4095. Winston Churchill Euroopan pelastaja

Winston  Churchillilla oli kaksi oinaisusuttaa, jotka tekivät hänestä suurmiehen.  Tietenkään nämä kaksi eivät olisi tehneet hänestä merkkimiestä, ellei hän olisi ollut syntyjään maansa mahtavasata aristokraattisuvusta, joka tarjosi mahdollisuuksia Churchillinin kaltaiselle lujatahtoiselle, mutta äärettömän itsekeskeiselle yläluokkalaiselle  toteuttaa seikkailuvärittyneitä tempauksiaan ja operaatioitaan kolonialistisessa Britanniassa, missä imperiumin kolkassa mies halusi.  Täytyy myös huomata, että Britannia oli siihen aikaan täysiverinen kolonialistinen maailmaa. Suuri Kansayhteisö.          

Churchill osallistui ratsuväen rykmentin komentajana Intialaisten taltuttamiseksi lukuisissa kapinayrityksissä. Afrikan Buurisodissa on hanki uuhellisuudellaan mainetta ja kunniaa. Churchill luonteen notkeutta kuva hyvin, että hän vaihtoi kevyesti puolta labourista liberaaleihin ja takasin. Churchill sai Sandhurstin koulusta päättötodistuksen. Tosin hän sai 1953 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Ne Churchillin kaksi ominaisuutta on nyt syytä mainita, koska hän on siirtymässä valtiojohtotehtäviin, joissa niitä tarvitaan.

Ensimmäinen oli hänen tavattoman voimakkaasti kehittynyt omanarvon tunne, Muut ovat kutiaisia hänen rinnallaan, ja hän tietää ja myös tahtoo kaikaen.

Yksi merkittävä taistelu ensimmäisessä maailman sodassa 1994-1915 oli Dardanellien ja  Gallipolin taistelut Mustanmeren salmissa. Churchill on tällöin laivastoministeri. Turkkilaiset tulittivat brittejä salmen töyräiltä hyvässä tulisuojassa. Britin tappiot olivat 147 000 kaatunutta. Tässä taitelussa Churchill itsetunto sai oppitunnin realismilta.

Tähän taisteluun Churchill ura hetkeksi tyssäsi.

Mutta vain muutamaksi vuodeksi.Toisessa maailma sodassa Churchill oli elementissään. Kun Kun Hitlerin hyökkäsi täysimittaisessa sodassa Eurooppaan, kertoman mukaan  Churchill  pyysi aseita laikaksi presidentti Rooseveltiltä.

II maailmansodan kriittisillä hetkillä tulee  Churchill on toinen puoli,  masterside esiin. Voimakkailla toivon sävytteisillä ja vähän mahtipontisilla puheillaan hän pitää taistelutahtoa yllä yllyttämällä  brittejä ja reunusvaltojen miehiä taistelemaan merellä, maalla ja ilmassa.

 Churchill, iimaailmansota, labour, buurisota,I ntia,  Dardanell,  GallipYlen aamussa filosofi Esa Saarien filosofiaa

 Ylen Aamu-TV:ssä filosofi Esa Saarinen kertoili kokemuksiaan ja tyylejään elämisestään. Loistava pikakelaus, miten on toiminut ja saanut aikaan elämäsään.

Minua kiinnosti erityisesti kohta, jossa toi esiin, miten hän valmistautui esitelmiinsä. Yksi ankkurin siinä oli mennä tunti ennen esitystä havaitsemaan, millaiset tunnelmat foorumissa vallitsisivat. Tämän jälkeen hän hahmoteli päässään, miten hän tulisi asioista kertomaan kuulijoille ja näkijöille. Hänelle oli ilmeisen helppo tämän jälkeen kokemukseensa ja älyynsä turvautuen vetää tilaisuudet läpi. Tässä varmaankin auttoivat osallistujien arviot aiemmista esityksistä.

Ei edes karut olot Riihimäen lapsuudesta ole jättäneet hänelle  mitään traumoja. En halua verrata Saarista omiin kokemuksiini esitelmöitsijänä, koska mies on eri planeetalta kuin minä. Sen verran voi kertoa, että omasta lapsuudestani puuttui lämpö ja turvallisuus, jota ilmeisesti lähisukuni oli tarkoituskin häiritä ja saattaa oloni epävarmuuksien tiloihin.

Itse valmistelin päivän tai kaksi koulutustilaisuuksiani viisi senttimetriä paksun kalvosarjan nopealla selaamisella läpi. Itse tilaisuuden vedin improvisoinnilla vilkaisten silloin tällöin pöydällä makaavia kalvoja.  Kokemus oli tässä avainsana, johon ja passiivisiin kalvoihin täytyi vain luottaa. Pelkällä improvisaatiolla ei voi onnistua, ellei se ole osaa asianhallintaa ja esitelmän elävyyttä. Pelkää kalvosarja on turmiollista.

Palautteista pääteleen minun kohdallani menetelmä toimi tai oikeammin koin muuta tapaa ei ollut.

Yle,Yle-aamu, filosofi, filosofia, kalvosarja, piirtoheitin, Saarinen, Churchill