1803. O. Rehnin mielestä perustuslakia pitää tulkita ajan maisemassa - Suomi EU-komission oikeusvaltiovaltion tarkkailuun

     Ministeri Rehn kummasteli 15.1 Hs.fi-lausunnossaan oikeustieteilijöiden tiukalle vedettyä perustuslain tulkintaa.

     ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528)

      Rehnin lainsäädännön vähättelyä ilmentävää lausuntoa vahvista oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan eilinen toteamus Ylen tv-uutisissa. Tiina Astoa on nimitetty EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi. Astola sanoa suoraan, että hallituksen juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena, kuten hallitus näkee.

     Perusoikeuksiensa saannin kanssa kamppailevien kansalaisten olisi hyödyllistä tietää, mitä Rehn tarkoittaa, kun hän toteaa, että perustuslain oikeuksia pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten.

     Hän ilmeisesti tarkoittaa, että kun on kauhea lama, niin perustuslaki merkitsee eri asioita nousutalouden kuin laman maisemassa.

     Olisiko tilanne näin myös rikosoikeudessa? Tuskin. Rehnin logiikka johtaisi oikeusvaltion periaateien romuttamiseen ja mielivaltaan, mistä nyt juuri Puolaa syytetään. Puolan syntilistalle kuuluu EU-komission mukaan politiikojen nimittäminen maan perustuslakituomioistuimeen. Tämä käytäntö on ollut Suomen tapa jo itsenäisyydestä lähtien. Pitäisikö komission puuttua siihen?

     Niinpä Rehn vaikertaakin turhasta Suomen perustuslakivaliokunnan ollessa miehitettynä kansaedustajillamme. Sillä on suvereeni valta tulkita peruslakia oman harkintansa mukaan, kunhan ei joudu EU-komission oikeusvaltiotarkkailuun, kuten Puola.

     Filosofian tohtori Rehn on unohtanut lainsäädännön erään kultaisien periaatteen: Ensin on yhteiskunnallinen ongelma, jonka korjaamiseksi säädetään laki. Eikä niin, että ensin laki, johon yhteiskuntaa taivutetaan.