Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin
ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä
energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole huomioitu uusimman
digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sipilän hallitus on ottanut agendalleen
sähköälyverkot, mutta mitään ulos päin näkyvää ei ole tapahtunut asian etenemisessä.
Yhtä huolestuttavampaa myös on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa, vaikka tämä oli nimenomaan Sipilän tavoite.
Tämä näkyy muiden muassa siinä, että jokainen sote-alue ja todennäköisesti myös keskustan jokainen itsehallinnollinen alue kehittävät omia ict-sovellutuksiaan toisistaan tietämättä ja toisiaan kuuntelematta.
Murheellisin esimerkki on pääkaupunkikuntien ristiriitoja täynnä oleva 450 000000 euron budjetin potilastietojärjestelmä Apotti, jossa kuitenkaan Espoo ei ole mukana. Apotin vaikeudet ovat erittäin turmiollista, koska juuri tallaisten järjestelmien avulla julkisen sektorin tuottavuutta voidaan kohottaa ja aivan erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa.
Se mitä median kannattaisi digitalisoinnissa ja älyjärjestelmissä seurata, on muiden muassa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean ict-järjestelmien kehittäminen ja sen eteneminen. Siinä ovat mukana Fujitsu toimittajana ja VTT asiantuntijana. On siis panostettu.
Jos tässä hankkeessa onnistutaan, sillä on suuri merkitys sekä asianomaiselle soteyhtymälle että rohkaisijana koko julkiselle sektorille. Niin paljon jälkimmäinen on saanut viime aikoina ict-aikomuksistaan kuraa niskoilleen.
Yhtä huolestuttavampaa myös on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa, vaikka tämä oli nimenomaan Sipilän tavoite.
Tämä näkyy muiden muassa siinä, että jokainen sote-alue ja todennäköisesti myös keskustan jokainen itsehallinnollinen alue kehittävät omia ict-sovellutuksiaan toisistaan tietämättä ja toisiaan kuuntelematta.
Murheellisin esimerkki on pääkaupunkikuntien ristiriitoja täynnä oleva 450 000000 euron budjetin potilastietojärjestelmä Apotti, jossa kuitenkaan Espoo ei ole mukana. Apotin vaikeudet ovat erittäin turmiollista, koska juuri tallaisten järjestelmien avulla julkisen sektorin tuottavuutta voidaan kohottaa ja aivan erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa.
Se mitä median kannattaisi digitalisoinnissa ja älyjärjestelmissä seurata, on muiden muassa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean ict-järjestelmien kehittäminen ja sen eteneminen. Siinä ovat mukana Fujitsu toimittajana ja VTT asiantuntijana. On siis panostettu.
Jos tässä hankkeessa onnistutaan, sillä on suuri merkitys sekä asianomaiselle soteyhtymälle että rohkaisijana koko julkiselle sektorille. Niin paljon jälkimmäinen on saanut viime aikoina ict-aikomuksistaan kuraa niskoilleen.
Kommentit
Lähetä kommentti