OAJ:n puheenjohtaja ja koulutusjohtaja vastustavat sellaisella innolla kevään loppuviikoiksi kouluun tulemista, että vähintäänkin luulisi heiltä lopetettavan palkan maksu. Perusteluna on, että käsien pesua ja turvavälien ei voi valvoa. Tanskan ja Norjan kouluun paluu ei ovi meille esimerkeiksi, koska siellä on pidetty koulua jopa teltoissa. Tämä koulutusjohtajan vertailu ontuu ja kuulostaa tyhjältä. Hänen mukaansa sellaisia oppilaita, joiden sosiaalitoimi väittää pudonnen apuverkkojen läpi tuntemattomuuteen ei ole sen enempää kuin ennenkään.      Opetusviranomaiset puolestaan katsovat, että lähiviikkoina koulut voisivat käynnistyä noudattamalla yleisiä varotoimia. Perusteluina ovat, että lapset eivät aiheuta tartuntoja eivätkä ole juuri sairastuneet koronaan. Sosiaalitoimesta on kerrottu, että on paljon oppilaita, joihin ei ole saatu yhteyttä ja joista ei kuulu mitään.      Koulunkäynnillä muutamalla viikolla ennen kesälomaa on suuri me...

    Eilisessä Sannikan tv-istunnossa aiheena oli peruskoulun nykytila. Åbo Akademin professori kertoili varovasti, että pieleen saattoi mennä. Uudistuksen perustaksi oli kyllä  ylätasolla tutkittua teoriaa, mutta kytkös käytäntöön puutui ja johtopäätökset olivat jääneet tekemättä. Professorin esityksestä sai säikyn ja synkän vaikutelman.      Opetushallituksessa uudistuksesta vastaava kouluneuvos M Rissanen oli pettymys. Hän ei osannut sanoa muuta, kuin suuntaviivat ja soveltamisesta vastaavat opettajat. Hän toisteli huolestuttavan usein, että opettajat ovat uupuneet. Oppilaista hän ei puhunut mitään eikä ottanut kantaa itseohjautumiseen, inkluusioon ja ilmiöoppimiseen. Nämä ovat opettajien juttuja. Sannikan kysyessä, miten kritiikkiin vastataan, siihen hänellä oli kahteen kertaan toistama vastaus, että koko yhteiskunnan pitää olla valveilla. Kiritiikin perusteella monien oppilaiden vanhemmat ovat valveilla kokonaisia vuorokausia murehtiessaan pikku rassuk...

     Oppikirjoista ja niiden kustannuksista käydään taas syksyllä keskustelua. Periaate näyttää olevan, että joka vuosi kirjat muuttuvat sen verran, että seuraavilta oppilailta edellytetään uusia. Tämä on yksi hälyttävä merkki. Toinen oppilaita ja vanhempia hämmentävä ja kiukuttava tekijä on, ettei digikirja ole   juuri yhtään halvempi kuin perinteinen kirja (https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005332707.html).      Oppikirjojen pitää tietenkin vastata kulloiseenkin oppimisen tarpeeseen ja muuttua ja kehittyä, jos oppiaine sitä edellyttää. Valtaosa oppiaineista on kuitenkin sellaisia, että jopa usean vuoden takaiset kirjat kelpaavat. Ammattikorkeakouluun saakka matematiikka ei ole ei ole muuttunut lainkaan 30 vuoteen, joten siinä kelpaavat jopa 20 vuoden takaiset kirjat. Kielissä on tilanne lähes sama, jos opettaja vaivautuu kirjan ulkopuolella päivittämään tarvittavat uuskielimuutokset. Todennäköisesti kaikissa muissakin aineissa on sama...