksi. Erotellun johtaja oli närkästynyt, kun suurimman poron ruhjoma köriläs toisen silmänsä menettäneenä oli väittänyt lukevansa vain ”Lapin Kansan vaikeudet” lehteä ja nyt sekin ilo oli puoliksi mennyt. Viisain Jälkiviisaista oli ollut yhteydessä oikeuskanslerin ottopoikaan. Hän oli opastanut viemään karkulaiset Keksi-Pohjanmaalle nostamaan asukkaiden keskiansioita, jotka laitakylillä olivat laskeneet alle puolukka kilon hinnan. Teräväpäisin erikoisväittelijä Valtion Talouden Tuho Tutkimuslaitoksesta sanoi anoppinsa ennustaneen puolukka kilon hinnan nouse...

Maassamme on ollut ja on yhä kolme raaka-aine lähdettä, joista vuosikymmeniä vaihtelevilla vakavuusasteilla on kaavailtu maamme tulevaisuuden pelastajaa ja kotimaisen tuotannon arvonnousun ryydittäjää, rohkeimmat jopa maa kontumme pelastajiksi. Ensimmäinen on 3,6 miljoonan neliökilometri kilometrin laajuinen ja noin kymmenen miljoonan kuutio kilometrin massainen sisävesiemme vesivarasto. Kyse on luonnollisesti vesistöissämme elävistä eri kalalajeista. Nyt niistä pyydetään reilusti alle 10 prosenttia. Pyynti- ja jalostustekniikan kehittyminen mahdollistaisivat määrän kymmenkertaistamisen. Se olisi melkoinen lisä omavaraisuuteen ja mojova ripaus jokapäiväiseen ruokapöytäämme. Alan tulevaisuus pikemminkin osoittaa selvästi alas päin kuin yläviistoon menoa ammattikunnan hiipumisen takia. Nyt kun omavaraisuuteen pyrkiminen on saanut lisäkatetta kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvaisuuden takia, valtiovallan olisi syytä edistää järvialtaiden anteja ravintohuolto omavaraisuuden lisä...

Jälkiviisaiden yliopistomies pomppasi ylös karjaisten, ettei väärennetyn gradun vuoksi kenenkään tarvitse hirttäytyä, sillä jos näin olisi Hietaniemen hautausmaalla olisi oma osasto sankariopiskelijoille. Hän käski seuruetta puhua hiljempaa, sillä jos oikeuskansleri kuulisi sanakaan gradunväärentäjistä, koko historianlaitos olisi kohta historiaa ja hän sen mukana väärennöskirjatutkija. Yliopistomiehen mukaan Haukiputaan haudankaivajan ehdotus kuljettaa tulevaa pikaraidetta pitkin Kauniaisissa ja Espoossa kiehuvaa köyhiä sortavaa ajatustoimintaa Jäämeren rantaan jäähtymään on niin kannatettava, että hän ottaa sen Consistor Minuiminin käsittelyyn. Yliopiston rehtori voi kyllä tämän takia poliisilla vangituttaa koko Jälkiviisaat seurueen, mutta eräs seurueen opetuslapsista Kakolassa istuneena tiesi, miten sitoa hylättyjen gradujen sivuista köyden pelastukseen. Äkkiä studion verhot vetäisin sivuun monenlaisten ruoka- ja viinikärryjen tulvahtaessa kameroiden keilaan. Kalmankalpeaksi valahta...

Monia eurooppalaisia saattoi ihmetyttää, kuinka passiivisesti Yhdysvallat suhtautui etenkin toisen maailmansodan alussa aseiden tuottamiseen. Maan teollisuuspohattoja kiinnosti vain autoteollisuus ja siinä kilpailuedun voittaminen. Tilannetta pahensi 1930-luvun new deal, joka oli tuonut säröjä teollisuusjohtajien ja politiikkojen väleihin. Sen sijaan Britannian täytyi pakostakin olla kiinnostunut aseteollisuudesta ollen sodan eniten uhattu osapuoli. Kyytipoikana tähän on ja oli maan pioneeriasema konepajateollisuudessa. Britit ensimmäisenä maailmassa pummasivat höyrykoneella kaivoksiin tulevan työtä haittavan veden pois. Se oli valtava edistysaskel. Ehkä paras esimerkki brittien innovatiivisesta ja tehokkaasta konetuotannosta on lentokone Spitfire. Käytännössä sitä ei ollut olemassakaan, kun sota syttyi. Kymmenen vuotta kestäneen tuotannon aikana sitä parannettiin kierros kierrokselta, kunnes se sodan lopulla oli ylivoimaisesti paras hävittäjä. Konetta tehtiin kymmeniä tuhansia kappale...

Viime torstain eduskunnan kyselytunnilla oppositio valitteli valtion velkaantumisasteen suuruutta.    Elokuussa 2021 valtion velan suhde bruttokansatuotteeseen (BKT) oli 52,5 prosenttia. Hyvin hoidetussa kansantaloudessa tämä prosentti pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tunnettua on, että suhdeluvun suuruuteen vaikuttavat osoittaja ja nimittäjä. Kokoomus on profiloitunut bruttokansantuotteen kohottamiseen. Siispä Kokoomus yrittäjyyttä edistävänä puolueena voisi nykyistä voimakkaammin tehdä toimenpiteitä yksityissektorin tuottavuuden nostamiseksi, sillä nykyinen taso noin 2,5 prosenttia tuntuu pieneltä digiaikana. Tuottavuudessa on keskeistä patentointistrategia, patentit, pikkupatentit, menetelmäpatentit, lisenssit, uudet menetelmät ja menetelmä parannukset. Näiden asioiden pitäisi olla jatkuvasti johdon pääkopan sisällä meuhkuuttamassa uutta.    Toinen kokoomukselle sopiva keino on edistää yritystoiminnan volyymin kasvua.  Yleisesti tunnettua on, että ...

Arno Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan. Väestörakenteellemme emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia. Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja, työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli. PS. Perusedellytys on, että maamme yrityskanta on hyvä.

     Tuoreen ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006133303.html ) kahden sellutehtaan rakentamiseen pitää suhtautua kriittisesti. Tämä on outo lausunto ministeriltä. Vaikka se osin voidaan panna ministerin näyttämishalun ja kyvykkyyden osoittamisen piikkiin, lausunnon signaaliarvo alan yritysten investointihalukkuuteen on negatiivinen. Myös valtaosa kansalaisista ei voi sitä ymmärtää, koska heidän silmissään metsäalan tuotteet ovat iät ja ajat olleet Suomen hyvinvoinnin yksi kivijalka. On käsittämätöntä, jos puolet noin 100 miljoonan kuution kasvusta jätetään metsään ilmastomuutoksen takia hiilinieluiksi ja ns. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.      Järkevää olisi korvata hiilinielujen vähäisestä pienentymisestä johtuvat mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmastoon liikenteen haittaveroilla ja turpeen käytön lopettamisella energiatuotannossa. Hakkeen ja kivihiilen käytöstä on myös päästä eroon.  ...

Ekonomi pitää yhtä aikaa piirustuspöydällään makrotaloutta ja mikrotaloutta. Hän ei osaa sanoa kumpaa pitäisi enemmän painottaa, sillä kulutus, kilpailukyky ja budjettivaje ovat hänelle yhtä tärkeitä ja vaikeita. Viisaana ihmisenä on unohtaa omaan arvoonsa maailman talouden mahdollisen elpymisen tuoman pelastuksen, koska sitä hän ei osaa ennustaa. Sen sijaan hän luottaa dynaamisiin vaikutuksiin jopa niin paljon, että hän odottaa vielä Kataisen hallituksen yhteisöveron ja työantajien eläkemaksujen alentamisen aiheuttamien vaikutuksia vieläkin. Mutta hänellä on kuitenkin näyttöä yhteisöveron dynaamisista vaikutuksista Äänekosken selluinvestoinnista. Kikyn ansiosta povatun 80000 uuden työpaikan syntymiseen hän ei sano mitään.      Valtiotieteilijä ymmärtää myös historiaa ja uskoo suurten kriisien jälkeiseen vakauteen. Kun yhteiskunnan pääpalikat, instituutiot saadaan pelaamaan yhteen, kriisi voitetaan. Hänellä on hyvä käsitys, mitkä muutamat suuret linjat Suomen kannat...

     Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt ku...

     Kilpailukykyä on monessa ajatuspajassa pyritty takomaan paremmaksi radikaaleilla esityksillä. Suuri palkka-ale on kerta kerran jälkeen todettu mahdottomaksi. Kiky on vain alentavinaan palkkoja ja   ay-liike ei suostu suuriin alennuksiin ja sehän pientäisi myös verotulot. Päinvastoin kulutuskysyntää tulisi lisätä.      Meillä on monet kilpailukykytekijät kunnossa: koulutus, innovaatio, yhteiskuntajärjestelmä.      Yksi ikikanto kilpailukyvyn taikametsässä kuitenkin on: hajanainen yhdyskuntarakenne. Tässä ei kannata olla kovin puhdasoppinen, sillä maassamme tulee aina olemaan muutama vetovoimainen talous- ja bisneskeskus, suuria taajamia ja enemmän tai vähemmän hajanainen maaseutu. Jälkimmäinen on ongelma kilpailukyvylle. Viime viikkoina ongelmaan on taas kerran havahduttu mainostamalla televisiossa maaseudun yritystukia, jota eivät tahdo mennä millään kaupaksi. Kyllä yrittäjä tietää, mikä on oikea toimintay...

     Tästä todisteena nyt on tarunomaisesti jylläävät tarinat soten valinnan vapauden tuomasta ihanuudesta ja usko siihen, että terveydenhoidossa pelittää bisneslogiikka, vaikka tämä on todettu maailmanlaajuisesti paikkansa pitämättömäksi (Anu Partanen USA:n järjestelmästä http://www.hs.fi/kulttuuri/a1467426356329). Näiden kummallisten uskomusten kirjoittaminen olisi ollut Gogolillakin aron kokoinen haaste.      Tarinoiden ihmeellisyyksiin kuulu myös se, että rahaa ei ole saatavilla, vaikka oma pankki EPK on lisää painamassa rahaa ja korot ovat negatiivisia. Dynaamiset vaikutukset kasaantuvat ihmeellisesti vain työvoiman tarjonnan lisäyksen ja yritysveron laskemisen mekanismeihin, ei siis kotimaisen ostovoiman kasvun mahdollisuuksiin BTK:n kasvattamisessa.      Orpo puhuu keksiluokasta kuin se oli juuri häntä varten unohtaen oikealla siivellä odottavat vero- ja muita helpotuksia janoavat. Ei ole ensikerta, kun politiikko huom...

     Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaan ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan asia on näin". Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita.  Arkijärkeily ei aina riitä tähän, tunteet ja aatteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesideakin voi mennä pieleen.      Kannattaa huomata, että matematiikan hyödyttämisessä yhteiskunnan ongelmiin on monta tasoa ja alaa. Prosenttilaskemisen hallinnasta ja riippuvuussuhteiden tajuamisesta on suurta hyötyä bisnestoiminnassa ja virkatehtävissä. Sarjat ovat oivia apuvälineitä finanssi ja rahoitusalalla. Tilastotiede auon hyvä renki lääketieteessä, väestötieteissä, laadunvalvonnassa puhumattakaan yhteiskuntatieteissä. Differentiaaliyhtälöt ovat kultakimpale monelle fysiikan sovellutukselle, jne.      Matemat...

     Mielikuvilla on vangitseva voima. Tämä on saanut kokea sekä Suomen että Ruotsin pääministerit. Molemmat aloittivat työnsä hallituksen johtajina viattomina kansanmiehinä, mutta joutuvat palaamaan totuutensa kanssa kansan pariin töksähtelevinä kiukuttelijoina.      Sipilän imagon laskua tuskin olisi estänyt hänen kuinka surumielinen tv-pohdintansa tahansa työnsä vaikeudesta, sillä niin tylyä hallituksen kurilinja on ollut pieneläjiä kohtaan.       Elisen HS:n ja Sipilän käsityksen mukaan media on tehnyt selvää jälkeä hänen kansakunnan hyvää tarkoittavista loikistaan. Ei ole kuulema ollut puhettakaan oikeamielisyydestä median runnoessa pakkolakitermiä ihmisten mieliin Sipilän suureksi harmiksi.      SSS-kolmikko kyllä ymmärtää suomalaisen media olevan siinä määrin kunniallinen, ettei se kenestäkään ja mistään luo tahallaan hävyttömiä hahmoja. On tunnustettava, että Suomen talouden raiteille...

     Professori J. Stiglitz luki taas kerran madonluvut kuripolitiikkaa harjoittaville Suomen kaltaisille maille. Erityisen höykytyksen koki kokoomuksen Juhana Vartiaisen työntarjonnan lisäämisen politiikka. Tätähän hallitus nyt ajaa pakkolailla, pätkätöillä, työttömyysturvan heikentämisillä ja jo solmuun menneellä päivähoito-oikeuden heikennyksillä.      Työntarjonnan lisääminen tuntuu hölmöläisten hommalta tilanteessa, jossa maassa on 400 tuhatta työtöntä ja maahan tulee joka päivää satoja työkykyisä pakolaisia.      Professorin mukaan hallituksen pitää ennen kaikkea pitää huolta bruttokansantuotteen ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamisesta ja toissijaisesti velan hoidosta. Eihän valtio ole velanhoitoa varten.      Se että luottoluokittaja juuri säilytti maamme luottokelpoisuuden nykyisellään, kertoo tämän olleen Stiglitzin linjoilla.   Kuvaavaa on myös, että valtiovarainministeriön asiantuntijat päivittele...

     Suomen henkinen tila alamaissa yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi.      Lukiessa oikeusoppineiden mielipiteitä, vaikka päivän HS:stä (Koskenniemi, Tuori), EU:n johtavien politiikkojen ja virkamiesten harjoittamasta kuripolitiikasta Kreikkaa kohtaan ja sen lasillisuudesta, väistämättä tulee mieleen Sipilän hallituksen uhkaus hyvinvointipalvelujen noin 1,5 miljardin euron leikkauksesta, ellei yhteiskuntasopimukseen päästä. Hallitus uhka siis kansan vähäosaisia, jollei se suostu laskemaan elintasoaan ja palkkaetujaan. Onko tämä oikeusvaltion arvojen ja   perustuslain mukaista?      Tässä kohden voisi Sipiltä uudelleen kysyä, miksi Suomen pitää leikata, vaikka maa on euroalueen yksi vähiten velkaantuneimmista maista bruttokansantuotteeseen verrattuna.      Samaan aikaan yritysjohtajien palkat ovat viisin kertaistuneet verrattuna duunariin. Työn määrä ja laatu eivät kelpaa perusteluiksi.   ...