Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen avustajina toimivat myös lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Ei tämä ole harmonista rauhallista työtä, vaan hallinnon sisällä on kilpailu, mikä taho urkkii eniten, synkimmin ja salaisimmin presidentin puuttumatta asiaan. USA on pumpannut biljoonia dollareita vuosisatojen aikana eri finanssikonsepteilla eri maanosiin. Näitä dollareita se saa takaisin yhtä helposti kuin nälkäinen mäkkäripihvinsä myymällä dollarimaihin obligaatioita ja painamalla lisää dollareita. Sen ei tarvitse huolestua velkaantumisestaan sentin vertaa, koska se painaa yksinoikeudella seteleitä globaaliin jakoon, missä se aika, jossa setelirahoitus kulkee tiensä päähän, on loputtoman pitkä, toisin kuin Euroopassa.  USA on tähän päivään mennessä painanut satoja kertoja devalvaatiolta suojassa pöhöttyneitä dollareita, maksan...

Nixon irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1973. Yksi syy tähän oli, että Yhdysvaltojen kultakanta oli huvennut Vietnamin sotaan ja se tarvitsi rahoituspohjan vahvistamista. Kultakanta oli alun perin luotu hallitsijan suitsimiseen, sillä rahaa sai olla vain ekvivalentti määrä kultaa. Nixonista lähtien raha ja niiden arvon perustuvat luottamukseen, joka oli markkinoilla kuhunkin valuuttaan.       Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloinut mikään muu taho kuin finanssitalouden luottamus ja hatara sääntely. Kurssivaihteluja ovat vauhdittaneet erilaiset päätös purkaa pankkien sääntelyä. Friedmanin opit saivat valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa.       Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-...

     Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen avustajina toimivat myös lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Ei tämä ole harmonista rauhallista työtä, vaan hallinnon sisällä on kilpailu, mikä taho urkkii eniten, synkimmin ja salaisimmin presidentin puuttumatta asiaan.      USA on pumpannut biljoonia dollareita vuosisatojen aikana eri finanssikonsepteilla eri maanosiin. Näitä dollareita se saa takaisin yhtä helposti kuin nälkäinen mäkkäripihvinsä myymällä dollarimaihin obligaatioita ja painamalla lisää dollareita. Sen ei tarvitse huolestua velkaantumisestaan sentin vertaa, koska se painaa yksinoikeudella seteleitä globaaliin jakoon, missä se aika, jossa setelirahoitus kulkee tiensä päähän, on loputtoman pitkä, toisin kuin Euroopassa.      USA on tähän päivään mennessä painanut satoja kerto...

      Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kirjoitti Talouselämän Tebatissa, ettemme saa missään tapauksessa nyt elvyttää (http://www.talouselama.fi/uutiset/nordean-paaekonomisti-missaan-tapauksessa-emme-saa-alkaa-elvyttaa-6235968.      Pääekonomistin kannanotto muistuttaa impressionistin taulua. Mitä lähemmäksi sitä menee, sitä voimakkaammin siitä näkee fanaattisuuden hengen. Tämän suunnan edustajat maalasivat leveällä pensselillä peittäen nopeasti ikävät yksityiskohdat alleen. Näin tekee Kangasharjukin runsaalla tekstillään.      Ensiksi on kyseenalisten, ovatko työvoimakustannukset kilpailijoita siinä määrin korkeampia, että sillä olisi mitään tekemistä vientimme osuuden laskemiseen 47 prosentista 35 prosenttiin BKT:stä. Havaintoa tukee myös vientimme rakenne, jossa muutaman suuren pääomavaltaisen yrityksen osuus viennistämme on noin 80 prosenttia.      85 prosenttia pkt-yrityksistä ei edes...