Musiikin voima perustuu siihen, että musiikki antaa kokonaisvaltaisien ruiskeen aivojen limbisille tunnealueille, koko aivojärjestelmälle. Se toimii valtavana virittäjänä eri aivokeskuksille. Uusimalla aivokuvantamisella tämä on voi osoittaa monissa tutkimuksissa.      Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa aivohalvauksista ja aivovammoista toipumisissa. Se vaikuttaa mielentilaan ja mielialaan ja lieventää kivuista kärsivien oloa. Se helpottaa depressiossa.      Musiikin ihmeellisen parantavasta voimasta oli tänään juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa yhdysvaltalaine Melody Gardotin kertoi toipuneensa kitaran soittamisen ja opiskelun avulla liikenneonnettomuudessa saamastaan aivovammastaan. Hänen tapauksessaan yhdistyvät opiskelun aivoja virkistävästi rasittava ja liikkeelle paneva ponnistelu sekä itse musiikin kuulemisen aiheuttama mielihyvä.      Gardotin tapaus on esimerkki siitä, ...

     Omituinen Hitchcock sanoi aikoinaan että,  jos halutat tehdä jotain, tee se oikein. Hän teki yleensä oikein ja samalla elokuvan historiaa.  Historia,  ja miksei nykyaikakin, onkin on pullollaan sankarikertomuksia erityislahjakkuuteen perustuvista menestystarinoista. Näin ei tarvitse aina olla.      Hitchcock poltti pajoissaan kilometreittäin filminauhaa ennen, kuin onnistu tekemään Psykon.  Hän ei tunnistanut sitä, mutta vaimo näki ja  tiesi, että  mies opetteli työn tekemistä vuosikaudet.      Itse asiassa Hitchcock ei pelkästään harjoitellut aiemmilla elokuvillaan, vaan hän teki toistoja. Jos opiskelussa ei tee toistoja niin kauan, että ymmärtää käsillä olevan asian, ei kannata rynnätä eteen päin. Jatko-oppimien muuttuu e pävarmaksi. Selvimmin tämä tulee ilmi soittamisen opiskelussa. Siinä pitää toistaa samaa kappaletta niin kauan, että se sujuu. Tämä voi olla ik...

Näin otsakoi Anu Vallinkoski juttunsa Helsingin yliopiston tiedelehdessä 4/2011. Professori Minna Huotilainen on vahvasti sitä mieltä, että noin kymmen vuotiaana aloitetulla musiikin soittamisella on hyviä vaikutuksia aivojen muovautumiseen. Sehän tiedetään, että aivot alkavat saada ulkopuolisia virkkeitä jo äidin kohdussa. Soiton harjoittaminen lapsena, vaikka tunti kerran viikossa, lisää myös käden ja silmähavaintojen koordinaatiota. Huotilainen mukaan vähäinenkin harrastus on eduksi. Se auttaa äidinkielen hahmottamista ja keskittymiskykyä sekä myös vieraan kielen lausumista. Hoitolaitoksissa musiikin on todettu lieventävän kipua ja auttavan muistisairaita Jutussa ei oteta kantaa, millaista musiikkia olisi edullista itse soittaa tai kuunnella. Subjektiivisena näkemyksenä, voidaan esittää, että melodinen musiikki on luonnonmukaista ja siksi edullista. Jos epämelodinen musiikkiesitys on ahdettu täyteen instrumentteja, siinä ei erota sävelkulkuja ja rakenteita. Sillä voi olla päin...

Katselin sitä kaukaa. Luontoni ei antanut periksi menna lähemmäksi. Muut kävelivät sen ohi välinpitämättömästi, kuin minun arkuutta säälien. Vähitellen uskalsin mennä sen viereen. Lopulta rohkenin sen sileää mustuutta silittää. Kun lopulta  otus tuotiin kotiini, se oli monta viikkoa ääneti. Kun olin tarpeeksi rohkeutta kerännyt, ja sitä sitten kosketin, se vingahteli kuin sata porsasta hädissään. Tajusin puolen vuoden päästä, että se vain sivaltelee kidastaan erillaisia  kirkaisuja siihen kajotessani. Kuukausien päästä naapurit alkoivat soimata minua otuksensi siivottomasta äänelystä ja jyrkistä kiljahduksista. Vaimo pakotti lopulta viemään otuksen mökille maan rauhaan. Mutta aina kun tulin kamarista tupaan, se istui mustana nurkassa kita auki minua odottamassa. Sama tuijotus jatkui kiivetessänä rantatöyräältä tuvan lämpöön. Vuosien päästä ymmärsin, etten pysty sitä milloinkaan taltuttamaan, sillä kun oli juuri saamaisillani sen yhden tempun aisoihin, se välinpitämtömä...