Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella ura merkityt tekstit.


2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

2622. Hänen puhe muistutti konekivääri papatusta – paljonko vasta päätä istuva kestää

En ole nuori, mutta kodissamme pyörii kihertävän mukava joukko alempaa sukupolveeni kuuluvia tyttäriä ja poikia, yleensä päivittäin.  He kertovat luonamme käydessään asioista laidasta laitaan, kuitenkin nuorisolle ominaisella tyylillään ja intonaatiollaan. Puhe nopeus muistuttaa vauhtiin päästyään konekivääripapatusta. En väitä, että tämän perusteella olisin mikään nuorisokulttuurin asiantuntija edes käytännössä. Myös puheen intonaatio eroa huomattavasti minun pohojanmaan puhheista.  Tästä saamastani ja vähän muualtakin tulleen kokemuksen perusteella ja ottamalla pinta kuohunta pois, nuorilla on saman suuntaiset arvot kuin normi aikuisella. Puheet siitä, että nuoriso lähtökohdiltaan olisi jotenkin erilainen kuin aiemmin, tuskin pitää paikansa. Kaverit, musiikki, muoti, puherytmi ja lauseiden sisäinen painotus ovat erilaisia kuin meillä vanhemmilla. Kysyessäni leikkimielellä, tietävätkö he, mitä tarkoittaa omaan nuoruuteni kuuluva hämyt sana, he olivat hämillään, eivätkä tien...

2485. Uran luojat - kaivutöihin

Joskus arkikeskusteluissa varmaan itse kukin on tullut maininneeksi uran luomisen esimerkiksi: ”Hän on luonut hyvän uran etenemällä osastopälliköksii saakka.” Kielitoimiston sanakirja mainitsee ura sanan etymologiasta, että ura merkitsee esimerkiksi äänilevyn uraa, jossa neula kulkee. Se voi merkitä myös työssä saavutettua etenemistä esimerkiksi hänellä on pitkä ura lääkärinä. Uran luonti käsitteenä on liian determinististä, ennalta ohjautuvaa, suunniteltua ja päätettyä. Usean kohdalla on sattuma tai sattumat vaikuttaneet, miten henkilö on ajautunut, joutunut, tullut tilaisuus siirtyä toisenlaisiin tehtäviin. Usein on kyse henkilön oman käsityksensä mukaan paremmasta tehtävästä. Toki on myös tapauksia, jossa henkilö on siirretty sivuun tärkeältä paikalta vähempiarvoiseen tai peräti saanut potkut ilman tieto seuraavasta työpaikasta. Yllä oleva tekstin lähtökohta on palkkatyöntekijän. Perheen äidillä tai huoltajalla taikka esimerkiksi maanviljelijällä tai pientilallisella ei tule ens...

2443. Lausumaton fundamentti, kukin pysyköön lestissään

     Kun koin olevani porukkaa, joka ymmärtää, mitä elämä on. Hetken tätä viisautta pohdittuani ajatuskoneeni herpaantui ja päätin alkaa olla taas tavallinen ihminen. Se ei ole helppoa.   Silti paljon vähemmälle on jäänyt henkilön ammattitaidon ja kyvykkyyden huomioon ottaminen laajemmassa ympäristössä. Työyhteisön pohjavirroissa voi madella lausumattomana fundamenttina, että kukin pysyköön lestissään. Tämän fundamentin pintaan nouseminen tukahdutetaan räikeimmissä tapauksissa henkilösuhteisiin perustuvilla ura nousuilla ja lisäpalkkioilla eikä osaamisella ja ammattitaidolla.      Aivan hyvääkin tarkoittavissa esimiesalainen keskusteluissa ei tule aina esille alaisen todellinen osaaminen, vaan vain se osaaminen, jota alaisella on mahdollisuus käyttää annetuissa tehtävissä ja toimenkuvissa. Alaisen täysimääräisten kykyjen hyväksikäytölle ei anneta mahdollisuuksia. Tätä ilmiötä voidaan kutsua osaamisen deflaatioksi. Eli toisessa ympäristössä sillä osa...

2353. Syrjäytymisen siivouspartiot

     Syrjäytyminen on kuin alitajuinen kuona, joka valuu jälkiä jättämättä toisten ohi ja jopa yli. Tosiin se voi pyyhkäistä vain vaarattoman tahran ja muutamiin se tarttuu kuin takiainen.   Tuskin on ketään niin synnitöntä, etteikö hän syrjäytymisestä olisi pahoja ja syntisiä paikkoja nähnyt.      Syrjäytymisen syitä on tutkittu akateemisella tasolla ja yhdyskuntasuunnittelussa paljon. Siispä onkin helppo luetella syitä ja yleisiä parannuskeinoja siihen (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006369202.html). Suurin syy syrjäytymiseen on kuitenkin sattuma.      Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija.   Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osu...

2332. Verkottuminen ei ole rupattelua

     Mennäänpä johonkin tilaisuuteen verkottumaan. Näin usein kokkareille perustellaan. Osittain tämä voi pitää paikkansa: uusia ihmisiä tavataan, kortteja vaihdellaan ja kevyttä keskustelua käydään päivän kysymyksistä ja jopa toimialan yleisistä näkymistä ja Venäjä-uhista kiistellään. Tällainen voi olla kevyimmillään rupattelua, joka seuraavana aamuna voi olla muisto vain.      Verkottuminen voidaan nähdä myös toisella tavalla. 1990-luvulla tämä "parempi" näkyi siinä, kun asiantuntijat vaihtoivat muutaman vuoden välein työpaikkaa, oppivat lähellä olevien toimialojen bisneslogiikka, yksittäisiä sovellutuksia ja erilaisten toimien työtapoja. Oli selvää, että he myös oppivat tuntemaan työskentelyä erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri kieliä ja erilaisten ihmisten kanssa. Pitkissä jopa 12 viikon seminaareissa väki oppi tuntemaan toisensa ja heidän organisaationsa. Eräisä seminaareissa jakautuneina ryhmiin laadittiin organisaation analyysit jonkin jäsene...

2303. Normien purku ei ole kirvesmiestyötä eikä lakeja pidä valmistella ilman kokonaisnäkemystä

     Lainaan tähän aluksi uudestaan entisen OM:n työparini, nykyisen EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja   Tiina Astolan sanoja: hallituksemme juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena.   Astolan kommentista   tärkeä ottaa opiksi, koska Sipilän hallituksella oli taipumus harvesterilla kaataa lakiviidakkoa, jolloin   lopputuloksena   oli vain taksilain kaltaisia ryteikköjä.      Lainsäädännön tason parantamisessa ei ole yhtä temppua. Kurssit eivät auta.   Parantaminen kaipaa uudistuksia koko valtioneuvoston tasolla. Tavoitteeksi on asetettava arkkitehtuuri, jossa koko valtioneuvoston juristikapasiteetti on nykyistä keskitetymmin koko hallituksen käytössä ja jossa on menettelyt ja prosess...

2296. Töissä EU:n komisson ajattelutavan säätiössä

     Vähän liioitellen sanottuna jotkut tähtäävät heti kävelemään oppimisen jälkeen tiettyyn ammattiin. Tämä pyrky voi perustua kunkin kohdalla eri tekijöihin kuten vanhempien tahtoon tai painostukseen, omaan kutsumukseen, mielikuviin tai kaveripiirin esimerkkiin.      Yksi tapa on itse tahtoa tai joutua sattumuksen kelkan vietäväksi. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Tapahtuminen alkumatka oli melko karu, sillä kokelastuvassa sängyssä makoillessani ja huonoa menestystä armeijan mestaruuskisoissa harmitellessani elämän ura ei käynyt ensimmäisenä mielessäni kuten muilla. Suurimmalla osalla tupakavereistani oli jo koottu paperit vetämään joko jumpalle, Polille tai yliopistoihin. Hermoni petti ja päätin panna paperit matemaattisluonnontieteelliseen Helsinkiin. Kutsu pääsykokeeseen napsahti alkukesällä. Koe oli tyssätä puuttuviin henkilöpapereihin itse koetilaisuudessa. Pitkän oman itseni olemassa olon inttämisen jälkeen sain jäädä saliin.   ...

2294. Trumpin valinnasta on rekrytointifirmoille paljon opittavaa

     Ennen valintaansa ja vaalitaistelun viimeisten kuukausien aikana valtaosa eurooppalaista kadunihmisistä ja myös asiantuntijoista pitivät Trumpin sopivuutta presidentiksi hyvin kyseenalaisena, jopa katastrofaalisena koko maailmalle. Kieltämättä hänen puheensa ja twiittinsä poikkesivat presidenttiehdokkaan tavanomaisesta kielenkäytöstä, joten epäilijöiden näkemykselle oli katetta.      Trump on kuitenkin osoittautunut kykeneväksi presidentiksi omintakeisilla vahvuuksillaan. Hän ajassa kiinni hyödyntämällä nopeatempoisia twiittejään ja ottamalla kantaa aluksi ylimitoitetuilla lausunnoilla, joita myöhemmin sopivassa tilanteessa lieventää tai sopimalla tai aikomalla sopia riidan vastapuolen kanssa. Kaiken kaikkiaan hän on jatkuvasti edeltäjiään enemmän esillä julkisuudessa mielipiteineen ja aikeineen.      Tämä profiili vastaa hyvin Amerikkaa suurenna kihisevänä projektina, joka poreilee jatkuvasti uusia innovaatiota ja tuotteita. Talous on...

2105. Poliittiset virkanimitykset ja korruptio

    Helsingin Sanomat analysoi valaisevasti poliittisia virkanimityksiä prosessina ja keitä on viimeaikoina nimitetty korkeisiin virkoihin. Lehti ihmettelee Suomen tapaa ohittaa pätevin mm SP:n pääjohtajan viran ja sen johtokunnan jäsenten täytössä. Analyysi päättyy lauseeseen. ”Kaikkien johtoon on viime vuosina tehty nimityksiä, joissa pätevä vaikuttaa voittaneen pätevimmän”( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005360422.html ).      Tähän ilmaisuun ei voi valitettavasti täysin yhtyä henkilö, joka on sisältä seurannut virkojen täyttöä ja on ollut poliittisten nimitysten ja nimitettyjen kanssa päivittäin tekemisessä. On lukuisia esimerkkejä, jossa poliittisesti valittu on pätemätön virkaan eikä hän ole osoittanut myöhemminkään erityisiä kehittymisen merkkejä.     On tapauksia, joissa virkaan nimitetyn pääjohtajan avuksi valtiovarainministeriö on määrännyt asiantuntijan auttamaan pääjohtajaa sotkujen selvittelyssä. Kun ne selvitetty, asiantuntija saa ...

2100. Nuorten pääsy USA:ssa korkeakouluun

     Pääsin seuraamaan läheltä yhdysvaltalaisten ponnistelua lastensa korkeakouluun pääsemiseksi. Jos kuuluu haperoksi kutistuneeseen   keskiluokkaan, kyse on enemmästä kuin elämästä tai kuolemasta. Kyse voi olla koko suvun elintason pitämisestä edes kohtuutasolla.      Kun nuori lähestyy korkeakouluikää, koko suku osallistuu koulun valintaan ja etsintään. Mennään paikan päälle katsomaan paikkaa, jossa koulun edustaja esittelee ja mainostaa oppilaitosta.Vanhemmille lasten korkeakouluun pääsyn turvaaminen on heidän elämänsä tärkein projekti sairasvakuutuksen saamisen lisäksi.      Toiset onnistuvat pääsemään stipendireittiä, mutta siihen tarvitaan usein urheilijatyyppi. Koulutuksen keskimääräinen hinta on 200000 dollaria ja silloinkin saadessaan tutkinnon tulevaisuus on epävarma. Niinpä opiskelijat ja heidän perheensä miettivät hyvin takkaan, mihin kouluun kannattaa edes pyrkiä rahoitustilanne ja tulevaisuuden näkymät huomioiden.  ...

1994. Luennoille pukeutuminen

     Helsinki oli silmissäni suurkaupunki tuoksuineen, valoineen ja ihmisvirtoineen. Se sykki aivan eri tahdilla kuin Haapajärven raitti. Olo isän kotona Herttoniemen Eränkävijöidentorin kaksiossa alkoi tunnustellen. Melko nopeasti kuitenkin ymmärsin, ettei minun ja isän välille syntyisi läheisiä välejä. Hän ilmoitti antavansa minulle joka kuukausi seitsemänkymmentä markkaa, eikä hän opintoihini puuttuisi.      Aluksi minua huolestutti vaatetukseni, sillä en tiennyt, miten Helsingissä opiskelijat pukeutuivat ja miten siellä ylipäätään käyttäydyttiin. Oletin kavereiden menevän puku päällä luennoille. Isän uusi vaimo Anja osoittautui käytännön ihmiseksi, ja hän kertoi, että voisin käyttää suoria housuja ja villapaitaa. Muutoinkin Anja osoittautui aivan tavalliseksi ihmiseksi. Jostain syystä olin kuvitellut hänen olevan erilainen meihin tavallisiin leivänsyöjiin verrattuna.      Syksyllä lukukauden alussa rehtori Edvin Linkomies...

1859. Oppineisuus ja urapolku

     Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli.       Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen alelle.      Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppimisen ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala kelpaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä.      Oman alan löytämisessä oli erittäin suotavaa poistua omalta ...

1627. Esimies-alainen keskustelut ovat arkkukamaa

     Ylen aamu tv:n 27.7. mukaan esimies-alainen keskustelut näyttävät tulleensa tiensä päähän. Accenturen toimitusjohtaja Frank Korsström piti niitä nykymuodossaan liiaksi menneeseen toimintaan painottuneina ja kerran pari vuodessa toteutettuina ohjausvaikutukseltaan riittämättömänä. Hän kaipasi enemmän nopeutta, ajankohtaisiuutta ja ohjaustehoja.      Korsströmin muukaan keskustelut voidaan korvata projektityön ohella taphtuvana jatkuvana keskusteluna. Tällöin voidaan suunnitella myös työuria, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen priorisointeja, jne.      Ohjelmassa mukana olleet asiantuntijat Eleviina Saari ja Merja Fischer lähinnä myötäilivät Korsströmiä. Heidän mukaansa suuryritys Deloitte harkitsee myös lakkauttavansa keskustelut.      Esimies-alaiskeskustelujen korvaaminen suorituksen ohjauksessa tapahtuvalla kommunikaatiolla on huono idea. Tähän ei löydy muuta perustetta kuin kustannusten leikkaaminen. ...

1497. Poliittiset virkanimitykset ovat välttämättömiä

     Ne palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamisiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Niiden vastustajille esitetään verhon takana hymähtelyä ja vähättelyä. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Elisessä Helsingin Sanomissa Tapani Kaskeala kuvasi hyvin, miten maanviljelijä Jari Koskinen puskee itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskien on tekemässä samaa temppua. Vaatimattomankien urateiden avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Sitä sinettiä ei ole vielä pystytty murtamaan, miksi verohallitus jätti syyttämättä muutamaa kymmenetä suomalaista laittomasta rahan kätkemisestä veroparatiiseihin, vaikka todisteet oivat selkeät. Oikeusviranom...

1323. Huippu-urheilija masentuu

     Tänään Ylen Aamusydämellä-ohjelmassa asiantuntijana toiminut entinen NHL-jääkiekkoilija nykyinen psykologi Tuomas Grönman toi vakuuttavasti esiin urheilijan masentumisriskin. Se liittyy usein uran lopettamisvaiheeseen, kun pitäisi aloittaa uudenlainen elämä. Näyttää, että ongelma esiintyy laajemmin, mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää.      Huippu-urheilijan pyrkiessä huipputuloksiin jo tämä sinänsä aiheuttaa paineita ja jonkin asteista jatkuvaa stressiä. Sponsorit, maajoukkue, joukkue, valmentaja ja tiimi, kukin näistä tuo eri vivahteisia menestysodotuksia.      Käytännössä masennusta ruokkiva stressitila voi olla pysyvä. Se lähtee jo siitä, että kilpailija on valinnut huippu-urheilijan uran, mikä vaatii määrätieoista ja tinkimätöntä henkistä fyysistä ponnistelua, ja sittenkään onnitumien ei ole varmaa. Tässä on kyse aivan eri tasoisesta ponnisteluista kuin normaali työssä.      Tällaisessa elämässä päivi...

1299. Sote-alueilla odottaa poliittinen virkanimitysuma

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus su...

1292. Kansalaisyhteiskunta

     Suureksi kysymykseksi muodostui, mikä oli oikeusministeriön rooli säädösohjauksessa. Mikään toimeenpaneva viranomainen ei näyttänyt hallitsevan edes sen pääpiirteitä. Kyse oli siitä, millainen Suomen moderni oikeusjärjestys pitäisi olla.      Voitiin perustellusti kysyä muiden muassa, toimiko oikeusjärjestys hyvin, kun poliisi lisäsi jatkuvasti pakkokeino-oikeuksiaan. Ongelmallisuutta korosti se, että poliisiosasto johti poliisia ja samalla valmisteli pakkokeinosäädökset. Myöhemmin kyllä perustettiin ministeriön alainen poliisihallitus. Monista muista länsimaista poiketen Suomesta puuttuu kotietsintälupamenettely. Suomessa poliisi voi mennä suoraan poliisin yleisvaltuutussäädöksen perusteella ihmisten kotiin tutkintasyihin vedoten.      Voidaan myös kysyä, toimiiko yritysten ympäristölupajärjestelmä oikein, jos yritys itse valvoo lupaansa ja samanaikaisesti kansalaisilla ei ole oikeutta nostaa ryhmäkannetta yritysten y...

1290. Tehtävä medialle

     Media voisi tulla suuren yleisön avuksi selvittämällä suurin piirtein mistä kyse, kun hallituksen sote-esityksen sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. On kyllä moneen kertaan toistettu, että kaavailtu rahoitusmalli söisi kuntien perustuslain turvamaa itsehallinto-oikeutta. Entisen sisäministeriön kuntaosaston päällikkö Aulis Pöyhösen kirjoitus eilisessä HS:ssä ei riittävästi tuonut lisäinformaatiota asiaan.      On ymmärrettävä, ettei media voi  ruveta perustuslakituomariksi, mutta  olisi erittäin myönteistä saada ihmisten pureskeltavaksi, miten lainsäädäntö tässä nyt mene niin solmuun, ettei mikään taho pysty osoittamaan konkreettisia törmäyspisteitä.      Lisätiedon välittäminen ongelmassa ei olisi vain tiedonjakokysymys, vaan se olisi laajasti ottaen osa vakavasti otettavan median yleissivistävää tehtävää ja viime kädessä lisätieto tässä parant...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *