Maatamme on aina uhannut jokin vihamielinen valtio tai näkymätön vihollinen Iso-Vihasta alkaen 1700-luvulta lähtien. Tämä on aiheuttanut maallemme jatkuvan sisään rakennetun varuillaanolo moodin sen sijaan, että voisimme suunnata huomattavasti nykyistä suuremman osan panoksistamme yhteiskuntamme hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Miljardien eurojen panostaminen maamme puolustukseen on siis välttämätöntä, koska Venäjän rajamaana olemme alttiina sieltä tuleviin provokaatioihin, jotka voivat nopeastikin kumuloitua interventioiksi maamme sisälle. Jo nyt ja miksei jo aiemmin on syytä tiedostaa, miten kykenemme vastaamaan interventiohaasteisiin analysoimalla heikkouksiamme ja mahdollisuuksiamme. Heikkoudet Maamme heikkouksina ovat budjetin suuri alijäämä, pieni syntyvyys, ikääntyminen, työvoimapula, pahanlaatuinen segregaatio, autioitumien, terveyden hoidon eriarvoisuus ja tuloerojen liiallinen kasvu. Pahimmille heikkouksillemme sijainnillemme Venäjän kyljessä olemisisellemme ja pie...

Se näkyy koko aja ympärillämme ja vaikuttaa kaikkiin inhimillisiin ulottuvuuksiimme kuin salainen taikamagneetti vetäen puoleensa jokaisen käyttöön tarkoitettuja hyviä ideoita ja niistä viriäviä tekoja Sitä voi yrittää vihata, kun koemme epäoikeudenmukaisuutta tai vastoinkäymisiä, mutta sen kärsivällisyys tyrmää mielialamme tasaiskesi viivaksi aivan, kuin sen puhumattomista sanoista kaikuisi loputtoman anteeksi antamisen päättäväinen siunaus. Sen rosoisuuden huomaa joutuessaan ilman syytä kulkemaan sen varjojen pohjavirroissa hentoinen tietoisuus tajunnassa pelastuksen koittamisesta seuraavassa suvannossa. Se on takonut vuosisatojen kierroissa rautaa ja tuhkaa päällemme. Nämä spiraalit olemme onnistuneet ahjon hehkulla ja vuoren herran vasaroilla moukaroimaan aallon pohjien kautta nouseville urille olkoonkin, että välillä meno kuilun pohjaan on tuntunut lupottomalta syöksyltä syvyyksiin. Onneksemme sen viimeiset vasaran iskut alasimeen ovat useimmin tuottaneet enemmän hyötyjä kuin vah...

Huomaamatta Suomessa käynnistyivät kehityksen rattaat ja yhteiskuntaprosessit, jotka alkoivat vääjäämättä leipomaan maastamme hyvinvointivaltiota. Maa tärisi häämöttävän vapauden ja edistyksen kiihkosta, vaikka sillä oli vielä orjavaltiolle kuuluva pakkopaita yllään. Kun vielä taottiin pajoissa raudasta ja teräksestä miljardien sotakorvauksia, niin yhtenä kesäpäivänä iski valtakuntaan onnen nuoli. Ensi kertaa kansalle jaettiin ilmaista rahaa läpilisinä. Vaikka yhdelle perheelle summa ei ollut suuri, sillä oli valtava symbolinen merkitys vähävaraisille lapsiperheille. Se oli kuin lupaus valtiolta, että kyllä tästä selvitään. Maaseudun korpikylien mökkien akat löivät käsillään polviin ja siunailivat maailman menoa. Suomen arkielämän ja poliittisen johdon päätöksenteon ilmapiirit ovat muuttuneet jyrkästi viimeisen puolen vuoden aikana. Kireyttä ja orastaa ahdista lisäävät paikkapaikon leimahdellut nuorisosiväkivalta. Ukrainan sota tuo konkreettisesti tajuntaan ja esille, millaisen fyysise...

Syy tähän ei ollut toimittaja Annika Damströmin, päinvastoin hän joutui vetämään istunnon yllättäen yksin toisen vetäjän sairastuttua.   EU:n tukipakettia puolusteltiin ja moitittiin riippuen, minkä puolueen edustajasta oli kyse. Kodinhoidontuki koki saman kohtalon Juha Vainoina sanoin: ”Ei oo virka mulla enää tumma puna peittää nenää”. Työllisyys, työpaikat, työttömyyspäiväraha, maahanmuutto, velanmaksu, verokeplottelu kirjekuorilla, jne saivat tasaiseen tahtiin kiitosta ja tappouhkauksia. Pakollinen toinen aste se erityistuomion. Orpo jankutti, että vain työllisyyden nostamien 75 prosenttiin voi pelastaa meidät. On kummallista, että kaikkien eilisten kaltaisten istuntojen sanoma pelkistyy: tarina on sama, päivä on eri. Eikö voitaisi alkaa vakavasti keskustella siltä aksioomalta, että yhteiskuntamme on suuri tuotantolaitos lasten syntymisineen, mikä valmista kilpailukykyisä ulkomaankaupaksi meneviä tuotteita ja palveluja, ja näin saatavilla varoilla kustannetaan hyvinvointimme kok...

Älykkö Umberto Econ kirja Prahan kalmiston juoni alkoi mielikuvitusmaailman otoksilla, mutta vähitellen lukija huomasi juonen olevan totta. Eilisen tv 1:n MOT-ohjelman katselemisessa tuli sama tunne. Esko Ahon hallituksen aloittama markkina-, sijoittaja- ja   tarjontavetoisen talouslinjan siemenet kylvettiin 1980-luvulla ja seuraavat hallitukset jatkoivat. Yhtiöitettiin, palkkaveroja alennettiin, omaisuusvero poistetiin sekä pääoma- ja yhteisöveroja rukattiin alaspäin. Uskottiin tihkumissääntöön: kun rikkaiden veroja lasketaan, sieltä tippuu muruja myös katutasoon. Ei tippunut. Budjetteja on sopeutettu rajusti alas raameihin. Syksyllä sovittiin palkan korotuksissa lähes nollalinja. Opintoja aiotaan nopeuttaa, työuria pidennetään ja muutoinkin työmarkkinoille ollaan työntämässä porukkaa olan takaa lisää. Utuisena teoriana on ollut vain, että kyllä tarjonta panee rattaat pyörimään. Hyvä on, jos teoria pätee. Samassa MOT-ohjelmassa hallituksen neuvonantaja tri Jukka Pekkari...

Nyt tuli antoisa tieto vaaliehdokkaille. Oikein tiedemaailmasta. Ehdokkaiden on usein väitetty puhuvan siansaksa. Ministeri Niinistön lauserakenteet ovat olleet tv-kevennyksissä malliesimerkkeinä puppugeneraattorin moottori retoriikasta. Helsingin Yliopiston lehdessä 2014/2 Mikko Pelttarin jutussa Timo Turja esittää, kuinka muutaman kirjaan retoriikalla on ollut suora vaikutus politiikkaan: Pekka Kuusen Sosiaalipolitiikka oli esimerkkinä hyvinvointivaltiolle, Erik Allardtin  Yhteiskunnan rakenne integroi yhteiskuntaa ja edisti sallivuutta ja Risto Näätäsen Maantiekuolemat toi nopeusrajoitukset ja turvavyöt. Ihminen äänestä sitä tarinaa, johon eniten usko, väittää Turja. Niinpä seuraavien eduskuntavaalien voittaja on se, joka uskottavaimmin kertoo uusimpien kotimaisten bestsellerien maailmakuvat. Siis, ehdokkaat nyt lukemaan bestsellereitä!

Suomi on vielä hyvinvointivaltio, mutta eipä juuri enää hyvinvointiyhteiskunta rakennepaketin ja tulevan kevään kehysriihileikkausten jälkeen. Maata vaivaa pienen maan valtavinoutuma, jossa eliittiryhmät käyttävät suhteettoman suurta valtaa suhteutettuna niiden maksamiin veroihin. Tämä johtuu siitä, että   eniten veroja maksavalta keskiluokalta puuttuu lobbauskoneisto, joka ajaisi sitä suosivia ja jarruttaisi sen asemaa heikentäviä lakiesityksiä sekä estäisi tasa veroluonteisten pavelumaksujen korottamista. Voidaankin kysyä esimerkiksi, kuka lobbasi, silloin kun laitoshoitoa karsitiin   300 ja hammashoitoa noin 100 miljoonalla eurolla. Keskiluokka  maksaa nämä muutokset. Tasaverovaikutusta lisää se, että koululaisten vanhempien kannettaviksi sälytetään yhä enmmäm kustannuksia ja vanhuksien sukulaisille hoivamenoja. Alkoholi-, energia-, autoverto- ja kiinteistöveron kaltaiset   korotukset vain kiihdyttävät tahtia kohti tasaveroa. Kuntavero ja arvonlisäver...