Heti sisällissodan jälkeinen aika oli hurjaa aikaa monessa mielessä. Se viritti eräiden oikeistopiirien taistelijat valtaamaan idästä uusia alueita Suomelle. Näille taistelijoille jäi sisällissodasta taistelumoodi päälle, joka heijasteli pitkään erilaisina ambitioina olla suurempi kuin Suomi on. Hyväksyttävältä näyttävältä perustelulta lähteä sotaan oli mennä auttamaan virolaisia heidän vapaussodassaan. Se onnistuikin, Viro itsenäistyi. Seuraavaksi suomalaiset alkoivat tehdä Suursuomea hyökkäilemällä pohjoisen Vienan Karjalaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiset ja karjalaiset olivat vastakkain. Sodan perusteluiksi suomalaiset sanoivat nytkin perin tutut perustelut: paikalliset asukkaat pyysivät. Suomalaisten tulessa paikalle asukkaat pakenivat. Pyytämisestä ei näkynyt merkkiäkään. Aunuksen retki oli vakava yritys liittää Neuvostotasavallasta Karjalan osia Suomeen 1919. Samoihin aikoihin Mannerheimin ja muidenkin samanhenkisten paperissa oli teksti vallalta Leningrad Venäjän...

Ehkä suurin invaasiovaara vaara Baltian maille on, Putinin surrealistin näky liittää Baltiaan maiden venäjänkieliset osaat Venäjään. Tässä katsonnassa tiedustelumies Putin saattaa pitää harhoissaan 880 luvun itäslaavilaista Kiovan Rusjia valtiona, joka ulottui Suomen itä rajalle, Venäjän valtapiiriin kuuluvana. Vaikka Kiova Rusjia on harha, Baltian maiden, vaikka ovat natomaita, pitää olla valveilla ja varustautuneita Venäjän interventioihin. Kun historiamies Putin huomaaSuomenkin olleen 200 vuotta siiten osa Venäjän suuriruhtinaskunta, miehen päässä voi alkaa vilistä maamme rikkaudet, henkiset ja fyysiset. Putin kyllä muistaa, että kerran Venäjä yritti ottaa Suomelta pois näitä rikkaukkisia, mutta hukkui syviin juoksuhautoihin saamatta haluamaansa. Tässä vaiheessa voidaan lievästi ylistää Baltian maiden poliittista johtoa heidän kyvykkyyksiään viedä maat Naton jäseniksi. Tested leiman puuttuminen kyllä vaivaa Baltian maiden johtajien mieltä ja painaa selkää kumaraan. Yhteisisissä so...

Jälkiviisaiden riehakkuus oli rajoja vailla kuin Putinin arot. Tolstoin Aron viisauden pöllö oli nyt ottanut pesäpaikakseen Janne Saarikiven muiden kadehtiman suuren pään. Tämä pää puhui kovia sanoja Halosen hyväsisko illanistujaisista ja siellä esitetystä lausunnosta Viron vankkumattomasta asemasta Neuvostoliiton kyljessä ja sisällä. Halosen mukaan Viro oli sidottu kettingeillä kiinni Siperian karjuun. Saarikivi tuohtui tästä siinä määrin, että Halonen oli se, joka oli sidottu kiinni Putinin liekaan. Ville Blåfield yritti olla niin vakuuttavan närkästynyt Halosen kölin alta vetämisestä, kuin banaanin kuorien syömisen jälkeen kykeni, mutta vetoaminen silloiseen aikaan ei iskenyt Anu Partaseen. Tämä helkytteli käsiään, kuin lullatekseen Villen tähän päivään, josta hän herätessään kysyi, onko Halonen vallassa. Iso Jani erehtyi aloittamaan vastauksensa ”on, jolloin enempää kuulematta Ville B oli jo soittamassa kansliaan. Ylikonstaapelin kuullessa Ville B väitteen Halosesta, hän lähetti au...

Kansakoulussa sisällissodan lisäksi oli yksi aihe, jota ei käsitelty, nimittäin heimosodat. Tämä ei takoitta pohjalaisten ja hämäläisten välistä mittelöä, vaikka se olisi ollut mahdollista 😊 , vaan suomalaisten sotaretkiä nykyisen Viron alueelle Suurkarjalaan, Aunukseen ja Petsamoon. Viron (Vienna) alueella kiivaimmat yhteenotot bolsevikkien kanssa käytiin Pajun alueella ja Narvassa. Seillä suomalaiset löivät pelokkaat bolsevikit, minkä tuloksena Viro itsenäistyi. Ylivääpelistä lähelle kenraalikuntta kohonnut Kalm sekä Ekströmin ja Talvelan olivat johtohahmoja heimosodissa. Kalm oli niin innokas, että kuultuaan ryssä sanan hän oli jo lähdössä sotimaan. Saama lajia oli myös Talvela. Hänen johdollaan lähti pohjalaisporukka ilman mitään järkevää syytä Aunuksen retkelle. Häviö koitti lähinnä siksi, että suomalaispataljoona oletti paikallisten miesten liittyvän mukaan koitokseen. Tämä oli harhaluulo, koska paikalliset eivät tajunneet tilannetta tai tajusivat liiankin hyvin, miten kahakas...

      Virolaisen HeiVälin konsulttiyhtiön omistajat Tõnu Hein ja Kaido Väljaots ottivat yhteyttä ja pyysivät, että tulisin pitämään päivän seminaarin kirjani aiheista ministereille ja korkeimmille virkamiehille Tallinnassa ja ryhtyisin konsultoimaan heidän valtiovarainministeriötään.      Kaikki tuntui viimeisen päälle pedatulta. Minua vuosikymmeniä vaivannut selkäkipu äityi kuitenkin niin pahaksi, että laivalla joudin makaamaan selälläni hytin lattialla koko matkan. Illalla tullessani selkä kierossa Viru-hotelliin muistutin turpiinsa saanutta kaljupäistä gangsteria. Saman kaliperin virkailija saattoi minut huoneeseeni ja poistui lukon räpsähtäessä ilkeästi. Hotelli oli tyly ja pelottavan äänetön.      Aamupalalla olin jonkinlaisen silmällä pidon alaisena, ja huomasin tarjoilijoiden pitävän vaitonaisena jatkuvasti katsekontaktia minuun lähes tyhjässä ruokailusalissa.      Olin ainoa luennoitsija. L...

      Pääkoordinaattorin lähtiessä viemään minua syömään kuuluisaan kalaravintolaan Viron valtiovarainministeri Siim Kallas tuli meitä vastaan torilla. Pääkoordinaattori suoritti esittelyn ja kertoi minun tulevan konsultoimaan ministeriöön. Vastasin ministerille johonkin tekosyyhyn vedoten niin kohteliaasti kuin siinä tilanteessa taisin, etten voi tulla konsultoimaan. Sanoin molemmille hätäisen ystävälliset jäähyväiset ja loikkasin viereen pysähtyneeseen taksiin ja ajoin omiin matkoihini. Olin melko raivoissani itselleni ja virolaisille, mikä oli tietysti turhaa. Itsepä grillille menin.

      Sipilän hallituksella on 26 kärkihanketta. Suurin osa niistä on sellaisia, että soisi niiden toteutuvan, sillä Suomi on saatava nousuun.      Arvioitaessa kärkihankkeiden toteuttamisen vaikeutta ja haasteellisuutta kannattaa jättää tarkastelun   ulkopuolelle ne hankkeet, joissa kyse on lähinnä rahan jakamisesta, leikkaamisesta ja yksittäisten verolakien muuttamisesta.   Nämä ovat melko rutiininomaisia tehtäviä.   Koulutuksen ja tutkimuksen miljardien eurojen leikkauksista on enää turha räkyttää.       Sen sijaan siihen mitä hallitus on päättänyt tehdä digitalisaatiossa, toimintatapojen modernisoinnissa, normien purussa, aluehallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, pitää kiinnittää huomiota hallituksen itsensä ja median.      Nämä uudistukset vaativat päteviä johtajia, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vahvaa substanssiosaamista ja koordinaatiota ...

Ylen TV 2:n docventures Herra Siegelin perheen ökymaailmalla on yhtymäkohtia hyvinvointivaltioomme. Siegelin lailla meillä on luksustalo ja reittarit ovella. Siegel möi talonsa kilpailijalle. Suomessa tämä ei käy, vaan  meidän on luotettava siiihen, että vientituotteemme alkavat käydä kaupaksi. Olisi kummallista, jos globaaleilla markkinoilla ei  löydy kohteita, joissa suomalaiset tuotteet eivät kävisi kaupaksi. Ruotsi on markkinoinnin ja mainonnan mestari. Tämä on perua Ruotsin monisatavuotisesta historiasta, jossa ryöstäminen vähitellen muuttui intelligentisaa vaativaksi kaupankäynniksi. Viro on lähellä meitä ja siellä on vallassa innokas ja pystyvä sukupolvi, joka osaa ja tietää miten maata viedään eteen päin. Kaikkia Viron valintoja  ei tarvitse hyväksyä, mutta esimerkiksi ict:n alkeiden opettaminen peruskoulussa on hyvin kannatetava myös Suomessa. Miksei Suomi voisi ulkoistaa vientinsä markkinointia idearikkaaseen Viroon. Maahan ei ole edes kilpailija tärkeillä...

Käydessäni 2000-luvulla kertomassa Suomen julkisen sektorin kehitysnäkymistä Viron eliitille tunnelmassa oli jotain pelottavaa. Se ei johtunut kurjasta laivamatkasta, vaan sävystä, jolla johtohenkilöt suhtautuvat maan kehittämiseen ja tulevaisuuteen. Oli päätä kylmäävää huomata, miten he aikoivat viedä nousevaa Viroa eteen päin keskiluokan ja köyhälistön unohtaen. Päämäänä oli  rakentaa maasta pikku yhdysvalaat: verot ja sosiaaliturva alas ja kunkin oma vastuun korostaminen äärimilleen elämästään. Menessäni järjestäjien kanssa torilla syömään kohtasin maan valtiovarainministerin Siim Kallasin. Ilma oli kolea ja lokit kirkuivat. Keskustelun päätteksi minulle tuli sellainen olotila, että hyppäsin taksiin  ja suuntasin  satamaan. Illalla a-studiossa  oli kuvaava esimerkki siitä, mitä Viron virkamiehet ajattelevat ja miten he  toimivat. EU-rahoilla rakennetun vankilan avajaisissa ensimäisenä näytettiin yleisölle ja vangeille videopätkä, miten vankilamellakkaa to...