Tähän asti vanhushuoltoa on hallinnut hiljaisuuden tyrannia, mikä on vain vahvistanut näkemystä, että poliittisten johtajien joukossa vallitsee asiasta tiedostettu välinpitämättömyys. Tämä siksi, että vanhushuollosta vastuussa olevassa poliittisessa järjestelmässä vallitsee totuusjärjestelmä, jonka korvat ovat auki vain vaalien edellä. Tämä ilmenee siten, että vaikka ongelmat ovat olleet vuosia tiedossa ja monen läheisen valitettua vuosien ajan vanhan läheisensä huonosta kohtelusta laitoksessa, vastuussa oleva poliittinen eliitti kyllä puhuu, muttei toimi asiaa edistääkseen.      Läheiseni oli lähes kymmenen vuotta eri yksityisissä hoitokodeissa saaden niissä monenlaista karmeaa kohtelua. Useaan kertaan hän oli pudonnut vuoteesta keskellä yötä ja saanut erilaisia ruhjeita. Asia selvisi minulle lopullisesti, kun hänen otsassa oli usean senttimetrin alueelle levinnyt iso arpeutumassa oleva ruhje. Saatuani vihdoin erään henkilön käsiini tämä siivooja ker...

      Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. -Täällä on amme! Pitää saada istuinlauta. - Niitä on sairaalassa, vastasi lehtiönainen. Kävelin naisen perässä vessan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin. - Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei kunnolla pystyssä pysy edes tasaisella lattialla? Puhujanainen vastasi. - Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin ylettää. Tuohon poraatte kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan - Hyvä, että on mikro. Se on turvallinen, sanoi lehtiönainen. - Mitä isä siinä lämmittää, kysyin.  Nainen katsoi minua hetken kuin hevonen uutta veräjää. - No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?”      Puhujanainen katseli pitkään vessan ovelta olohuoneeseen sen näköisenä, että mitä hän seuraavaksi lausuu, ratkaisee isäni kohtalon. - Täällä ...

Toipuminen oli ostolääkärin mielestä edennyt niin pitkälle, ettei hänen paikkansa enää ollut osastolla viemässä niukkoja vuodepaikkoja. Sosiaaliohjaaja oli pelottavan päättäväinen tavatessani hänet isän huoneessa. Mielessäni alkoi kyteä pelko, ettei hyvää seurannut nähdessäni isäni vähäiset tavarat pakattuna muovipussiin vuoteen päähän. ”Invataksi tulee kahdeltatoista hakemaan isäänne. Vielä on kierto. Katsotaan se.” Kysyin, mihin isä viedään. ”Mihin isänne koti on kadonnut”, yritti nainen olla leikkisä. ”Tämä mies ei mene kotiin”, sanoin yllätyksekseni. Nainen tuli hölmistyneen näköiseksi, mutta kivahti välittömästi. ”Mihin hän sitten menee? Kaupungin vanhainkoteihin ei missään tapauksessa pääse näin hyväkuntoiset ja näin pienillä pisteillä. Paikoista on hirveä pula. Kyllä te sen tiedätte”, jankutti nainen. Sanoin silmää räpyttämättä toimivani ison yhtiön markkinointipäällikkönä ja joutuvani matkustelemaan ympäri Eurooppaa ja jatkoin varmuuden vuoksi, ettei varaani voi paljon las...