Muoti oli sekin, kun aikoinaan virastojen toimintaa mainostettiin ja aiottiin mainostaa markkinoinnin värssyillä. Esimerkiksi: "Kunnon väylät rakentaa Tie- ja vesirakennuslaitos" tai "Vesihallitus puhdistaa vesistöjä". Tämä oli aikaa, kun  täysin sopimattomia yksityissektorin elementtejä aletiin tuomaan julkiseen hallintoon, mutta  onneksi mainoslauseet unohtuivatkin nopeasti esimerkiksi tapauksessa, miten mainostaa mm. vankeinhoitoa. Yksityissektorilta lainaamisessa oli  hyvätkin puolensa, koska aiemmin virkamiehillä ei ollut käsitystä, mikä eroa on  menoilla ja kustannuksilla. Oli vain momentteja ja niillä määrärahoja. Palkkakuluja ei katsottukaan kustannuksiksi, koska ne joka tapauksessa  menivät tehtiinpä tai oltiinpa tekemättä mitään. Sisäinen laskenta oli tarkoitettu pakottamaan hallinnon ajattelemaan hankkeiden kokonaisrahoitusta. riippumatta siitä, miltä momentilta rahat tulivat .   

     Kaikkeen toimintaan arkielämästä lähtien kuluu oikeiden valintojen eli päätösten tekeminen. Se auttaa kaikinpuolista selviytymistä mahdollisella parhaalla tavalla eri tilanteista. Joskus onnistuu, joskus vähemmin hyvin riippuen siitä, kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan.     Tuhannen asukkaan Hailuoto saa72 miljoonaa euroa maksavan sillan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005457708.html). Laskelmien mukaa se maksaa itsensä takasin12 vuodessa eli sen pitäisi tuottaa yhteiskunnalle ja saarelaisille 6 miljoona euroa vuodessa. Kustannus- hyöty laskelmat on tehty varmaankin sekä hailuotolaisten että yhteiskunnan edut ja haitat huomioon ottaen.      Laskelmissa yksinkertaisinta on rakennuskustannusten yksityiskohtainen selvittämien, mikä heittää 30 prosenttia yläkanttiin todellisista, koska hanke menee suurta helpommin läpi valtion budjetissa. Tämä on yleinen käytäntö j sääntö.      Sillan hyöyksi on katsottu mm asukkaid...

     Putin, Trump, May ja Sipilä kokoontuivat sivupöydässä Hampurissa ennen G20 pääasioiden käsittelyä. Sipilän läsnäoloa aluksi muut kotvan hämmästelivät.      Kyse oli Afrikan maista tulevien laittomien maahanmuuttajien jatkokäsittely Italiassa. Sipilä myönsi hiljaisesti, että jatkokäsittelystä puhuminen tässä yhteydessä oli epähumaania ja se muistutti Kempeleellä ja vähän muuallakin karjan viemistä paremmille laitumille ikuisen vihreän ääreen.     Trump pauhasi, että hän voi antaa konsulttineuvoja, olihan hän itse nujertanut muutama viikko aiemmin twitterillä valtavan CNN:n.      May epäli. –Sehän oli vain televisiokanava eikä mikään arvaamaton ihmismassa. - Se vaatii ennen kaikkea lisärahaotusta, johon Britannia ei missään tilanteessa osallistu aavistellen Trumpin kysymystä Gibraltarin käyttämisestä ihanteellisena kotouttamispaikkana. Niinpä varmuuden vuoksi May jatkoi.      -...

     Riitta Vainiolle 19.5.HS:ssä ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005216312.html )   ei voi sanoa kuin muuta pois tai korvastereot ja klassinen päälle ja odottaa hovioikeuden vaatimaa tutkimusta  ( http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002672113.html .)      Kova lentomelu muodostaa tappavan yhdistelmän muun sarastavuuden kanssa http://www.is.fi/terveys/art-2000000667113.html?nomobile=4 ). Vantaalla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä melualueella, osakeyhtiö Finavian mukaan muutama tuhat.      Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Tämän takia Finavia käyttää pitkää loivaa vastatuulilähestymistä, koska se voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla lentoyhtiön säästäessä kymmeniä tuhansia euroja per lento. Tämä puolestaan lisää kentän kilpailukykyä yhdessä halpojen yölentolupien kanssa. Menetelmä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa. ...

     Perimmäinen syy lentomeluun Vantaalla on kentän väärä sijainti 10 km pääkaupungin keskustasta, mikä on ominaista lähinnä kehitysmaille. Ensin tulivat Ihmiset ja sen jälkeen koneet kiihtyvällä kasvulla. Riitta Vainiolle 19.5 HS:ssä ei voi sanoa muuta kuin muuta pois tai hanki korvastereot ja käännä klassinen päälle ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005216312.html ).      Ei ihme jos melu rasittaa. Lentomelu voi olla jatkuvaa, hetkellistä ja satunaista. Melualueilla Ilmatila voi olla hiljaista 90 sekuntista tuntiin ja sen jälkeen voi syntyä 10 sekunnissa vähitellen voimistuva 90 desibelin melu, joka katoaa 5 sekunnissa uusiutuakseen muutaman minuutin kuluttua.      Suurin osa melusta syntyy rungon aerodynamiikan muutoksista koneen jarruttaessa siivekkeillä. Tämä puolestaan saa aikaan ilmanpaineen muutoksia, jotka tärisyttävät ikkunalaseja ja tärykalvoja. Yölennot saatavat pitää asukkaan jatkuvassa heräämisen ja nukahta...

      Soten pääarkkitehti Juha Rehula myöntää reformiin sisältyvän suuria riskiä monen kohtaan ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005208994.html ) Tämä on rehellisen tuntuinen päätelmä, mutta on käsittämätöntä, että hallitus toteuttaa keskeneräisellä säädöstöllä maan suurimman reformin. Professori Matti Wiberg oli hyvin huolissaan lainsäädännön valmistelun viime aikojen tason laskemisesta (http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat).      Ihmettelyä herättää myös, miksi hallintarekisteri tulee päätettäväksi ensiviikolla ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005205540.html ). Tarkastellaan muutamaa riskikohta.      Ensiksi . Hallitus on jo päättänyt, että jokaisen sote yrityksen on otettava tietty määrä asiakkaita tiettyyn hintaan. Hinta määräytyy noin 65 prosenttisesti asiakaskannan kapitalisaatiosopimuksella, eli ikärakenteen, sairastavuuden, elintapojen, koulutustason, jne perusteella. 35 prosenttia määräytyy tehtyjen toi...

     HS kirjoitti tänään nasevasti: tietojärjestelmä ratkaisee soten ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005191744.html ). Se on karu lause, mutta se sisältää vielä karumman todellisuuden, sillä järjestelmää ei ole vielä olemassa.     Tässä on mahdoton luetella kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja, joita järjestelmän on täytettävä ja pystyttävä tekemään. Kalpea luettelo voidaan kuitenkin esittää.      Sen on pystyttävä käsiteelmään ja esittämään ajantasaiset potilastiedot oikeaan aikaan, oikeaan paikaan, oikeille henkilöille, oikeassa muodossa. Työvaihekustannuksia ja prosessien eri vaiheita sekä käyttöasteita on voitava seurata ja raportoida sekä tehdä kustannus- ja tarkkailulaskelmia. Tämä kaikki on tehtävä kokonaistasolla ja vuode tasolla.      Noin kymmenen kertaa laajuudeltaan pienempien ja vaatimustasoltaan helpommien järjestelmien kehittäminen on kestänyt valtiolla vuosikymmeniä, kuten kauppar...

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sipilän hallitus on ottanut agendalleen sähköälyverkot, mutta mitään ulos päin näkyvää ei ole tapahtunut asian etenemisessä.     Yhtä huolestuttavampaa myös on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa, vaikka tämä oli nimenomaan Sipilän tavoite.       Tämä näkyy muiden muassa siinä, että jokainen sote-alue ja todennäköisesti myös keskustan jokainen itsehallinnollinen alue kehittävät omia ict-sovellutuksiaan toisistaan tietämättä ja toisiaan kuuntelematta.     Murheellisin esimerkki on pääkaupunkikuntien ristiriitoja täynnä oleva 450 000000 euron budjetin potil...

     Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä nytkähti selvästi eteen päin aluejaon ratkettua. Sipilän osasto korosti monta kertaa, ettei asia voi tyssätä yhteen lukuun. Kyllä se ratkesi lukuun 18, joka on tulevien itsenäisten hallintoalueiden (nykyisten maakuntien) lukumäärä.      Luku 18 kannattaa jättää rauhaan ja sen sijaan tarkastella, mitä viime päivinä hoetut vapaa valinta, raha seuraa asiakasta sekä neljän miljardin säästötavoite merkitsevät.      Asiakkaan vapautta valita hoitopaikkansa on periaatteessa hyvä ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan toteutettuna se voisi merkitä, että potilas marssii lähimpään yksityiseen, julkiseen tai yhteisön terveysasemalle, joka lähettää laskun sote-alueen keskusyksikköön. Tämä olisi helppoa, kevyttä ja jopa kaunista hallintoa, mutta ah niin kallista.      Ensiksi on selvää, että palvelujen kysytä kasvaisi, koska ihmiset luonnollisesti hoidattaisivat kunnolla itsensä. Tämä on ni...

     Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.      Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.      Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?          Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä...

Yksi hierarkioiden murtamista edistävä tekijä oli opiskelijapiirissä alkanut radikalismi. Sen mainingit tarjosivat otollista maaperää toimintavapautta sallivalle ja jopa sitä korostavalle johtamiselle. Samoihin aikoihin tapahtuneella vasemmistoradikalismilla ei ollut tässä murroksessa merkittävää roolia. Sen sijaan meidän ikävuosilla oli. Olimme nuoria, kuolemattomia ja tiesimme kaiken. Vallalla oleva neutraalin hallintomallin rusahtelu raameistaan antoi meille sytykkeitä puhua uudistumisen tähdellisyydestä. Vanha neutraali hallintomalli perustui siihen, että noudattamalla vain säädöksiä ja ohjesääntöjä kansalaiset saivat oikeudenmukaiset palvelut. Pidimme tämän koulukunnan kannattajia vanhoillisina. Mielestämme heidän uudistushankkeilla oli kyllä pitkät varjot, mutta valot olivat matalalla. Näin ajattelimme, vaikkei meillä yhtenäistä hallintomallia ollutkaan tarjota tilalle. Omaksuimme itse kukin omaan tahtiin sieltä täältä onkien tavoitejohtamisen periaatteita ja välineitä....

     Öljyn hintaa ennustettaessa mikä tahansa voi mennä pieleen, mutta sehän tunnetusti imaisee katselijat puoleensa, kuten Venäjän talouskatastrofi osoittaa. Toisaalta sitä etsiessä mielikuvitus saattaa pompata pilviin kuin Salvador Dalin taulun katselijalla.      Yksi asia on varma. Jos jollain olisi valtavat säiliöt, tämän kannattaisi ostaa laidat pullolleen tätä taikajuomaa, sillä hinta nousee vuoren varmasti kaksin kertaiseksi nykyisestä.      Öljyn kulutus on pysynyt vakaana 4000 miljoonassa tonnissa vuodessa (Talouselämä 4/2015) . Silti sen hintakäyrä poukkoilee kuin sonni laitumella. Öljymarkkinat ovat sekoitus bisneslogiikkaa ja politiikkaa. Nyt näyttää, että politiikka on voitolla Ukraina-kysymyksen takia.      Toisaalta öljyn tuottajahinnan muodostumien on erikoinen. Muuttuvat kustannukset voivat jopa 0-luokkaa, koska sitä tulee maan kamarasta itsekseen. Ne voivat olla jopa negatiivisia, koska lähdettä ...

Ei ollut tämän illan A-sutudion vika, että lääkärikäyntien hintojen laskelmat kokonaisuudessaan otivat ö-luokkaa.  Ketään yksittäistä henkiöä ei kannata panna  ruuvipenkkiin, mutta asetelma oli kuin Kaurismäellä "Mies vailla menneisyyttä". On on ymmärettävää, että paikalta puuttuivat 80-luvun kustannuslaskijaänkkyrät, jotka vetäisevät heti nuemrot paperossiaan sytytäessään. Hyi heitä. Pitää ensin opiskella, mikä on kusannuksen ja menon ero. Seuraavaksi pitää tarkastella taloudellisuutta lääkärin, terveysyksikön ja kangastuksena häämöttävän sote-alueen kannalta. Jossain välissä pitää tustua poistoihin, jos jääkiekko sallii. Jos sitten akvaarion pudistamiselta aikaa tointuu, pitäää syvään hengitellen fundeerata ja venttileerata vaikutuksia ja taas kerran vaihtoehtoja ja vaikutuksia. On Suomesta löytynyt naisia ja miehiä helpompienkin promleemien ratkaisemisee.

Yksityinen on tehokkaampi. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiseen, muiden muassa Antti Blåfield HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa 21.11.2013 toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska   niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota. Ei ole mitään näyttöä, että   yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta. Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä.   Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.   Tehokkustermi hämää kätevästi nämä   molemmat alleen. Kun puhutan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustanuksia eli hoitopäivän hintaa. Tämä on aivan eri asia kuin laatu. Yleensä käy niin, että kun yksikkökustannuksia pienen...