Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella teknologia merkityt tekstit.


3902. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisu...

3868. Salven kapakassa

Ruokatunnilla kuljeskelin usein täpötaydellä Hietanimen torilla, jossa ajatukset eivät juuri painaneet tinkiessäni maljakoiden hintoja ja tutkiessani vanhojen taulujen merimaisemia. Venäläisiä ja virolaisia turisteja oli kaupittelemassa torin laidalla – ties mitä. Salven kapakka seisoi vieressä ja Wärtsilän telakka takoi vimmatusti amerikkalaisille Fantasy-risteilijää.   Loppukesällä ministeri Vennamo nimitti minut valtion ravitsemiskeskuksen tilintarkastajaksi, ja toisena tilintarkastajana toimi vanhempi herrasmies Aarne Hynönen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Valtiovarainministeriön Jaakko Kuusela opasti käymään edellisen tilintarkastajan Reijo Marjasen luona Leonia-pankissa, jossa tämä toimi henkilöstöjohtajana ja johdon kouluttajana. Fabianinkadun työhuoneessaan Reijo kyyniseen sävyyn kertoi ravitsemuskeskuksen tilasta, mutta ryhtyessään luennoimaan johtamisesta hänen ääneensä tuli innostava sävy. Luennoituaan motivaation merkityksestä jonkin aikaa lehtiötaulun edessä ja h...

3175. Ei riitä, että Putin häviää. Hänet on kukistettava.

Jo Iivana Julma ymmärsi, että Itä-Eurooppa on laaja alue ja siihen suuntaan hänen pitää myös laajentaa valtakuntaansa. Tärkeä puolustussuunta oli myös idän barbaariheimot, jotka jatkuvasti uhkasivat Venäjän rajoja ryöstöretkillään, mutta tulokset olivat vaatimattomia.   Se sijaan Iivana käytti eritysjohtamismenetelmiä poistumalla Kremlistä pariksi kuukaudeksi. Palattuaan pajarit ja strellssit (Kremlin vartiosto) olivat neuvottomia ja peloissaan ja niinpä Iivana surmasi empimättä noin 2000 pajaria ja koko Kremlin henkikaartin. Tätä voidaan pitää ensimmäisenä operaationa, josta sai alkunsa se, millaisella otteella Iivana hallitsi jatkosakin pajareiltaan ja kilpailijoitaan. 1500-lucuvun lopulla Iivana sai Kazanissa mongoleista ratkaisevan voiton.   Ivanin julmuus kehittyi mielipuoliseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun hän omin käsi surmasi oman poikansa. Tämä Ivana Julman johtamismalli on säteillyt pitkälle tulevien tsaarien hallintomaleihin.   Iivana Julma yritti...

3156. Kun Suomi-neidolla oli suppea sanavarasto ja leveä takapuoli

Se näkyy koko aja ympärillämme ja vaikuttaa kaikkiin inhimillisiin ulottuvuuksiimme kuin salainen taikamagneetti vetäen puoleensa jokaisen käyttöön tarkoitettuja hyviä ideoita ja niistä viriäviä tekoja Sitä voi yrittää vihata, kun koemme epäoikeudenmukaisuutta tai vastoinkäymisiä, mutta sen kärsivällisyys tyrmää mielialamme tasaiskesi viivaksi aivan, kuin sen puhumattomista sanoista kaikuisi loputtoman anteeksi antamisen päättäväinen siunaus. Sen rosoisuuden huomaa joutuessaan ilman syytä kulkemaan sen varjojen pohjavirroissa hentoinen tietoisuus tajunnassa pelastuksen koittamisesta seuraavassa suvannossa. Se on takonut vuosisatojen kierroissa rautaa ja tuhkaa päällemme. Nämä spiraalit olemme onnistuneet ahjon hehkulla ja vuoren herran vasaroilla moukaroimaan aallon pohjien kautta nouseville urille olkoonkin, että välillä meno kuilun pohjaan on tuntunut lupottomalta syöksyltä syvyyksiin. Onneksemme sen viimeiset vasaran iskut alasimeen ovat useimmin tuottaneet enemmän hyötyjä kuin vah...

2396. Ilman konfliktia emme pääse minnekään

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta. Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuusjarru päälle. Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.      Jotkin psykologit suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitolli...

2318. Sadan sanan käsikirja Suomen kurjistumisesta

     Yhdysvaltalainen Robert Reich esitti 2007 kirjassaan, että politiikan ja suurteollisuuden johtajien ote talouden kehityksestä on siirtynyt osakkeiden omistajille. Tätä selittää maan valjastaminen 1940-luvulla valtavaan sotateollisuuteen ja sen jälkeisellä siirtymisellä osakasvetoiseen järjestelmään. Tomas Piketty tuki Reichin käsitystä kirjassaan 2014 Pääoma 2000-luvulla väittäessään, että suurin syy eriarvoisuuden kasvamiseen on pääomatulojen suhteellisen osuuden kasvaminen palkkatuloista. Esko Ahon hallitus aloitti meillä tämän kehityksen, mistä Sipilä jatkoi.      Maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja, jos naiset saisivat päättää, ihmisiä syntyisi 40 prosenttia vähemmän kuin nyt. Ilmastokaasut ovat lisääntyneet päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta ja viisi viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.      Globaaliin kehityskulkuun Suomen vaikuttamismahdollisuudet ovat verraten pienet etenkin, jos...

2142. Suomen yritystuet on sementoitu kanta-asiakkaille

     Yritystuet on järjestelmä, jonka edessä poliitikon kuin poliitikon hymy hyytyy, jos pitää leikkauksia tehdä. Tilanteen toivottomuutta kuva se, että Pekkarisen johtama ryhmä, muutaman kuukauden turhauttavien ponnistelujen jälkeen, päätti jättää asian käsittelyn tältä vuodelta. Uusi vuosi, vanhat ongelmat.      Aiheeseen liittyviä kummallisuuksia kuvaa hyvin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystukien-kanta-asiakkaat) se, että UPM on saanut vuosikausia noin 35 miljoonaa euroa vuosittain viennin edistämiseen, minkä vaikutuksista ei ole mitään todisteita. Metsäteollisuus saa myös energiatukea kilpailukykynsä edistämiseen, vaikka se on itse sähkön suurtuottaja. Tämä sähkö on niin ihmeellistä, ettei se kelpaa metsäteollisuudelle, vaan se myy sitä omassa yhtiösään sähköpörssiin. Asian kummallisuutta lisää se, että metsäteollisuus ja muut alan organisaatiot ovat saaneet uusiintuvien energiamuotojen kehittämiseen yhteensä noin 3.2 miljardia euroa. S...

2110. Toyotan veriset jäljet

     Japanilaiset olivat toisessa maailmansodassa häviäjä osapuoli, jonka vaati taistelemista loppuun saakka. Kamikaze itsemurhalentäjät, jotka ohjasivat varmaan kuolemaan vihollisen laivojen kylkeen pommeilla lastatun lentokoneensa, on karu esimerkki kunniasta.   Okinawan saarten   korkeilta kalloilta mereen hyppäävät osoittivat siviilien suhtautumista häviön sen koittaessa.      L ännen kokemukset japanilaisten julmista taistelutavoista ja kunniasta loppuun asti taistelemisesta johtivat siihen, että rauhan ehdot olivat ankarat. Antautumisehdoissa määrättiin, että maassa piti olla käytössä demokraattinen poliittinen järjestelmä ja aluksi se oli Yhdysvaltojen valvonnassa eikä japanilaisten sallittu osallistua sotaan missään muodossa omassa maassaan eikä ulkomailla. Omaa armeijaa ei sallittu.      Japanin teollisia tuotteita ei pidetty missään arvossa 1950-luvun loppuun asti. Puhuttiin vain idän leluista.      Japan...

2064. Salven kapakassa

     Ruokatunnilla kuljeskelin usein täpötaydellä Hietanimen torilla, jossa ajatukset eivät juuri painaneet tinkiessäni maljakoiden hintoja ja tutkiessani vanhojen taulujen merimaisemia. Venäläisiä ja virolaisia turisteja oli kaupittelemassa torin laidalla – ties mitä. Salven kapakka seisoi vieressä ja Wärtsilän telakka takoi vimmatusti amerikkalaisille Fantasy-risteilijää.      Loppukesällä ministeri Vennamo nimitti minut valtion ravitsemiskeskuksen tilintarkastajaksi, ja toisena tilintarkastajana toimi vanhempi herrasmies Aarne Hynönen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Valtiovarainministeriön Jaakko Kuusela opasti käymään edellisen tilintarkastajan Reijo Marjasen luona Leonia-pankissa, jossa tämä toimi henkilöstöjohtajana ja johdon kouluttajana. Fabianinkadun työhuoneessaan Reijo kyyniseen sävyyn kertoi ravitsemuskeskuksen tilasta, mutta ryhtyessään luennoimaan johtamisesta hänen ääneensä tuli innostava sävy. Luennoituaan motivaation merkity...

2028. Terveyskeskuksessa tiedon käyttö

     Eräillä aloilla tieteellinen tieto on elinehto (esimerkiksi terveyspalvelut). On myös voittoon pyrkivää toimintaa, jossa painottuu manipuloiva tieto (esimerkiksi lahkoliikkeet ja uskomushoidot). Harvoin on kuitenkaan joko-tai-tilanne, vaan tietoa pitää käyttää laidasta laitaan.      Tieteellisessä tai tutkitussa tiedossa ei saa jäädä odottamaan sitä, että se korjaa itseään. Korjaaminen tapahtuu hitaasti ja sattuman varaisesti, yritys ehtii kaatua. Tieteellisen tiedon käyttöön henkilöt kypsyvät vähitellen. Perusteet luodaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa.      Ehkä kaikkein tärkein tiedon muoto johtamisessa on faktat. Tämä on myös eniten laiminlyöty alue. Se on sääli, sillä se on usein halpaa hyötyihin verrattuna. Sen kerääminen on tylsää ja se korvataan hanakasti näkemyksillä.Näkemyksellinen tieto on vaarallinen tiedon laji. Sitä on vaikeaa kumota, jos ei ole faktoja. Tieteellinen tieto väittelyssä ...

3792. Miten pankit luovat tyhjästä uutta rahaa

  Vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hinta kipusi kahdesta kuuteen dollariin. Siitä alkoi epävakauden aika, jolloin valuuttojen kurssit heilahtelivat entistä voimakkaammin, etenkin fiat valuuttojen kurssit. Tuotantokustannukset nousivat, inflaatio laukkasi ja säästäjät menettivät säästöjensä arvoja inflaation takia.      Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen. Näin syntyi velkakone, joka syyti markkinoille velkaa, ja sitä kautta uutta rahaa. Velasta tuli kasvun polttoainetta ( http://areena.yle.fi/1-3286330 )      Miten tämä tapahtui? Pankit omistavat vain pien osan lainaamastaan rahasta. Liikepankki luo rahaa, kun se antaa lainaa lupauksella velan maksamisesta. Rahasumma ei enää ole, kun laina on maksettu (Ann Pettifor http://ar...

1713. Ihmiskuntaa häiritsevä kysymys

     Ihmisten mieliä on pitkään askarruttanut hyvin yksinkertainen kysymys. Miten käy, jos maailman bruttokansatuote kasvaa joka vuosi neljä prosenttia? Sadan vuoden päästä tuotanto on kasvanut silloin 50-kertaiseksi ja kulutus samaan tahtiin. Kahden prosentin kasvulla 35 vuoden päästä tuotanto kaksinkertaistuisi.      Mikäli kulusta ei vähennetä, väistämätön katastrfi on edessä. Ihmiskunnan kymmenien tuhansien vuosien mittapuussa on sama tekevää, tuleeko se 30 vaan 100 vuoden kuluttua. Uuden talouden kannattajat uskovat teknologian tarjoavan pelastusliivit kasvuhuumaan. Tämä ei vaikuta kovin pitävältä mielipiteeltä.      Vaikka teknologian kehittyisikin millaiseksi taikavoimaksi tahansa, ihmisten ahneus ja finanssivoimat näyttävät muodostavan tappavan yhdistelmän kansantalouksien kaatamiseksi, tuloerojen ja pakolaisvirtojen yhä suuremmaksi kasvattajaksi valtioiden ja maanosien välillä.      Tuhon estämiseksi tarv...

1293. Mätä tuomioistuin

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

1291. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta  ...

1283. Turha koulutus turruttaa

     Yleinen käsitys on, että koulutus kannattaa aina. On siitä poikkeuksiakin. Ammatillinen koulutus ei kuulu näihin poikkeuksiin, sillä se kannattaa aina. Ehkä suurin ohilaukaus on antaa yleistä johtamiskoulutusta ilman selvää muutosvaatimusta, nimenomaan ilman vaatimusta muuttua. Tällaista yleistä hyvää tarkoittavaa koulutusta on annettu ja annetaan vieläkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.      Kuuluisa sote näyttää nilkuttavan tavalla tai toisella maaliin. Sen peruslinjaukset on tehty. Ei ole syytä epäillä, etteikö se pitkällä aikavälillä onnistuisi.      Kun kyseessä on pitkäkestoien hanke, jota joudutaan hiomomaan vuosikausia ennen toimivien käytäntöjen löytymistä, tähän  on elintärkeää apua siitä, että soten eri tasoilla toimivilla johtajilla on mahdollisimman yhtenäinen käsitys, miten osat ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaiten. Toisaalta sote kokonaisuudessaan muodostaa is...

1278. Työehtojen joustavoittamien a la Vartiainen

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

1274. Työyhteisössä toimimisen harjoittelua peruskoulussa

     Päivän Helsingin Sanomien pääkirjotussivulla Kirsti Lonka ja Esko Hannula osuivat naulan kantaan korostaessaan työelämän taitojen oppimista peruskoulussa. Siinä iässä nuorilla on hyvät valmiudet ja mahdollisuudet opiskella ja oppia näitä välttämättömiä kykyalueita.      Nuoren mieli on avain ottamaan vastaan uusia haasteita ja koulussa heillä on myös hyvä infra harjoitella työelämän taitoja.      Monen oppiaineen sisään voidaan enenevässä määrin rakentaa tositilannetta kuvaavat lavasteet ja käsikirjoitus, esimerkiksi työpaikkahaastattelusta. Jokaiselle löytyy rooli harjoituksessa näyttelemiseen, kun tarpeellinen kierrätys tehdään.      Toisena esimerkkinä voisi olla konsulttiyrityksen uudesta tuotteesta päättäminen johtoryhmässä. Siinä löytyy luontevat roolit myös  jokaiselle.      Kolmantena saattaisi olla yt-neuvottelujen läpivienti, neljä...

1255. Sipilän rahasto ja startupit

     Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämä 3-5 miljardin euron teollisuusrahasto, sijoitusrahasto noussee kevään vaalikeskusteluun. Rahastolla tuettaisiin markkinaehtoisesti lähinnä startup-yrityksiä. Sipilän esittäessä rahastonsa, kuinka loogisesti ja bisnesmäisesti tahansa, siinä kulkee mukana poliittinen juoni.      Stubb ja Vapaavuori näkevät Sipilän rahastossa valtion astuvan Finnveran ja Teollisuussijoituksen varpaille. Näin onkin. Asiaintuntijat katsovat myös, että Sipilän rahastomallissa valtio lähtee mukaan, ainakin jossain määrin, keinotteluluonteiseen sijoitustoimintaan ja liian riskialttiisiin hankkeisiin. Epäonnistumiset pistettäisiin veronmaksajien piikkiin.     Suuri kysymys on myös, miten rahastoa hallinnoidaan. Siellä pitää työskennellä huippuanalyytikkoja samaan tapaan, kuin missä tahansa tämän tyyppisessä rahoitus yksikössä. Siellä jos missä, ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *