Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella organisaatio merkityt tekstit.


3902. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisu...

3868. Salven kapakassa

Ruokatunnilla kuljeskelin usein täpötaydellä Hietanimen torilla, jossa ajatukset eivät juuri painaneet tinkiessäni maljakoiden hintoja ja tutkiessani vanhojen taulujen merimaisemia. Venäläisiä ja virolaisia turisteja oli kaupittelemassa torin laidalla – ties mitä. Salven kapakka seisoi vieressä ja Wärtsilän telakka takoi vimmatusti amerikkalaisille Fantasy-risteilijää.   Loppukesällä ministeri Vennamo nimitti minut valtion ravitsemiskeskuksen tilintarkastajaksi, ja toisena tilintarkastajana toimi vanhempi herrasmies Aarne Hynönen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Valtiovarainministeriön Jaakko Kuusela opasti käymään edellisen tilintarkastajan Reijo Marjasen luona Leonia-pankissa, jossa tämä toimi henkilöstöjohtajana ja johdon kouluttajana. Fabianinkadun työhuoneessaan Reijo kyyniseen sävyyn kertoi ravitsemuskeskuksen tilasta, mutta ryhtyessään luennoimaan johtamisesta hänen ääneensä tuli innostava sävy. Luennoituaan motivaation merkityksestä jonkin aikaa lehtiötaulun edessä ja h...

3814. Kelan saamattomuuden pitkät jäähyväiset

    Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät entisestään virkamiesten motivaatiota kehittää hallintoa tehokkaaksi. Poliitikkojen utopistiset puheet sotella saavutettavista kolmen miljardin säästöistä turruttavat lopullisesti pätevät virkamiehet kaikista omaehtoisista ponnisteluista paremman hallinnon puolesta.   Mihin me tarvitaan 20 hyvinvointialuetta?       Räikein esimerkki palvelu- ja  tehokkuusvaatimukseen vastaamiseen  on Kelan 300 tuhannen hädässä olevien ihmisten jono sosiaaliturvan saamisessa. Entinen päähohtaja   Elli Aaltonen kasvot loistaen hymystä ja maneereista ilmoitti a-studiossa, että jono on tervetullut shokki Kelalle...

3248. Johtamisessa ja arjessa kaivataan TPS:n Jurzinovin johtamismallia

Monessa koulussa opettajien mielestä oppilaat tekevät mitä haluavat, heitä ei voida rangaista ja vanhemmat eivät välitä. Tämän rinnalla yhteiskunnassa on jo pitkään ollut vallalla pitkälle viety ryhmäjohtamisen malli, jossa laajasti kuulleen sovitaan tuleva tavoitteet ja tulevat toimenpiteet. Monessa joukkue lajeissa kuten jääkiekossa taisteluhengen luonti ja ylläpito on nykyään keskeinen osa ottelu taktiikkaa. On syytä asettaa kriittiseen tarkasteluun se, onko nykyinen mm jääkiekossa sovellettu neuvotteleva henkilöjohtamisen malli paras mahdollinen tuloksen kannalta tai jopa ajautumassa pahoihin ongelmiin. Tästä osoituksena ottelujen lopputuloksen ennalta arvaamattomuus. Ulkopuolisesta näyttä siltä, että lopputulos riippuu siitä, millä tuulella pelaajat sillä hetkellä ovat. Tällainen ei olisi tullut kysymyksenäkään 1990-luvn TPS:ssä, jossa Jurzinov höykytti autoritäärisesti jopa juhannuksena pelaajia. Eräs pelaaja kuvaa tätä shokiksi. Suppeampaa ja kohdentuneempaa yhdessä johtamis...

2396. Ilman konfliktia emme pääse minnekään

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta. Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuusjarru päälle. Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.      Jotkin psykologit suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitolli...

2321. Oppiva organisaatio

     Aiheesta löytyy googlaamalla kymmeniä oppi- tai ohjekirjoja. Hyödyllistä teoreettista tietoa tuntuukin löytyvän yllin kyllin. Ehkäpä siksi onkin tarpeen kertoa aiheesta käytännön näkökulmasta tosiesimerkin avulla. Tässä oma caseni.      Minut kutsuttiin erääseen koulutusyritykseen kouluttajaksi. Toimenkuva vähän epäselväksi, koska en oikein kiinnostunut tarjouksesta ja toisaalta nykyinen työnantajani halusi säilyttää työsuhteeni heillä. Niinpä en uskonut meneväni koulutusyritykseen, mutta tilanne kehittyi must-tilanteeksi ja menin yritykseen.      Pohdittuani sitten uudessa työpaikassa tuttujen eräiden työkavereiden kanssa muutaman viikon, mitä oikeasti alkaisimme tehdä, päätimme ryhtyä konsultoimaan valtion uuden budjetointijärjestelmän sisäänajoa virastoihin. Mutta mitä ja miten me maallikot konsulteeraisimme.      Ei auttanut muuta kuin koota käytettävissä olevat viisaimman näköiset miehet ja naiset kasaan. Lopu...

2138. Autoritäärisesti johdettu yksikkö on ihmispörssi

     Autoritäärisesti johdettu ja epäluottamukseen perustuva organisaatio on työyhteisönä ihmispörssi. Siinä ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii organisaation jäseniltä itsensä tarkkailemista, käytöksen jatkuvaa säätelemistä tilanteen mukaan ja jokaisen muun avovallan tuntemista, jotta hänen asemansa organisaatiossa olisi mahdollisimman korkea.      Organisaation jäsen salaa huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimpiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteita missään tilanteessa. Tavoitteita pidetään annettuina. Onnistumisesta johto ottaa kunnian itselle ja luottohenkilöille. Tällöin onnistumisen iloa ei voi jakaa. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan.      Vuorovaikutukseen perustuvan johtamisen yksi valtava etu juuri nyt kiivaana pirskahtelevassa innovaatiotaloudessa on uusien asioiden omaksumisnopeus (kypsymisnopeus).Tämä luo myös aineksia nauttia yhdessä onnistumisis...

2110. Miksi valtio tukee 100:lla milj €:lla tuottamatonta organisaatiota, joka kampittaa demokratiaa

     Kokonaisuudessaan urheilun tukeminen on naurettavaa. Mutta hymy hyytyy, kun huomaa valtion antavan vuosittain 150 000000 euron tuen urheilun järjestöjen koneistolle ja itse urheilijoille 9 miljoonaa euroa. Kati Lehtonen on tätä rahan kaatamista viemäriin tutkinut väitöskirjassaan ( https://yle.fi/urheilu/3-9838812 ).      Miksi valtion pitää tukea urheilua? Puolustaja sanoo, että siksi, koska taidettakin tuetaan. Tähän on todettava, ettei taidejärjestöjä tueta noin kamalalla summalla ja että Jean Sibeliuksella ja Alvar Aallolla on aivan omaa luokkaansa oleva merkitys Suomelle maailmanlaajuisesti kuin Paavo Nurmella ja jääkiekolla.      Ei kannata lähteä analysoimaan millaisia uudistuksia on tehty kokonaistasolla ja millaisia uusia organisaatioita on milloinkin ollut ja tulee olemaan. Se ei johda mihinkään, koska samat henkilöt vuosikymmeniä ovat olleet avainpaikoilla tuottamassa sellaisia urheiluhallinnollisia suoritteita ja fuusioyks...

2064. Salven kapakassa

     Ruokatunnilla kuljeskelin usein täpötaydellä Hietanimen torilla, jossa ajatukset eivät juuri painaneet tinkiessäni maljakoiden hintoja ja tutkiessani vanhojen taulujen merimaisemia. Venäläisiä ja virolaisia turisteja oli kaupittelemassa torin laidalla – ties mitä. Salven kapakka seisoi vieressä ja Wärtsilän telakka takoi vimmatusti amerikkalaisille Fantasy-risteilijää.      Loppukesällä ministeri Vennamo nimitti minut valtion ravitsemiskeskuksen tilintarkastajaksi, ja toisena tilintarkastajana toimi vanhempi herrasmies Aarne Hynönen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Valtiovarainministeriön Jaakko Kuusela opasti käymään edellisen tilintarkastajan Reijo Marjasen luona Leonia-pankissa, jossa tämä toimi henkilöstöjohtajana ja johdon kouluttajana. Fabianinkadun työhuoneessaan Reijo kyyniseen sävyyn kertoi ravitsemuskeskuksen tilasta, mutta ryhtyessään luennoimaan johtamisesta hänen ääneensä tuli innostava sävy. Luennoituaan motivaation merkity...

2055. Kelan saamattomuuden pitkät jäähyväiset

     Pääministeri Sipilän sanotaan olevan tarkka mies rahoistaan. Valitettavasti tämä piirre ei ole periytynyt hänen poliittiseen toimintaansa kun kyseessä on veronmaksajien rahat. Tämän huomatakseen ei tarvitse edes kaivella rahapotteja, joita hän jakaa maataloudelle, milloin suorana tilojen korjaustukina, milloin verohelpotuksina ja bioenergia vöyhötyksinä.      Riittää kun katselee, millaisen kuvan edistämistä Sipilä jatkaa valtion ja kuntien lähes korruptoutuneista toimintatavoista. Fimea on räikeä esimerkki Keskustan hallinnon tehostamistoimenpiteistä ( http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005113049.html ). Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html ).      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät en...

2028. Terveyskeskuksessa tiedon käyttö

     Eräillä aloilla tieteellinen tieto on elinehto (esimerkiksi terveyspalvelut). On myös voittoon pyrkivää toimintaa, jossa painottuu manipuloiva tieto (esimerkiksi lahkoliikkeet ja uskomushoidot). Harvoin on kuitenkaan joko-tai-tilanne, vaan tietoa pitää käyttää laidasta laitaan.      Tieteellisessä tai tutkitussa tiedossa ei saa jäädä odottamaan sitä, että se korjaa itseään. Korjaaminen tapahtuu hitaasti ja sattuman varaisesti, yritys ehtii kaatua. Tieteellisen tiedon käyttöön henkilöt kypsyvät vähitellen. Perusteet luodaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa.      Ehkä kaikkein tärkein tiedon muoto johtamisessa on faktat. Tämä on myös eniten laiminlyöty alue. Se on sääli, sillä se on usein halpaa hyötyihin verrattuna. Sen kerääminen on tylsää ja se korvataan hanakasti näkemyksillä.Näkemyksellinen tieto on vaarallinen tiedon laji. Sitä on vaikeaa kumota, jos ei ole faktoja. Tieteellinen tieto väittelyssä ...

2000. Henkilökunnan syvähaastattelu

      Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia aiemmin kuulusta piti paikkansa. Tunnetta tuntui olevan niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvissä pohjavirroissa piileskelevää todellisuutta.      Haastattelujen anti yllätti, sillä työntekijät puhuivat avoimesti henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä. Käydessäni yksityiskohtaisesti henkilö henkilöltä läpi tuloksia, ne olevat karmeita:      ”Arkisto kuin pommi, henkinen panos kova, uhkailua, pelon ilmapiiri, stressi, mikään ei ole turvallisesti hallinnassa, S ja R suosikkeja, miksi täytyy olla näin, yksi ihminen on opetellut uutta 50 vuotta, tulee kirottua, luottamuspula, jne”.      Parin viikon kuluttua sain kyselyjen alus...

1941. Toimialatuntemus on johtamisen kulmakivi

     Toimialatuntemus auttaa johtajaa ymmärtämään organisaation toiminnan suhdetta organisaation perustakoituksen ja arvoihin. Onnistumisen edellytyksenä on, että hän kykenee sovittamaan yhteen rationaalisuuden ja tunnetason vaatimuksia.      Käytännössä toimialan tuntemus ilmenee siten, että johtaja ymmärtää organisaation tuloksenteko- ja liiketoimintalogiikan eikä esitä sellaisia ratkaisuja, jota sinänsä ovat hyviä, mutta jotka eivät sovi yhteen organisaation elementtien ja prosessien kanssa.      Tukimukissa on havaittu, että alan sisältötiedon hallinta on välttämätön edellytys korkeatasoisen suunnitelman laadinnalle. Kokeneetkin johtajat osaavat laatia tasokkaan suunnitelman vain oman alansa sellaisista ongelmista, joista heillä on runsaasti alakohtaista tietoa.

1629. Tullin organisaatio ja luottamusmiesjärjestelmä

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja Laine käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.        Laivalla tullijohtajien seminaarisalin hämäryydessä takimmaiset kuulijat näkyivät mustina hahmoina vaihtaessani piirtoheittimen kalvoja. Olin luokitellut vastaukset sopiviin ryhmiin, jolloin uskoin pystyväni pitämään esityksessäni yllä jonkinlaista juonta. Yhteenvetona totesin piirien odottavan Tullihallitukselta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmi...

1512. Ihminen rikki, politiikka on rikki

     Rikki menevien poliitikkojen kannattaisi ottaa esimerkkiä hyvästä johtamisesta.      Johtajat, jotka ammentavat aineksen johtamiseensa työyhteisöjensä syvistä pohjavirroista, pitävät kommunikaatiot ja yhteistyötä yhtäpitävinä asioina. Tosin sanoen he lähtevät siitä, että kaikki tulokseen tähtäävä yhteistyö on kommunikaatiota ja kaikki kommunikaatio on yhteistyötä.      Tällöin organisaatiossa on ilmapiiri, jossa jokainen yhteisön jäsen tuntee, että hänessä on jotain ainutlaatuista organisaation pyrkiessä tavoitteisiinsa.. Tällöin myös organisaation jäsen pitää itseään esikuvana, johon jokin tärkeä tekeminen tai tulostavoite symboloituu dynaamisesti, eikä ankkuroidu muuttumattomuuteen.      Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003

1509. Prosessikonsultti

     Prosessikonsultti vastaa konsulttihankkeessa noudatettavista metodeista ja hyvistä hanke- ja konsulttikäytännöistä. Hän ei ota kantaa sisältökysymyksiin, ellei toisin sovita.      Prosessikonsultoinnissa on keskeistä, että konsultti pitää ryhmässä jatkuvasti yllä positiivista energiaa ja dynamiikkaa sekä haastavia jännitteitä, jotka ohjaavat hanketta kohti tavoitteita. Tässä konsultille on eduksi, jos hän on persoonaltaan luontevasti inspiroiva henkilö.      Konsultin tärkeänä tehtävänä on myös tehdä tarvittavia perusselvityksiä, jäsentää ongelmia, hallita ristiriitaisia tilanteita erilaisissa seminaareissa ja johtoryhmissä sekä ohjata prosessia, jotta hanke onnistuisi mahdollisimman hyvin.      Konsultin läsnä olo mahdollistaa sellaisen keskustelun organisaaton jäsenten välillä, mitä ilman konsulttia ei muuten syntyisi. Luutuneet käsitykset ja keskinäisten ihmissuhteiden epäluulot voivat johtaa tilanteisiin,...

1466. Viivittely on tekemisen korviketta

      Jokainen ihminen on riippuvainen useista työyhteisöistä ja organisaatioista ja niiden palveluista ja tuloksista. Johtaminen ei sijoitukaan pelkästään organisaation huipulle, vaan sitä tehdään ja tarvitaan kaikilla tasoilla.      Asiantuntijoita voidaan pitää johtajina ilman alaisia. Usein he ovat omaksuneet johtajan roolin itseään kohtaan, koska tiedostavat, että heidän erityisosaamisellaan on suuri vaikutus moneen organisaatioon ja päätökseen.      Viime kädessä kaikki johtavat itseään.  Näistä syistä johtaminen on täkein tehtävä yhteiskunnassa. Tämä korostui tänään Ylen aamu-tv:n Raimo Sailaksen taannoisessa haastattelussa, jossa hän kuvasi Suomen talouden ja talouselämän tulevia kehitysnäkymiä hyvin synkiksi.      Rivien välistä heijastui epäluottamusta yleiseen johtamistasoon.

1293. Mätä tuomioistuin

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

1291. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta  ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *