Massamme tapahtuu harvoin nimitystä valtion virastojen johtotehtäviin ilman julkishallinnon kokemusta. Ennen Tytti Yli-Viikarin nimitystä tällaiset virkamääräykset mahtuvat yhden käden sormiin. Kokemukset eivät ole olleet kovin myönteisiä. Ehkä suurin  ongelma näillä johtajilla on viraston rahojen käyttö omiin tarpeisiin. Näyttöä on. Toisena suurena syynä epäonnistumisiin ilmeisesti on passittavan yrityksen halu päästä nätisti eroon epäpätevästä johtajastaan. Näyttöä on tästäkin. Tullessaan virastoon yritysjohtaja ei useinkaan viitsi tai halua perehtyä, millaisen logistisen järjestelmän virasto muodostaa, puhumattakaan, miten sitä tulisi kehittää. Tämä on tuoreen pääjohtajan suurin haaste, mitä hän ei voi yksin runnoa läpi. Viraston johdolle asiakaskäsite ei aina ole yksiselitteinen, ajatellaanpa vaikka tuomioistuinta. Onko asiakas tuomittava, rikoksen uhrit, uhrin läheiset, surmassa kuolleen omaiset, oikeusvaltio, kansalaiset, lain säätäjät? Yli-Viikarin tapauksessa näyttää,...

Nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti saa vitsaa medialta ja lakitieteen tohtoreilta laidasta laitaan. Joku kademielinen oman uratiensä asfaltoimiseksi on vuotanut julkisuuteen Pöystin sähköposti viestijä pääministerille. Voi tätä vasikoinnin määinnän kauheutta ja mollaamisen määrää. Narrin rooli sopii hyvin vasikalle paremmin kuin hänen virkamiesnaamionsa. Samaan aikaan tämä narri vaahtoaa, kuinka tärkeää muualla julkisessa hallinnossa on pyrkiä ennakoimaan vaarallisia tapahtumia, koska tällöin voidaan rakentaa etukäteen palomuureja uhkan torjumiseen. Tämä eteen päin katsominen oikeuskanslerin toimessa ei narrin mielestä tulee kyseeseen, koska peräpeiliin tuijottaminen tässä toimessa on ainu ja oikea esi-isien kanslereita peritty toimintatapa Passiiviseen hallintoon on totuttu, aktiviinen hallinto herättää pelonväreitä ja proaktiivinen hallintokoneisto melkein kauhua. Jotta kirjoituksen luonne ei loisi liian kollektiivisen räksyttämisen sävyä, on myös hyviä esimerkkejä. Meidän hallino...

Nyt mediassa käydyssä oikeuskanslerin kritiikissä kannattaa muistaa Pöystin nimitys tähän virkaan. Hän toimi Sipilän hallituksen valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Jo tällöin hänellä oli hyvin ohut kokemus julkishallinnon käytännön toiminnan logistiikasta ja säädöspohjasta, joka varassa se toimii. Teoreettinen oppineisuus ei korvaa tässä virassa tarvittavaa hyvin laaja-alaista tietämystä. Oikeuskansleriksi hän nousi hyvin pitkälle pääministeri Sipilän perinnön pohjalta. Ja tämä mies oli karistanut pääkopastaan pois kaikki tarpeelliset ja tarvittavat hallintokäytännöt. Jos vertaa Pöystiä entisiin oikeuskanslereihin Aaltoon, Kortteeseen ja Södermaniin ero on valtavan suuri. Tähän suuruuteen nimittäjän nyt tulee pyrkiä. Mainitut henkilöt olivat aikansa legendoja, joista yksi päätteli omintakeisella huumorillaan katsellessaan kesämökkinsä merinäkymää,  ettei se voi olla demareiden aikaansaannos. Korte taas oli niin nopea älyinen, että kerran presidentin esi...

     Kun korkeaan ja vaikutusvaltaiseen virkaan valitaan pätevä, asioihin voidaan tarttua erilaisella otteella kuin, jos virkaan oli valittu hyvävelikaveri. Tämä on havaittu esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin toiminnassa.      Toiviainen nosti prosessin Helsingin poliisin ylintä johtoa vastaan Aarnio jupakan ilmiantorekisterin epäillyistä laiminlyönneistä. Tämä olisi jäänyt tekemättä, jos paikalle olisi nostettu hyvävelimies. Hänelle oli varmaankin kiusallista seurata edeltäjänsä tempauksia valtakunnansyytäjän viran hoidossa. Nyt hän pyytää eduskunnalta lupaa nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä vastaan viha- ja natsipuheista.      Tuomas Pöysti on hyvin jämäkkä soten perustuslaillisuuskysymyksissä, vaikka peruslakivaliokunta toki tekee lopulliset ratkaisut. Hän on myös ollut tiukka valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimittämisessä sallimatta viran uudelleen auki julistamista. Pöysti ...

     Miten meidän pitäisi suhtautua pääministeriin, joka lähettää samana päivänä 15 sähköpostia eroamaan joutuvalle Ylen toimittajalle ( Lauri Nurmi https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+nurmi ) ja joka jarruttaa verokierron torjunnan tehostamista leikkaamalla tutkintaresursseja. Metsien kätköistä vedetyt sotesäästöt saavat markettien kansan saranoiltaan. Viimeisin ikävä propagandistinen lausunto oli 1.9 televisiossa pääministerin toteamus, että kehitysyhteistyömäärärahoja tulisi korottaa 0,7 prosenttiin bkt:sta. Neljä vuotta on hallituksella ollut aikaa toteuttaa korotus.      Eilen lauantain tv:ssä kokoomuksen ministeri Virolainen oli hiukan enempi muunneltua totuutta karttava sanoessaan, että tähän pyritään pidemmän aikavälin ohjelmalla. Työttömien pakottaminen turhauttaviin temppuihin etuuksien saamiseksi osoittaa arkitodellisuuden tajuamisen kokonaisvaltaista puutetta.      Se, että osaa ohjata lentokonetta Paimioon saakka, ei takaa osa ...

     Harkimo otti ankaran kannan poliittisia virkanimityksiä ja läänityksiä vastaan 24.12. Savon Sanomissa ( https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hjallis-Harkimo-vastustaa-poliittisia-virkanimityksiä-Koko-systeemi-on-mätä/1087021 ). Hän ei käsitä niitä ja pitää menettelyä järjettöminä. Pätevin pitää valita eikä puolueperustein ja hän  tuomitsee toimintatavan, jossa jokin virka on katsottu kuuluvan jonkin puolueen valtapiiriin. Hän on aivan oikeassa.      Virkahan ei teoriassa voi olla poliittinen, koska se edustaa neutraalia hallintoa. Silti näin jatkuvasti menetellään. Mm dosentti Eero Murto varoittaa tästä päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa. Sipilä lupasi luopua  tavasta, mutta se oli ns Sipilän hurskas lupaus.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vahva signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. ...

     Toimittaja Lauri Nurmi https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+nurmi 24.10 julkaistussa Perussuomalaisten hajoamisen –kirjassa hän on hyvin dokumentoinut, mitä keskusteluja Kepu ja Kokoomus sekä tuleva Siniset oivat käyneet ennen PS:n puoluekokoustaja heti sen jälkeen. Niistä kiistatta ilmenee, että Sipilä puhui muunneltua totuutta, että hän ei tiennyt ennen lähtöään tiistaina Turkuun presidentin luokse mitään 20 Sinisen loikkauksesta.      Todellisuudessa Sipilä sai tiedon Sinisten jatkamisesta hallituksessa viimeistään maanantaina 12.6 ja Keskustan johto oli muutoinkin valmistunut hyvissä ajoin PS:n hajoamiseen. Sipilä puhui muunneltua totuutta toistamiseen ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005420742.html ).      Miten meidän pitäisi suhtautua tällaiseen pääministeriin, joka lähettää saman päivänä 15 sähköpostia Ylen toimittajalle, joka joutuu eroamaan, kätkee varojaan vakuutuskirjekuoreen ja on mukana epämääräisissä operaatiossa l...

Presidentti Niinistö ei halunnut esiintyä samassa tiedotustilaisuudessa, jossa pääministeri Sipilä kertoi, miten PS:n jakaannuttua hallitus jatkaa työtään. Siihen oli syynsä.      Ensiksi jonkin verran oli kummallista Sipilän kertoessa u-käännöksessään saaneestaan faksista, jossa 19 PS:n   entistä   kansanedustajaa vakuutti seisovansa Uuden Vaihtoehdon takana. Sen verran valtiosääntöjä koettelevista asioista oli kuitenkin kyse, että luulisi Sipilän ottaneen mukaansa täysistunnon pöytäkirjan uuden eduskuntaryhmän perustamisesta eikä pelkää faksisivua.      Toiseksi kun 19 kansaedustajien ryhmä vailla kuntatason järjestäytymistä ja puoluekoneistoa, saa hallitukseen yhtä monta ministeriä kuin 37 edustajan Kokoomus, sille täytyy olla jokin syynsä. Nämä syyt eivät ole kaikilta osin tiedossa, läpinäkyvyys puuttuu. Tässähän rikotaan hallituksen muodostamisen demokraattista paikan jakotapaa ministereiden määrästä. Asian kummallisuutta lisää tuoreimman g...

      Suuren ja mullistavan hankkeen suunnittelu ja toteutus on vaativa tehtävä kaikille osapuolille. Etenkin johto joutuu koitokselle, jossa kokemus on armoton tekijä. Ilman sitä hanke ajautuu kestämättömille harharetkille, joista paluu raiteille voi olla mahdotonta jo arvovalta syistä tai päätösten peruuttamattomuuden takia.      Näin on käymässä sotelle. Konsulttikielen fraasimaiset hokemat, että lähtökuva kaikilla on sama ja että palvelulupaus takaa onnistumisen, eivät ainoastaan hämää, vaan peittävät alleen suunnitelman aukot.      Lähtökohtakuva ei ole lainkaan selvä, jos OECD-maiden terveydenhoidon laadun kustannustehokkuuden kärkimaa Suomen piti uudessa järjestelmässä yhtiöittää koko ala. Näyttää myös siltä, että fraasi palvelulupaus päin vastoin kuin oli tarkoitus, supistaa palveluja. Tämä näkyy jo siinä, että vakuutusyhtiöt kilvan kehittävät erikoishoidon järjestelmiä. Niihin uudessa järjestelmässä köyhillä ei ...

     Perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta on puhuttu vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen korkean profiilin poliittishallinollinen tapahtuma on aina nostattanut sen päivän keskusteluun. Jotkut kansanedustajat ja jopa ministerit ovat puuskittain puoltaneet sen perustamista.      Kritiikki on etupäässä kohdistunut sen kaksoisluoteeseen, jossa sen kansanedustajajäsenet ottavat kantaa, ovatko ylimmät päättäjät noudattaneet perustuslakia. Kiistämättä he joutuvat tulkitsemaan lakia jossain määrin esteellisinä omissa asioissaan, mutta he perustelevat esteettömyyttään korostamalla toimivansa kuin tuomioistuin. Toinen julkilausumaton peruste on, että hallinto ja päätöksenteko sujuvoituvat, kun on omasta takaa tuomioistuin. Tämä pitää paikkansa, sillä evidenssiä löytyy sieltä sun täältä.      Meneillään olevaa hallituksen uusmuotoilua, oikeuskanslerin viran täyttämisen viivittelyä ja valiokunnan varajäsen vaihtamista sekä soten per...

      Nyt käydyssä keskustelussa kyse ei ole lainvalmistelun tasosta eikä perustuslaista, vaan sitä miksi perustuslailliset näkökulmat ovat juuri ny nousseet puheenaiheiksi hallituksen reformipolitiikassa. Keskustelu on seurausta Sipilän hallitukseen tuomasta työskentelytavasta. Sitä leimaavat kiireellisyys, jolloin hallitukselta jää vähemmälle huomiolle lainsäädännön rajoitukset ja rajoitusten muuttamisen vaatimat täsmälliset prosessit.      Kyse on myös osin tietämättömyydeltä. Maalaisjärjenkin olisi pitänyt havaita sakkojen korottamisen budjetin tilkkeiksi olevan kestämätön peruste. Sipilä ei ole myöskään sisäistänyt, että ”kokeile ja muuta periaate” ei sovi yhteiskunnallisten uudistusten läpivientiin. Se johtaa perustuslakitörmäyksiin ja hallitustyön uskottavuuden heikkenemiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa pikaistuksiin ja ärsyyntyminen ja lopuksi uudistusten runttaaminen tavalla tai toisella läpi (http://www.hs.fi/kotimaa/art...

     Nyt syksyllä on taas edessä suden hetki kun poliittisin perustein aletaan valita johtotehtäviin virkamiehiä, mm Kelan pääjohtaja.      Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin hallinnon näin taas aletaan menetellä, vaikka kuinka mm dosentti Eero Murto varoittaa päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.      Osaa näistä tarjokkaista vääjäämättömästi työntää eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkik...

      Tullin pääjohtaja Hartikainen oli saanut hallitukselta (Päivi Räsäseltä) vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2015 helmikuussa. ( http://demokraatti.fi/tulli-kohu-hartikaiselle-vakava-huomautus-ja-toimintaohje/ ). Syynä oli epäasiallinen käytös julkisuudessa alaisia kohtaan ja epäily pyrkimyksestä vaimon suosimisesta rekrytoinnissa. Asioista oli kanneltu oikeuskanslerin virastolle.      Nyt Poliisi tutkii asiaa ja tähän mennessä ei ole tullut ilmi mitään, mikä vm:n mielestä estäisi pääjohtajaa toimimasta virassaan. ( http://www.hs.fi/paivanlehti/09022016/a1454910790544 ). Hyvä näin.       On syytä kuitenkin epäillä epäasiallisen toiminnan jonkin asteisesta jatkumista johtoryhmän kokouksessa syksyllä 2015 viinaralliryhmän virkojen auki julistamisessa, joka koski myös pääjohtajan vaimon virkaa. Pääjohtaja jääväsi itsensä, mutta ei poistunut kokoushuoneesta. Autoritäärisessä johtamisessa tämä ...

     Valtakunnan syyttäjä Matti Nissien ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat rajusti Ylen illan tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua.      Kertomansa mukaan Nissiseltä oli kysytty jäsenkirjaa hänen hakiessa poliisiylijohtajan virkaa.        Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli Seija Holtarin ytimekäs juttu sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisestä. Kyseessä on miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat.      Illan uutisissa Erhola vahvisti, että politisoitumisen vaara on todellinen.      Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamisiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa oll...

     Kieli on ihmisen hämmästyttävän taipuisa ja ilmaisuvoimainen työkalu. Pari esimerkkiä. Kun kirjailija kirjoitta tekstissään mesikämmen, hän luo teoksessaan lukijalle mielikuvan leikkisästä, ystävällisestä ja suuresta metsäneläjästä. Lukijalle tulee sama tunne. Kun hän kirjottaa sanan karhu, tulee mielikuva otuksesta, joka halutessaan ottaa kaiken, mutta joskus jättää rippeitä muillekin. Eläin pysyy samana, mutta tunnelma on toinen.      Kun poliitikko kirjottaa sanan leikkaus, tässä subjekti ja objekti muodostavat niin sopeutuvan ilmaisun, että se pitää selostaa, tullakseen ymmärretyksi, paikaan päällä työttömälle tai kunnan talouspäällikölle. Sanottakoon heti, että indeksikorotuksien poistaminen ei ole leikkausta, vaikka hölmö opiskelija aluksi näin luuli. Viimeisin Jälkiviisaat-ohjelma valisti tässä asiassa opiskelijaa tikkariesimerkillään.      Se kuinka ilmaisutaiteen eri lajit voivat luoda häkellyttävän itsevarmasti ja yks...

     Se mikä kestää kuin loputon yö ja josta riittää puhumista, on poliittiset virkanimitykset. Siinä ei tarvitse todellisuuttaa muutella, kun niiden todetaan taas alkavan uuden hallituksen astuttua virkaansa, toki ensin vähän aristellen.      Maassa on ollut 17 eri oikeuskansleria. Heidän aikanaan tälle instituutiolle on vakiintunut perinne, jonka mukaan asioita hoidetaan ja hallituksen toiminnan laillisuutta valvotaan. Tämä on periaatteessa hyvä, sillä se lisää ennustettavuutta, miten laillisuuden näkökulmasta hallituksen tulee toimia.      Kirjoittamaton sääntö on, että oikeuskansleriksi nimitetään poliittisen eliitin hyvin adaptoitunut henkilö. Tietysti myös koulutus ja kokemus ovat painavia argumentteja. Suomen 17 oikeuskansleria ovat luonnollisesti olleet hyvin erilaisia persooniltaan, kuten kaikki muutkin ihmiset. Ainoastaan Kai Korte poikkesi joukosta reippailla kannanotoillaan. Runonlausunnan harrastaminen antoi vielä lisä ...

Räikeimmät poliittiset virkanimitykset tuomioistuimiin      Nyt on taas edessä suden hetki kun poliittisin perustein valitaan metsähallituksen pääjohtaja.  Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin hallinnon puolueetonta ydintä. Kyllä se vain on.  Muiden muassa dosentti Eero Murto on julkaissut aiheesta kirjan Virkamiesvaltaa?        Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.      Osaa näistä tarjokkaista vääjäämättömästi työntää eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville...