Voi Ruokavirasto minkä sopan olet keittänyt. Virastossa on noin 20 luottamusmiestä ja uusi Migristä lemput saanut johtaja johtaa nyt virastoa. Viraston noin 1000 henkilö odottaa kärsimättömästi, että saadaan asiat reilaan ja homma pelaamaan.  Jos HS:ssa kuvattuun tilanteeseen päädytään, jossa kaikki  epäilevät toisiaan ja vahtivat toistensa virkoja ollaan vaarallisella tiellä. Kyse on niin sanotusta organisaation  kuolleen kulman syndroomasta. Siinä kaikki henkilöt tajuavat, että virastoa vaivaa jokin suuri vikaa, mutta kukaan ei tarkalleen tiedä, mikä sen on puhumattakaan, miten sitä voitaisiin alkaa korjata. Neuvo korjaamiseen on yksikertainen.  Otetaan suurin yksittäinen ongelma, jonka katsotaan eniten jarruttavat  päivittäistä toimintaa. Oletetaan, että työt jakaantuvat epäoikeudenmukaisesti ja eri tavalla kuormittavasti  eri henkilöryhmien tai jopa henkilöiden välillä. Jos on mahdollista niin tutkitaan tarkkaan, onko mahdollisti siirtyä tiimityöhön. Tä...

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pääjohtaja virassa korostuu johtamistaito eikä tutkimustaito. THL:n pääjohtajan ei tarvitse olla tohtori, vaikka pätevyysvaatimuksia höllentämisen kriitikot toisin väittävät. Kriitikkojen argumentti on, että kansanvälisissä konferensseissa ja kokouksissa ilman tohtorin tutkintoa pääjohtaja ei pysy riittävän asiantuntevasti keskustelemaan THL aihepiiriin kuuluvista asioista ja hankkeista. Kärjistäen voidaan todeta, että  tohtori tasoisella  pääjohtajalla puuttuva johtamistaito korvautuu yksittäisiin projekteihin puuttumisella ja niiden ohjaamisella tohtori tason yleistiedoilla, jotka eivät useinkaan ole relevantteja siinä tutkimuksessa, vaan päin vasoin saattavat turhaan hämmentää kyseisen projektin vetäjän päätä ja ajatuksen kulkua. Jos tohtori pääjohtaja näin jatkuvasti puuttuu hankkeiden etenemiseen, siitä tulee yhtä sekamelskaa ja viisaimmat projektipäälliköt lyövät laitoksen oven kiinni. Pääjohtajan tulee olla kokonaisuuden johtajan, ...

Näin näyttää käyneen Hjallis Harkimolle. Sipooseen Harkimon kaavaileman luksusasuntoalueen kaatuminen on suuruutensa ja kompleksisuutensa takia jossain määrin ymmärrettävä, mutta Jokeri seikkailut kuvaavat hyvin, miten langat kirpoavat käsistä. Sipoossa ei käynyt mitenkään, kun ei ollut mitään muuta menetettävää kuin aiottu hanke. Sen sijaa Jokereissa näillä näkyvin menetettiin perinteikäs ja menestystä saanut joukkue, sillä jääkiekko väki ei oikein enää sulata jokerisekoilua pelata seillä tai täällä ja tasolla sillä ja tällä. Toinen kriiseihin kaatunut oli Göran Stubb. Syy ei ollut miehen järjenjuoksu, vaan kokemuksen puute, joka lienee jo korjaantunut poliitikolta vaadittavaan mittaan. Toinen kysymys on, haluaako hän enää ruveta siihen souviin.

Nuoren polven on vaikeaa uskoa aikaa, jolloin strategia sanan mainitseminen osoitti esittäjänsä ylimieliseksi pöyhkeilijäksi. Tämän menneen ajan virkamiehet pitivät päivän selvänä, että valtio ja kunnat olivat Weberin byrokratia mallin mukaisia lakien, asetuksien ja ohjeiden mukaan toimivia organisaatioita. Kun näiden myllyyn kansalainen joutuu, voi olla varma, että mylly jauhaa jyvät rutisen kansalaisen  noudatettaviksi ja varteenotettaviksi. Myllyn lähempi tarkastelu osoittaa todeksi näkymän, jossa korkea virkamies pomo istuu kateederilla lasit nenän varrella, kuin kiikarit tarkkailemassa jokaisen työtekijä muurahaisen jokaista liikettä. Näystä puuttuu vain Sigmund Freudin vuorilta alas laskeutuva yli-ihminen. Kun Suomessa  vuoisikymmeniä sitten  vallitsevaan hallinto malliin yritettiin juurruttaa strategia käsitettä, tie oli kivikkoinen kuin roomalaisten tie etruskien maille. Nyt strategiset moottoritiet halkovat hallinnon maisemaa niin, että jokaisella huoltoasemall...

Otetaan käsittelyyn huonot kokemukset. Epäonnistumiin tai lieviin hankaluuksiin johtavat tapaukset aiheutuvat monesta syystä. Raadollisin syy on, että yksityissektorin konserni tai alemaan tason johtaja ja valtionhallinnon korkeassa asemassa istuva pomo esimerkiksi yhteisellä tennistunneillaan ovat keskustelleet aiheesta ehkä pitkänkin ajan ja löytäneet sopivan sauman istuttaa yksityissektorin pomo valtionhallinnon korkeaan virkaan. Yleensä näin rekrytoitu pomo selviytyy hyvin tehtävästään. Tämä kuitenkin edellyttää pomolta perehtymistä tiliohjesääntöihin sekä keltaiseen budjettikirjaan sekä missä raameissa sitä voi käyttää, vaikkakin nyt raameja on väljennetty tulosbudjetin käytön seurauksena. Budjettikirjaan jää kuitenkin sääntöjä, joita ei voi ylittää. Esimerkiksi kalusto määrärahoja ei saa käyttää vaakinaisen henkilöstön palkkaamiseen tai investointi menoja auton ostamiseen puhumattakaan vaateiden ostamista vaimolle. Kukat kyllä käyvät. Tulevan pomon on syytä heti alkaa talousp...

     Tulospalkat ovat muodostuneet julkishallinnon yksiköiden räjähdysherkäksi polttoaineeksi. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan estää viraston uppoamista vararikkoon ja kurjimmassa saattaa johto ulkoisen ihmettelyn ja sisäisen kähinän ampiaispesäksi. Avain tekijä on oikeat mittarit ja oikeat mitattavat tavoitteet. Tilannetta on pahentanut eräiden konsulttien voimakas luennointi tyyliin, ettei ison päällikön kannata tulla edes työpaikalle normipalkalla, vaan pitää olla lisäksi puolet tulospalkkaa.      Tulospalkka on nähtävänä ennen kaikkea johdon keinona toteuttaa tulostavoitteitta eikä palkan korotusautomaattina. Jos johtajalle maksetaan tulospalkkaa, sillä pitää olla suora yhteys yksikön ulkoiseen tuloksellisuuteen asiakkaille eikä keskeistä saa olla sijaismittarit kuten yhteydenpito sidosryhmiin tai omistajiin.   Organisaation sisäisessä palveluyksikössä tulospalkkio voi olla sidoksissa sisäisiin suoritteisiin kuten hallinnon palveluyksik...

     Sitrassa on johtajan paikka auki. Haasteita tulee riittämään, sillä se kotisivujensa mukaan ajaa Suomen asiaa toimimalla tulevaisuuden tekijänä. Tämä on oikein, sillä sen omista Suomen kansa.   Hallintoneuvostossa istuu kansanedustajia ja hallituksessa ministeriöiden edustajat. Siellä työskentelee 180 henkilöä, joista 80   prosentilla on korkeakoulututkinto. Pääosa työstä toteutuu projektityönä, jossa on pääsääntöisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Sitra arvioi säännöllisesti toimintansa vaikuttavuutta. Eduskunnan tilintarkastajat valvovat sitä.      Yllä oleva kuvaus on suora mukaelma Sitran kotisivuilta. Näyttää siltä, että sen sisään arvioimaan sen todellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei pääse kirveelläkään. Joku voi järkevästi kysyä, että miksi pitäisi. Onko edes syytä epäillä? Ei ole syytä epäillä mutta, kun on kyse Suomen kansan isännättömästä rahasta, jonka äärellä toimii kymmenien eri intressitahojen edustajat, aina pitää o...

     Suomessa hyviä johtajia kyllä koulutetaan monenlaisten koulutuspolkujen kautta. Niinpä hyviä johtajakandidaatteja onkin kypsymässä kuin priima omenia puissa. Mutta jotain tapahtuu sen jälkeen. Yrityselämä näyttää poimivan parhaat uraputkiinsa julkisen sektorin usein jäädessä poimimaan jo maahan pudonneita omenia. Ehkä tämä on vähän kohtuuton syytös tuhansia julkishallinnon hyviä johtaja kohtaan, mutta näyttöä on epäkuranttien omenoiden käyttämisestä maukkaan johtamishillon tekoon valtion ja kuntien johtamispöytiin. Poliittiset virkanimitykset ovat hyvä kyytipoika kyykyttämään päteviä johtaja heidän viranhaussaan merkittäville johtamispaikoille. Sopivin valitaan.      Länsimetron sössimisestä ei kannatta syyttä ketään yksittäistä johtajaa, sillä maitotonkka on ajat siten jo kaatunut eikä kaatajia saada selville. Mutta kun tilalla on maitoa, jolla mällätä, yksi tonkka näyttää olevan ihan sama.     Metron rakentaminen on kon...

     Ministeriöiden ylin virkamiesjohto oli vielä 2000-luvulla epätasaista, vaikka kuinka sitä yritettiin kouluttaa kokonaisuuksia hallitseviksi johtajiksi ja hyviksi henkilöesimiehiksi. Maailmanluokan johtajia ei syntynyt.      Sama epätasaisuus vaivasi ja vaivaa myös ministereitä. Huonoimmat kokemukset ovat pelkin poliittisin perustein valituista johtajista. Pahimmillaan he olivat vain puolueiden sotureita.      Parhaat kokemukset olivat omin avuin edenneistä johtajista, joille asioita eteenpäin vievä ote oli itsestään selvyys. Muutamaa tällaista kyllä piinasi kapea-alaisuus.      Kokoomuksen tullessa hallituksiin virkamieskuntaan alkoi tulla virkistäviä ulkopuolisia johtajatyyppejä. Osa heistä ei heti kylläkään tajunnut, mikä on virkamiesroolin ja lobbari-bisnesmiehen roolien erot.      Jälkimmäiset alkoivat vihata virkaansa jo ensi silmäyksellä.

      Jos pääsisi seuraamaan satelliitin siiveltä, miten työyhteisöjä johdetaan maailman eri kolkilla, hämmästyisi. Idässä esimies voi olla kuin basso, ei tarvitse kuin olla.  Lännessä pomo saattaa saada johtamisen puuskia, jolloin alaiset ovat helisemässä itsensä ja johtajan kanssa.      Meille suomalaisille on toitotettu, että tehokas johtaja saa tuloksia yhteistyössä alaistensa kanssa. Tämä on kyllä niin keskimääräisesti sanottu, ettei siitä ei jää käytännön ohjeena mitään käteen. Eri tilanteeteet vaativat samalta ihmiseltä niin erilaisia esimiestaitoja, että mitään tarkkoja malleja on turha tyrkyttää. Päinvastoin, niistä voi olla jopa haittaa.      Ovatko johtamisen taidot sitten synnynnäisiä? Tuskin sillä kolmanteen osaan ihmisen ominaisuuksista vaikuttavat merkittävästi perityt tekijät. Tässä voidaan käyttää hyvänä esimerkkiä musikaalisuutta. Jos lapsi pääsee tai joutuu kuuntelemaan koko lapsuutensa ja nuoru...

      Johtajan puheviestintä on läheistä sukua tilanteiden hallinnalle, mutta tilannetajua laajempi käsite. Puheviestinnän hyvä laatu on erittäin tärkeää johtajalle, koska puhuminen on se työkalu, jolla hän saa viestinsä perille. Kirjallinen viestintä ei korvaa puhumista, päinvastoin sen turvin johtaja vpo lukkiutua omaan huoneeseensa. Puhumisen merkitys korostuu myös kontakteissa yhteiskumppaniin ja viranomaisiin.      Puheviestintään kuuluvat äänen käyttö, puhe- ja esiintymistaito ja ryhmäviestintä. Jos johtajalla ei ole riittäviä puheviestintätaitoja, hänen uskottavuutensa laskee, mikä puolestaan heikentää hänen keskeistä tehtäväänsä; vaikuttaa positiivisella ilmapiirillä henkilöihin neuvon pidoissa, neuvotteluissa, kokouksissa ja seminaareissa. Joka kokouksessa ei tarvitse vaikutta ollakseen uskottava. (Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen (Pekka Huttunen Talentum, 2003).      Työtekijäintensiivisissä ...

  

     Ristiriidat ovat välttämättömiä. Ehkä kaikkien osuvimmin tämän ilmaisi Bertolt Brecht sanomalla, että mikä on, ei pysy. Eli muutos on kehityksen edellytys.  Jos muutos loppuu, loppu myös elämä.      Ristiriidan vaikeusaste vaihtelee. Se voi esiintyä lievänä harmina, pahimmillaan räjähdykseen johtavan törmäyksenä.      Työpaikalla tämä merkitsee jokaisella tasolla  erimielisyyksien sietämistä. Jos työyksikkö on jatkuvien riitojen temmellyskettä, on syytä selvittää riitojen aiheuttajat ja erottaa normaalit ristiriidat epänormaaleista. Tässä esimies on avainasemassa. Kärjistäen ilmaistuna esimies on sitä varten, että hän ratkaisee ristiriitoja.      Jostakin päälliköstä kuulee sanotavan, että hän on kriisijohtaja. Saattaa olla, että jollakin henkilöllä on tavallista suurempi kyky säilyttää harkinta ja ajatusten kirkkaus paineen alla. Tällöin ei vielä kuitenkaan voida puh...

Taikasauvaa ei löydy mistään. Suomi on pysyvästi hukassa. Ei auta vaikka hallitus kuinka leikkaa, tekee 600 miljoonan euron elvytyspaukun, sirottelee kehityspanoksia Finveraan ja Tekesiin, käy Stubbin johdolla pitkin maailmaa kauppatyrkyllä, aikoo pidentää työuria, työntää Vartiaisen opeilla työvoimaa turuille ja toreille sekä keventää yhteisöveroa. Muualla Euroopassa mennään eteen päin. Meillä näyttää olevan ikuisen taantuman rautakoura kaikkialla edessä. Kotimarkkinat vilkuttelevat hyvästiksi. Ei näin. Nyökyttely yritystoiminnan vilkastuttamiseksi on loputtava. On panostettava miljardikaupalla yritystoiminnan niihin kohtiin, jossa vipuvarsi on tehokkain. Ilmeisesti Sipilä tietää mihin kohtaan. Yritysjohdon, samoin kun muukin johdon, on katsottava peiliin. Onko siellä johtaja, vai johtajan heijastus.

Suomen vientiä vaivaa anemisuus ja työelämää introverttius. Suomi on useaan kertaan peräkkäin rankattu yhteiskunnan toimivuusmittareilla maailman kärkisijoille. Suomi on luotettava, yhteiskunta toimii, luontoa vaalitaan ja oikesvaltioperiaate toteuttu. On jopa loistava koulusjärjestelmä ja ihmiset koulutettuja, ahkeriakin. Infrastruktuuri on kohtuullista parempi. Metsä-, bio-, kaivannais- ja luontoraakaainetta riittää. Eilen Ylen TV 1:n MOT-ohjelmassa käsitetliin Suomen kilpailukykyä. Siinä hyvin perustein kyseenalaistettiin Kataisen käyrästö kilpailukyvyn muutoksia vv. 2005-2012. Jättämämällä tilastokikkailu siivuun, se on silti epäkurantti köyrästö. Se kuvaa muutosta koko kansantalaouden tasolla, mutta enenkaikkea se ei kuvaa yritysten kilpailukykytassoa. Tämä on tärkeä havainto. Kun katsoaan kilpailukykytasoa, lähinnä teollisuuden  työtunnin hintaa, olemme kilpailukyvyssä edellä Sakasaa ja  tasoissa Ruotsin kanssa. Ohjelmassa Aalto-yliopiston professori  P. Haap...