Arno
Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen
väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen
työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen
BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan.
Väestörakenteellemme
emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä
työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia.
Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja,
työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa
tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat
sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä
konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli.
PS. Perusedellytys
on, että maamme yrityskanta on hyvä.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti