Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisu...

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta. Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuusjarru päälle. Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.      Jotkin psykologit suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitolli...

     Kanerva oli synkällä päällä istuttaen minut suuren pöytäänsä itseään vastapäätä. Tiesin etukäteen hänen ajavan toimeen kokoomuslaista, mutta kehittämisosaston vakinainen johto vastusti.      Aluksi Kanerva oli vaiti pitkän tovin ja tarkkaili minua. ”Olen kuullut, että sinä jyräät asioita läpi”, hän virkkoi yksikantaan molemmat kädet nyrkissä kiiltävällä pöydällä. Yritin vastata jotain järkevää, mutta keskustelu tyrehtyi Kanervan toteamukseen, että hän tekisi päätöksen Kivelän esityksen perusteella.      Parin viikon päästä uudessa työpaikassani sihteeri varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani jo päivä ennen muuttoani sinne, juuri siitä samaisesta naulasta, jonka tyhjää reikää olin ihmetellyt. Taulu oli Ateneumista lainassa. Se oli numeroitu eikä sitä löytynyt, vaikka sitä etsittiin raivoisasti ympäri osastoa.

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta  ...

     Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämä 3-5 miljardin euron teollisuusrahasto, sijoitusrahasto noussee kevään vaalikeskusteluun. Rahastolla tuettaisiin markkinaehtoisesti lähinnä startup-yrityksiä. Sipilän esittäessä rahastonsa, kuinka loogisesti ja bisnesmäisesti tahansa, siinä kulkee mukana poliittinen juoni.      Stubb ja Vapaavuori näkevät Sipilän rahastossa valtion astuvan Finnveran ja Teollisuussijoituksen varpaille. Näin onkin. Asiaintuntijat katsovat myös, että Sipilän rahastomallissa valtio lähtee mukaan, ainakin jossain määrin, keinotteluluonteiseen sijoitustoimintaan ja liian riskialttiisiin hankkeisiin. Epäonnistumiset pistettäisiin veronmaksajien piikkiin.     Suuri kysymys on myös, miten rahastoa hallinnoidaan. Siellä pitää työskennellä huippuanalyytikkoja samaan tapaan, kuin missä tahansa tämän tyyppisessä rahoitus yksikössä. Siellä jos missä, ...

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

     Marko Eerolan kirja ”Kirottu kaivos” (Talentum) ottaa reippaasti kantaa Talvivaara-tarinaan. Kaivoksen kohtalo riipaisee syvästi kymmeniä tuhansia piensijoittajia.      On hyvä, että Eerolan tapainen sinnikäs ja taitava kirjoittaja on jaksanut perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän syvään pohjoisen traumaan ja esittää siitä näkemyksensä. Hän otti itsekin riskin sijoittamalla työpanoksensa kirjoittamiseen. Toivotaan onnistumista! Kaivos meni tunnetusti konkurssiin ennen kirjan julkaisemista.      Eerola ei ehtinyt ottaa kantaa siihen, miksi valtiolla on oma suunnitelma ja konkurssipesällä ja Perällä omansa viedä Talvivaaraa eteenpäin. Tätä sopii kyllä ihmetellä nyt.     Eerola pitää Laakajärven ja Jormasjärven sulfaattipitoisuuksien määriä liioitteluna.  Oulun juomavedessä on saman luokan sulfaattipitoisuus. Vesistöjen saastumisesta pohjoisen ja Savon suuntaan ei ole näyttöjä. Miksi sa...

     Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio. Karppaaminen vain  tukehtui tylsyyteensä.      Ammun televisiossa Jyrki Kasvi väläytti tuttua kolmatta teollista vallankumousta. Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme  toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten. Aineellinen internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla ja mitä reittiä pitkin tyhjentämään.      Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.      Kehitys on hyvin kiusallinen kaikille.    ...

     Pisa-tutkimuksien mukaan suomalaisen koululaisten ja opiskelijoin  kiinnostus matematiikkaan näyttää hyytyvän. Samaa osoittaa päivän mediakeskustelut. Tämä on huolestuttava suuntaus.      Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaa ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan".      Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.      Matematiikan perusteet, kuten prosentti- ja  murtolukulaskemien, yhtälön muodostaminen ja ratkaisemien sekä kohtuullinen päässälaskutaito, pitäisivät olla ainakin  joten kuten kunnossa.      Toisaalta tavallisen matematiikan tason hallin...

     Monet asiantuntijat toivovat seuraavaksi lyhyttä hallitusohjelmaa. Tämä on ymmärrettävää nykyisen yli 100-sivuisen jälkeen. Asiantuntijat itse kyllä tietävät, että tämä ei ole pointti.      Sipilä on väläyttänyt hallitusneuvotteluissa yhteiskuntasopimuksen ideaa. Samoin teki aikoinaan Esko Aho. Pääministeri M. Thatcher todisti ajatuksen utopistisuuden hylkäämällä britti legendan John Rawlsin opit tämänkaltaisista sopimuksista.      Taloustieteilijät painottavat kokonaiskysynnän merkitystä maan talouden menestyksessä. Tätä ideaa tulisi noudattaa seuraavassa hallitusohjelmassa.      Tulisi palata ajatukseen, millaiseen kysyntään hallitus voi ja sen kannatta vaikuttaa. Suurten vientiteollisuusyritysten, kuten Kone, UPM, jne, tuotteiden ja palvelujen kysyntään, hallituksen ei kannata puuttua. Ne pärjäävät. Pienten vientiyritysten viennin edistäminen on hyvä, mutta riskialtis ja hyötykerroin on pien...

     Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään Sipilä totesi, että ministeriöissä on 3200 strategiaa ja 3000 sivua aiheesta tekstejä. Tämä on ylimitoitettu moite.      Osasyy tähän on, että hallinto on   poliittisessa miljöössään hyvin monimutkainen toimintaympäristö. Suunnittelussa ei aina välttämättä riitä virkamiesten hyvinkään rationaaliset ajatukset. Tällöin virkamiesten toteutumattomat suunnitelmat kasaantuvat odottamaan parempia aikoja. On kyllä myönnettävä, että osa suunnitelmista on raakileita.      Suurin ongelma on se, että saadaan aikaan suunnitelamat, jotka voidaan ja kannattaa toteuttaa.      Hyvinä esimerkkeinä kestosuunnitelmista on 30-vuotisen sodan kaltaiset skenaariot turhien lupien ja normien purkamisesta, julkisen sektorin yhteisten itc-standardien aikaan saamisesta ja tuottavuuden parantamisesta etenkin ict:n avulla. Sama toistetaan jälkeen.    ...

     Onneksi maapallomme kietrorata ei ole sellainen kuin eräällä kaukaisillä pikkuserkuillamme. Yhden pinta on 18 kuukautta ikijään peittämä ja viisi kuukautaa kaikki vedet on valtoimenaan kiehumispisteessä. Kiertorata on jyrkkä ellipsi. Toinen pikkurerkumme paahtaa raudan höyryksi, joka sataa takasin sen pintaa sulina rautahiukkasina.      Olemme vielä onnekkaita.      Tuore ilmastoraportti antaa kuitenkin synkän, muttei aivan toivotonta kuvaa tilaanteesa. Jos nykymeno jatkuu, niin meriin sitoutunut metaani voi tarjota ikävän yllätäyksen. Tähän voidaan vaikuttaa hiilidioksidin päästöjen vähentämisellä. Ennen kaikkea hiilen poltto pitää saada kuriin. Jos 20 suurinta hiilen polttajamaata saadaan riviin mukaan, tilanne helpottuu olennaisesti. Silloin ehkä saadaa niin paljon lisä aikka, että uusi teknologia päästä meidät pulmista. Hyvänä enteenä on uutiset Yhdysvallaissa tehdystä uudesta akkukeksinnöstä, joka kolmin kertais...

     Hyvän julkisen hallinnonhan pitää olla mm. sääntöjensä mukaista, avointa, ennakoitavaa ja ketään suosimatonta. Näin pitää olla eriysesti ydinvaltion, kuten valtineuvoston ja   ministeriöiden ja oikeuksia ja velvoitteita antavien virastojen.      Hallituksen nimityspolitiikka palautuun kerta kerra jälkeen lähtöruutuun nimitysasioissa. Omat soturit vain valtaan. Viimeisin tosi jysäsys on nimittää geologisen tutkimuskeskuksen johtoon kokoomukset soturi vailla ennakoitavia pätevyysvaatimuksia.      Viime budjettineuvotteluissa kevällä 2011 Velipekka Nummikosken nimittäminen syyskuusta 2011 lähtien RAY:n toimitusjohtajaksi virkaa avoimeksi julksitamatta ei ollut huono saavuts kokoomukselta. Juristi voi sanoa, että kysessä oli vain yhdistys. Se on kuitenkin Suomen kansan yhdistys.      Tukkeutumatta tilastotieteeseen melko suuri joukko kokoomuksen virkanimityksillä johtajiksi tuleet päällikö...

     Joskus edistyksellinen muutos ei maksa mitään ja tulokset ovat erinomaisia. Tämä tapahtuu muiden muassa silloin kun henkilö siirtyy huonosta ruokavaliosata hyvään. Joskus hyvä muutos voi olla myös ilmainen hallinnossa.       Kun valtion talouden tarkastusvirasto (vtv) oli valtiovarainministeriön alainen se ei   ottanut roolikseen mullistajatyyppiä, vaan jätti   pääministerin ja valtiovarainministerin vastuualueet rauhaan. Sitä kovempaa kritiikkiä virasto saattoi esittää muihin hallinnonaloihin.      Viraston siirryttyä vuona 2001 eduskunnan alaisuuteen ääni kellossa muuttui. Viraston tri Tommi Voutilainen esitti kovaa ja perusteltua kritiikkiä valtiovarainministeriön rooliin ohjata valtion suuria itc-hankkeita. Ne olivat rahareikiä, joista valui konsulttifirmojen taskuihin euroja kuin ukkosella ääniä kepun laariin. Uusimmassa Kanava-lehdessä vtv:n pääjohtaja Tuomas Pöysti piti lähes katastrofina S...

     Katse oli välin vakaa, jolloin se olisi voinut miellyttääkin, toisinaan leikkisä ja jyrkkä, joka pani epäilyttämään. Näin kirjoitti aikoinaan L. Tolstoi.      Joka tapauksessa näin pienestä saattaa olla kiinni, kun kysytään muutamalta tuhannelta ihmiseltä hyvin tunnepitoista seikkaa.      Kysymys ei ole pelkästään siitä, miltä asiat näyttävät ulos päin. Kokoomuksessa on tavallista enemmän yrittäjiä ja koulutettuja, ylipäätään esiintymisvarmoja kannattajia. Kokoomukselle ei ole ongelma nämä kannattajat vaan ne, jotka esiintyvät kokoomuksen puolesta julkisuudessa. Ssiis Stubb, Kauma, Räty, Männistö ja uusi puoluesihteeri, joka ei ole vielä esiintynyt julkisuudessa. Kyllä pitäisi esiintyä, kun on kykypuolueen edustaja, nimenomaan puheenjohtajan valitsema ja tällaiset selitykset tehtävänään.      Jos koppava mielikuva säilyy vaalikauden loppuun, vaalitappio on varma. Sillä äänestäminen on ainut...

     Maaperä kymmeniä vuosia muuttumattomana pysyneen julkisen sektorin uudistussanomalle oli luotu, mutta ei se suinkaan ollut otollinen eikä kypsä – niin suuri oli todellisuuden ja tavoitetilan ero. Sen huomasin luettunani kymmeniä hankkimia alan uusimpia kirjoja, joista erityisen kiinnostaviksi ja omiin käsityksiini sopiviksi koin Peter Drukkerin kirjat. Ostin ne heti omakseni. Vielä suurempi murros minua odotti siirtyessäni konsulttiyksikön vetäjäksi.   Hallinnossa oli menossa suuri murros.      Päätösvallan hajautukselle oli painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Säätytalossa oli tunnetusti huono akustiikka. Ritaritalossa oli vielä huonompi, kun aikoinani olin kuunnellut siellä ensimmäisiä ja harvoiksi jääneitä matematiikan luentoja. En puhunut ministeriön johtamisesta, vaan otin esille työpaikkakiusaamisen ja sen, miten niissä kuulijoiden tulisi toimia. Lopetettuani alustukseni väki tuntui kiusaantunee...

     Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esitti taannoin blogissaan työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset.      Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on oikea. Kun panoksia listään, tulosta syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin  huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleensa on, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme.      Ruotsin entinen valtiovarainministeri Andres Borg ja Juhana Vartiainen alkavat laatia raporttia, millaista talous- ja finanssipolitiikka Suomen uuden hallituksen tulisi harjoittaa. Hiljattain Pj. Sipilä on vaatinut, että Suomen virkamieskuntaa tulisi vähentää noin 111000:lla henkilöllä. ...

     Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisten TTIP-neuvottelujen tavoitteena on saada   laaja ja monipuolinen vapaakauppasopimus. Se koskee mm. investointeja niiden suojaa investoijalle ja tilanteita estää kansallisin demokraattisin keinoin investointien toteuttaminen.      Samaan aikaan kun kauppaa vaputetaan, ympäri maailmaa on 82 salaajamaa kärkenään Sveitsi lähellä Euraapan unionin maantieteellistä keskipistettä. Lähellä tätä toimii myös yksi EU:n perustamaista ylpeä veroparatiimaa Luxemburg. Yhdysvalloilla on oma Svetsinsa Delaware.      Veroparatiisimaissa on noin 20 biljoona dollaria kätkettynä verokarhujen ulotumattomiin. Nyt muutamat suomalaisetkin kärrävät salkuissaan piilorahojaan verosanktion rajapyykiksi muodostuneen vuoden 2014 takia Suomeen.      Hyvä kauppamoraali istuu keveänä ja iloisina kyyhkyläisenä salissa kauppajohtajien harteilla heidän allekirjoittaessa suuria kauppasopimu...