Terveyskeskus jonossa ei sen luonteen takia ole mitään mieltä kohottava olkoon oire mikä tahansa. Menneinä vuosikymmeninä sitä saattoikin pitää tilaisuutena, johon iäkkäät kremppakuntoiset ihmiset kokoontuivat apua vahvoihinsa hakemaan. Nyt tilanne on toinen. Pitää mennä heti aamutuimaan paikan päälle ottamaan jonotuslappu numero 34 ja istua tuolille toive, että kyllä jononumero vaihtuu tiheään tahtiin nopeasti pienempään, sillä onhan lääkäreitä ainakin kaksi. Pian käy selville, että lapsipotilaat ymmärrettävästi ohittavat jonon samoin kuin huonokuntoiset vanhukset. Kaikki tämä OK. Kun aikaa vain kuluu ja aina näyttää tulevan potilas, joka on kiireellisen hoidon tarpeessa, oma vuoro ei edisty lainkaan. Tässä on jo puolitotoista tuntia istuttu ja on aikaa tarkkailla lähemmin, keitä jonossa on. Näyttää siltä, että harva jonottaja puhuu äidinkielenään suomea ja heillä on mukanaan seurue, joka viime hetkeen saakka ilmeisesti yrittää parantaa potilasta puhumalla solkenaan välittämättä kanss...

Maamme terveydenhoito on kaikkien epätasa-arvoisin kaikista peruspalveluista. Se on kuitenkin tärkein palvelu. Terveyskeskuksiin ei pääse 3-4 päivässä muutoin kuin, jos on raaja poikki tai vastaavaa. Normaali jonotusaika on 40 vuorokautta. Ylempi luokka kyllä pääse, koska rahoitus ei tuota ongelmia yksityissektorin palvelujen käytössä. ja työssäkäyvät saavat työnantajan lukuun terveyspalvelut. Alemmilla yhteiskuntaluokilla hoito viivästyy tai hoitoon ei hakeuduta ollenkaan. Tämä osoittavat THL:n tutkimukset. Seurauksena on keski- ja alemman luokan sairastavuuden kasvu ja sen kautta elintason laskeminen.  Terveyskeskukset ovat koittanee kattaa palveluvajetta takaisin soitto menetelmällä. Kokemus on osoittanut kärsivällisyyden olevan tiukalla, kun soittoa pitää odottaa aamusta iltaan poistumatta kotoa, koska vaarana on juotua puhumaan puhelimessa yksityisyyden asioista yleisön läsnä ollessa. Voidaan kysyä, onko tämä terveydenhoitoa, vai gallup haastattelua. PS. Julkinen sektori (...