Päivän HS:ssä oli juttu, kuinka eräs Helsingin poliisilaitoksen rivipoliisi oli arvostellut laitoksen johtamistapaa, ja oli tästä joutunut puhutteluun laitoksen imagon tahrimisesta. Konsultoin muutama vuosikymmen sitten laitoksen johtoa. Siinä huomasin, kuinka sisään päin kääntynyt laitos oli omissa johtamis- ja esimieskäytännöissään. Vallitsi pelon tunnelma. Kuvaava oli, että eräs komisario, joka vastasi tasavallan presidentin turvallisuudessa suurissa päämiehen esiintymistilaisuuksissa ja sen jälkeisissä kuljetuksissa, oli Tallukan seminaarissa aivan omissa ylimielisyytensä sfääreissä, ja kuinka epämiellyttävästi vapaamuotoinen illanistujaistilaisuus järjestettiin. Ohjelmassa oli pakollinen pornofilmin katsominen koulutustarkoituksessa. Laitoksen komentajana toimi silloin Tapani Elomaa. (Komentaja ei sovi tämän päivän johtaja nimikkeeksi.) Toista oli KRP:n koulutuksessa. Laitosta johti silloin herrasmies Toivo Laento. Seminaari sujui hyvin ja tulosalueet saatiin määriteltyä. Näitä ...

Silloin kun johtamisen ainut työkalu on vasara, niin silloin kaikki muut keinot näyttävät nauloilta. Vaatii hirvittävää lapiointia saa johtamisen kelkka tuollaisessa tilanteessa kääntymään oikeaan suuntaan. Siiloin pitää esittää kysymys: haluatko olla namisissa nykytilateen kanssa, vai oikeassa. Konsultin kysyessä, rivi johtajalta mitä tekisi nyt toisin, ja jos vastus on, minä vain olen, tilanne on vakava. Jos kaiken lisäksi keskijohto, kuten joskus on, osoittaa välinpitämättömyyttä tai jopa halveksintaa kehittämistyötä kohtaan., kivireki vaatii lastin purkamista.   Tämä voi tapahtua asettamalla avainhenkilöt tutkitun tiedon avulla saatavan kylmien tosiasioiden eteen. Näitä ovat katteiden notkahtelut, tuotteiden jälkeen jääneisyys, organisaatio kulttuuri, tiimien käytön vähäisyys ja motivaation puute.   Ankaria haasteita, muttei madottomia.

Poliisiorganisaatio kuuluu niihin valvontaa ja pakkovaltaa käyttäviin viranomaislaitoksiin, joissa organisaatiokulttuurilla on melkoinen vaikutus poliisiorganisaatiossa päivittäin tehtäviin päätöksiin ja toimintoihin. Tämä näkyy erityisesti nimityksissä ja päivittäisen työn organisoimisessa.  Lähes aina poliisissa nimitys tehdään sisäisenä rekrytointina. Jokainen nyt suurennuslasin alla  oleva korkea-arvoinen poliisijohtaja on rekrytoitu näin Kuten Liukun tapaus osoittaa, mitä vahvistaa hänen edeltäjänsä Aapion juttu.  Miksi poliisiorganisaatiossa jyllää vanha kulttuuri? Pääsin itse kokemaan tämän konsultoidessani  poliisiosastoa ja SUPO:a 1970-luvulla sekä   konsultoidessani ja   kouluttaessani poliisiorganisaatiota 1980-1985. Jälkimmäinen konsultointi ja koulutus koski poliisiosastoa, lääninpoliisia, Helsingin poliisilaitosta, KRP:tä ja Liikkuvaa poliisia.     Tässä pääsin läheltä näkemään ja kokemaan organisaatiokulttuurin suuren vaikutuksen uu...

     Poliisiorganisaatio kuuluu niihin valvontaa ja pakkovaltaa käyttäviin viranomaislaitoksiin, joissa organisaatiokulttuurilla on melkoinen vaikutus kyseissä organisaatiossa päivittäin tehtäviin päätöksiin ja toimintoihin. Tämä näkyy erityisesti nimityksissä ja päivittäisen työn organisoimisessa.      Lähes aina poliisissa nimitys tehdään sisäisenä rekrytointina. Jokainen nyt syytettyinä oleva korkea-arvoinen poliisijohtaja on rekrytoitu näin.        Mitenkään etisestä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, nykyistä KRP:n johtajaa Robin Lardotia, nykyistä Helsingin poliisilaitoksen johtajaa Lasse Aapiota, hänen edeltäjäänsä Jukka Riikosta sekä Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota syyttämättä , he hyvin todennäköisesti jatkoivat opittua kulttuuria astuessaan uuteen ylennettyyn virkaansa ja antoivat perustoiminnan rungon pyöriä entisellään.       Miksi poliisiorganisaatiossa jyllää vanha kulttuuri?...

    Helsingin Sanomat analysoi valaisevasti poliittisia virkanimityksiä prosessina ja keitä on viimeaikoina nimitetty korkeisiin virkoihin. Lehti ihmettelee Suomen tapaa ohittaa pätevin mm SP:n pääjohtajan viran ja sen johtokunnan jäsenten täytössä. Analyysi päättyy lauseeseen. ”Kaikkien johtoon on viime vuosina tehty nimityksiä, joissa pätevä vaikuttaa voittaneen pätevimmän”( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005360422.html ).      Tähän ilmaisuun ei voi valitettavasti täysin yhtyä henkilö, joka on sisältä seurannut virkojen täyttöä ja on ollut poliittisten nimitysten ja nimitettyjen kanssa päivittäin tekemisessä. On lukuisia esimerkkejä, jossa poliittisesti valittu on pätemätön virkaan eikä hän ole osoittanut myöhemminkään erityisiä kehittymisen merkkejä.     On tapauksia, joissa virkaan nimitetyn pääjohtajan avuksi valtiovarainministeriö on määrännyt asiantuntijan auttamaan pääjohtajaa sotkujen selvittelyssä. Kun ne selvitetty, asiantuntija saa ...

Poliisikomentaja Jukka Riikosen johdonmukainen esiintymin A-studiossa 24.2 heijasteli hyvin Helsingin poliisilaitoksen työrytmiä ja organisaatiokulttuuria. Esiintyminen esiintymisenä oli hyvä ja johdonmukainen. Ohje- ja virkasäännöt luovat toiminnan perustan. Kukin taso ohjaa alempaa ja ottaa vastaan viestejä toisiltaan. Kenttä tasolla laaditaan operaatiosuunnitelmia, joista raportoidaan. Tämä on varma ja luotettava byrokraattisen organisaation elämäntapa. Johtamisen ja organisoinnin alustana tämä sopii Helsingin poliisilaitokselle. Täydennyksekseen se kuitenkin vaatii ketteriä ja reagoivia lisäelementtejä. Niitäkin laitokselta   kyllä löytyy ja niitä myös käytetään. Hyvä niin. Mutta nyt näyttää siltä, että Aarnion tapauksessa laitos soveltaa byrokraatista johtamismallia loppuun saakka rentoutumatta interaktiiviseksi. Komentajalla ei ollut tapauksesta mitään kerrottavaa, eikä hän tiedä mitään syytteen alaisista törkeistä rikoksista. Syyttäjä tutkii eikä hän halua mitään v...