Kirjamessujen aikaan on pätevä syy palauttaa mieleen valokuva Tampereen Mäkelä-piiristä. Keskeisiä henkilöitä Mäkelän lisäksi kuvassa istuvat Linna ja Viita. Yksi Tampereen mies ja aikansa painosten kuninkas kuvasta puuttuu, Kalle Päätalo. Hänestä ei Teema Suomi-kulttuuriohjelmassa mainittu sanan pätkää. Linna kertoo nousseensa kynän siiville vapautuessaan oman itsensä projisoimisesta paperille ja alkaneensa kirjoittaa vapaana itsestään ja avoinna ympäristölle. Päätalo kirjoitti pikkutarkasti omista kokemuksistaan. Repun selkään nostamiseen saattoi kulua pari liuskaa tekstiä. Mitä tämä Päätalo-päivien mies itse ajatteli romaaneistaan ja kirjoittamisestaan? Todennäköisesti hän oli itse jonkin verran masentnut, sillä tällaisen henkilöiden käsitykset itsetään ova realistiset. Linnan Tuntematon sotilas sai aikoinaan Helsingin Sanomissa murska-arvion, mutta kirjan lukijat palauttuivat sen myöhemmin vakuuttavasti ykköseksi. Päätalo on eräässä mielessä Suomen ykkösmies. Hän oli ensimm...

Mitä yhtäläisyyttä on kääntäjä Stefan Mosterin ja ekonomisti Juhnna Vartiaisen välillä. Yhtäkkkiä ajateltuna ei mitään muuta kuin älymystöön kuuluminen. Kyllä yhtäläisyys löytyy, kun kuuntelee tarkasti Mosteria kirjapäivillä. Molemmat kannattavat suurta tarjontaa taludellisuuden lisäämisessä, Moster mikro- ja Vartiainen markotaloudessa. Kirja-alalla ylitarjontaa on ollut jo pitkään. Se on olennainen osa toimialan logistiikkaa. Pelkistäen sanoen pitää olla voiton saamiseksi 100 uutuutta, joista yksi myy. Nyt Suomessa on poistunut työelämästä vuoden aikana 60 tuhatta nuorta koulutettua naista. Samalla kiristetään kotihoidon tukien saamista, minkä yhtenä tavoitteena on saada nämä naiset töihin.  Ettei vain taustalla olisi kirja-alan mallin soveltaminen:  pitää työntää työhön sata nuorta koulutettua naista. joista yksi saa  työpaikan. On myönnettävä, että maassa on 150 tuhatta pätevää ja työhaluista ihmistä työttöminä ja että Vartiaisen oppi lisätä työvoiman tarjontaa...