Hallituksen paraikaa miettiessä sopeuttamiskohteita (leikkauksia) noin kuuden miljardin euron edestä on syytä tarkastella, mitä nämä voisivat olla. Tätä helpottaa ministeriöiden luetteleminen. Niitä siis ovat: VNK:n kanslia, ulkoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne - ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Budjettinsa suuren takia otollisia säästökohteita ovat puolustus-, opetus-, maa- ja metsätalous-, työ- sekä sosiaalimenot. Muista ministeriöistä leikkaaminen olisi sipsuttelua velkavuoren päällä. Näin kriisiaikana puolustuksesta ei voi leikata, päinvastoin, opetuksesta on ja leikattu monena vuotena peräkkäin niin, että luu paistaa, maatalouden kahden miljardin tukirahat ovat keskustalle mirhamia, työministeriön yritystuet ovat kokoomuksen helmiä, sosiaali- ja terveysmenot ovat jo nyt alimitoit...

Hallituksen paraikaa miettiessä sopeuttamiskohteita (leikkauksia) noin kuuden miljardin euron edestä on syytä tarkastella, mitä nämä voisivat olla. Tätä helpottaa ministeriöiden luetteleminen. Niitä siis ovat: VNK:n kanslia, ulkoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne - ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Budjettinsa suuren takia otollisia säästökohteita ovat puolustus-, opetus-, maa- ja metsätalous-, työ- sekä sosiaalimenot. Muista ministeriöistä leikkaaminen olisi sipsuttelua velkavuoren päällä. Näin kriisiaikana puolustuksesta ei voi leikata, opetuksesta on ja leikattu monena vuotena peräkkäin niin, että luu paistaa, maatalouden kahden miljardin tukirahat ovat keskustalle mirhamia, työministeriön yritystuet ovat kokoomuksen helmiä, sosiaali- ja terveysmenot ovat jo nyt alimitoitettuja....

     Kokoomuksen kansanedustaja J. Vartiainen on vahvasti sitä mieltä, että jokaisen on elätettävä itsensä ( https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005505316.html ). Tätä periaatetta korostaa myös hallituksen aktiivimallin käyttöön otto, mitä kohtaan myös kritiikkiä esitetään ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005505169.html ).      On omituista, että kokoomus (myös min. Mykkänen) juuri nyt painottaa itsensä elättämisen tarvetta, vaikka maa on pullollaan erilaisia tukia mm yrityksille ja maataloudelle, noin kolme miljardia euroa vuodessa. Saman logiikan mukaan näiden myös on tultava toimeen omillaan.      Tämä osoittaa myös, kuinka politiikka muuttaa etevän taloustieteilijän mielipiteet myötäilemään valitsemansa aatesuunnan linjauksia. Aiemminhan tämä taloustieteilijä oli VATT:n puolueeton johtaja. Ilmeistä on, että hän on heittänyt pois viileän ja objektiivisen tutkijan viitan harteiltaan puolustamaan muita etuja kuin tieteen totuud...

     Kilpailukykyä on monessa ajatuspajassa pyritty takomaan paremmaksi radikaaleilla esityksillä. Suuri palkka-ale on kerta kerran jälkeen todettu mahdottomaksi. Kiky on vain alentavinaan palkkoja ja   ay-liike ei suostu suuriin alennuksiin ja sehän pientäisi myös verotulot. Päinvastoin kulutuskysyntää tulisi lisätä.      Meillä on monet kilpailukykytekijät kunnossa: koulutus, innovaatio, yhteiskuntajärjestelmä.      Yksi ikikanto kilpailukyvyn taikametsässä kuitenkin on: hajanainen yhdyskuntarakenne. Tässä ei kannata olla kovin puhdasoppinen, sillä maassamme tulee aina olemaan muutama vetovoimainen talous- ja bisneskeskus, suuria taajamia ja enemmän tai vähemmän hajanainen maaseutu. Jälkimmäinen on ongelma kilpailukyvylle. Viime viikkoina ongelmaan on taas kerran havahduttu mainostamalla televisiossa maaseudun yritystukia, jota eivät tahdo mennä millään kaupaksi. Kyllä yrittäjä tietää, mikä on oikea toimintay...

Kaakkois-Suomen alueuutisten mukaan 17.3 Kouvolan kehitysyhtiö Kinno Oy on käyttänyt viidessä vuodessa 20 miljoonaa euroa kaupungin elinkeinoelämän edistämiseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Larikka peräsi, mitä on saatu aikaan, ei juuri mitään. Kinnon toimitusjohtaja Asko Pasanen erosi. Vt. toimitusjohtaja Pasi Miettisen mielestä on saatu 500 uutta työpaikkaa. Kaupungin projektipäällikköä selitteli lisää, että työpaikat ovat syntyneet monimutkaisten syy- ja seurausyhteyksien kautta. ”Kyllä niitä on syntynyt”. Konsultti selvittää asiaa. Valtio käyttää yritystukiin noin 4-6 miljardia euroa vuodessa mukaan lukien energiatuet. Kehysriihessä hallituksen pitäisi kovalla kädellä leikata tehottomia yritystukia, kuten Kouvolan kaupunki tekee.