Markkinatalous näyttää tekevän tuhojaan ja siunauksellisuuttaan kaikkialla, mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa? Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä. Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin koko vuoden sopivasti murenevat vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen. Syntyi kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. Raha alkoi mennä sinne missä oli suurin tuotto. Esimerkkinä markkinavoimista voidaan pitää tykkimetallurgiaa. Aina ilmestyi yksityisiä, taitavampia, tykintekijöitä. Ne siirtyilivät a...

Markkinatalous näyttää tekevän tuhojaan ja siunauksellisuuttaan kaikkialla, mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa? Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä. Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin koko vuoden sopivasti murenevat vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen. Syntyi kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. Raha alkoi mennä sinne missä oli suurin tuotto. Esimerkkinä markkinavoimista voidaan pitää tykkimetallurgiaa. Aina ilmestyi yksityisiä, taitavampia, tykintekijöitä. Ne siirtyilivät a...

Usein tulee ajateltua ja joskus kysyttyä itseltä, miksi juuri Länsi-Euroopassa keksinnöllisyys virsi. Ludvig XIV:n Versaillesin linna oli täynnä uutta tekniikka mm vedensiirtojärjestelmä 120 metriä ylös linnan järjestelmiin ja monimuotoiset peiliasetelmat olivat sen ajan huippua. Ranska on vieläkin kuulu peileistään. Sekä Ranska että Britannia vakoilivat toisensa hyvin kehittynyttä laivanrakennustekniikkaa. Britannia oli aivan oma lukuansa innovatiivisuudessa höyry -ja kehruukoneista lähtien. Miksei Lähi-idän eikä Intiassa virinnyt läsi eurooppalaista keksinnöllisyyttä? Yksi tekijä saattaa olla avoimena odottava Atlantin valtameri, jonka kautta mm Espanja ja Britannia rikastuivat suunnattomasti. Tämä saattoi mahdollistaa rikastuneiden ja vireiden ihmisten puuhailut keskustojen parissa, mutta miksi vain Britanniassa. Oliko sattuma, että Lännen valistusfilosofit kuten Bentaham, Franklin, von Humboldt, Jefferson, Paine ja Montesquieu, Lock, jne loivat maaperää ajatukselle, että ihmisen ...

    Kun puhutaan Jerusalemista usein tulee mieleen sen uskontokuntien roolit. Se toimi kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden merkkikaupunkina, jossa nämä uskonnot loivat maailman globaalisuuden perustaa. Syystäkin kaupunkia pidetään kolmen uskontokunnan kaupunkina. Jos mukaan luetaan koptilaisuus, tähän listaan saadan yksi uskonta lisää.     Meille läänsimaalisille kristinusko merkitsee uskontoa laajemman maaililman kuvan avutumista. Se mahdollisti länsimaisen ajattelun, koulutuksen ja sivityksen kehittymisen ympäri nykyista Eurooppaa. Painokoneen keksimisen ja lukutaidon kehittymisen ansiosta sivistys alkoi viritä. Varhainen yliopisto-, sivistys- ja kultturiketju vääjäämättä osin väkivaltaisestikin runnoi itseään läpi pohajan perukoille saakka. Vaikka se teki myös pahoja syntejä uskonsotineen, se oli ehkpä siksi radikaali sen ajan ajattelumaailmassa ja rakenteissa. Se ei tyytynyt pelksätään pänttäämän ul...

     Jotka uskovat jumalaan, eivät tarvitse kuin raamatun turvakseen, jos   epäily   valtaa mielen. Jos käy luterilaisten lahkojen suurilla kesäjuhlilla, jumalan sana todistajia on kymmeniä tuhansia.      Tosin oli Venäjän tsaarilla, kun hän sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän todisti voipuneelle tsaarille toisen asteen yhtälöllä Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Hiukkasfysiikan professori Laurikainen vakuuttui   jumalan olemassaolosta, kun hän selvitteli   atomin rakennetta. Kukaan muu kuin jumala ei pysyisi pitämään kassa yksittäistä atomia, koska se muodostuu lähes tyhjästä mutta, jossa   kuitenkin on miljardea   partikkeleita kiertämässä atomin ydintä.      Matemaatikko Abel...

     Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa.      Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.      Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tule...

     Meille länsimaisille ei ole sopivaa, että me arvostelisimme kristinuskoa puhumattakaan, että rienaisimme sitä. Muista valtauskonnoista ei väliä. Kaivelemme mielellämme niiden epäkohtia ja jopa pilkkaamme niitä.      Kristinuskolla ja sen eri laisilla organisaatioilla on kiistämättä ollut valtava merkitys länsimaiden elämän laadun partamaisessa ja elintason nousussa. Kaikista tiedettä kohtaan suunnatuista vainoamisista huolimatta se on mahdollistanut teollisen vallankumouksen, mihin muut valta uskonnot eivät ole kyenneet.      Mutta sillä on monta synkkää takapihaa, joita on paljastunut aivan viime vuosina. Asianomaiset kirkonmiehet eivät ole tehneet tilejään selväksi pappimiesten nuoriin miehiin kohdistamista seksuaalirikoksista. Hälyttävä tieto on myös se, että  Jumalan nykyistä 266. sijaista paavi Franciscusta epäillään kahden jesuiittapapin ilmi antamisesta Argentiinan diktatuurille 1977. Uusin väärinkäytös palja...

     Markkinatalous on näyttänyt kautta historian tehneen tuhojaan ja siinä ohessa hyvinvointia kaikkialla. Mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa?     Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi, rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä.      Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin Ranskassa ja nykyisen Saksan alueella vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen siipiauran ja vetovaljakkojen kehittymisen ansiosata. Tämä seurauksena syntyivät kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. ...

EU:n armeliaisuutta koetellaan nyt valtaviksi paisuneissa pakolaisvirroissa. Myötämielisyyttä naapuria kohtaan luulisi löytyvän, sillä EU-maat ovat ensimmäisinä kohdanneet kristinuskon opit oman ihokkaan antamisesta vilusta kärsiville.   Kammottavista kuolemisista pakomatkoilla ja tukehtumisista moottoriteiden rekoissa tulee väkisinkin mieleen, onko länsimainen kulttuurimme vain kansainvälinen kiusankappale, kuin viestikapula eteenpäin annettavaksi. Taannoin maassamme vieraillut Iso-Britannian valtiovarainministeri G. Osborne haikaili EU- maiden yhteisen kulttuurin perään, ohutkin kelpaisi. EU:n arkkitehdit ovatkin korostaneet ja toistelleet vuoron perään yhteisen historian ja kokemusten merkitystä. Kun antiikin ja kristinuskon muodostamasta kulttuuri- ja sivistysperinnöstä vähennetään kunkin maan EU:n sopimuksien takaamat omat kulttuuriperinnöt, jäljelle jää mitättömän vähän EU:n yhtenäiskulttuuria. Siis pakolaiskysymystä ei ratkaista armeliaisuudella, vaan on...

1600- luvulla Eurooppaa hallitsi usko ja pelko. Selkeyttä pyrittiin saamaan kristinuskolla ja mappe mundilla, maailmankartalla, jossa keskipisteenä oli Jerusalem. Nyt meitä vallitsee sama usko ja pelko, jossa selkeyteen pyritään maailmankartalla keskipisteenä Bryssel ja eu-direktiiveillä. EU:n ongelmat on puitu puhki, samoin kuin organisaation johtaminen. Jälkimmäisestä väitetään, että johtaminen ei ole kiinni ihmisestä. Tämä on hyvin kyseenalainen viisaus. Neuvoteltuaan Munchenissa 1938 Englannin pääministeri Chamberlain totesi saavuttuaan lentokentälle Lontooseen, että rauha meidän elinajaksemme. Samaa epäpätevyyttä ovat osoittaneet jo kahden vuoden ajan   EU:n ulkopolitiikan johtohahmot ulkoministeri   Caterine Ashton ja presidentti Herman van Rampuy Ukrainan suhteiden hoidossa. Heidän nimityksensä oli lehmän kauppojen lehmän kauppa. Nyt saadaan korjataan satoa. Ei Eurooppa ja EU ole nyt missään erityisessä kriisissä. Johtajia tulee, johtajia mene...

Tiistain tv:n  A 2:n islamillan jälkeen täyttyy pari päivää sulatella näkemäänsä ja kuulemaansa. Hätkähdyttävää oli havaita, etteivät islamilaiset valtiot ole hyväksyneet YK:n ihmisoikeusjulistusta, vaan mailla on oma julistus, joka sallii sarialain, naisen alistamisen ja homojen rankaisemisen pahimmillaan kuolemalla. Nyt siis pitäisi ottaa kantaa  kumman ihmisoikeudet ovat parempia. Prakmaatikko sanoo, että tehdään kompromissi. Laadintaan julkistuksesta mahdollisimman hvyää tarkoittava ja niin yleinen, että kaikki hyväksyvät sen. Se jäisi todennököisesti kymmen lain tasolle. Aattellisuutta fanittava perää ihmisten  universaalia tasa-arvoisuuttta. Kallistun fanittajan puolelle. Aika ajoin on pohdituttanut, miksi kristinuskon pitkään omaksunneissa maissa tekninen ja taloudellinen kehitys on mennyt muita maita nopeammin. Onko aika-jana Jeerusalemin ja Rooman kautta Eorooppaan ollut taika-rata, joka toi sadat yliopistot jauhamaan menestystä? Rata alittaa nyt jo Bos...