Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).  Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin. Joka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä ja luovuutta. Johtamisen ja muutoinkin työelämän kannalta etenkin...

     Joku nykii toista silmääni. Kumpaa. Tuulessa takapihalla puunoksat tempoilevat kuin kilpaillen parhaista paikoista. Lopuksi ikivanha pihlaja supistaa ne kuriinsa lähelle itseään ja samalla taivuttaa runkoaan hellästi ikkuna ruutua vastan kuin lupauksena minusta huolehtiminen. Arvostan sitä, koska talon papattava talonnainen oli juuri leikannut sen latvan irti. En ole vielä täysin tanuissani.   Yritän ryypätä litran vesimukista, mikä taas epäonnistuu veden kastellessa jälleen rintamukseni. Laiskuutta sanoo omatunto. Tv-ruudusta tunkeutuva sana posso koettelee ymmärryskykyjeni takarajoja. Vähitellen posso tointuu jonkinlaiseksi papinleuaksi, jota sai aikoinaan kotipitäjäni Haapajärven Häggmannilta. Yläaivot tuntuvat toimivan jonkin verran takaraivoni tarttuessa vain possoon ja sen kotkalaiseen torikansaan. Toinen silmä salpautuu kuitenkin taas kiinni iltaisen liimamaisen silmätipan kyvystä pitää kaksi nahan reuna paikoillaan. Yhtäkkiä ajatuksiini virtaa topologian...

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).      Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.      J oka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimise...

    Usein unohdetaan, että ihmisellä on samat aivot päivällä ja yöllä. Aivot eivät lepää koskaan. Unet on sen yksi öinen tuote. Unien tutkimus ei ole kuitenkaan koskaan päässyt vakavasti otetuksi psykiatrian alaksi, vaikka kaikki näkevät unia.      Jokainen näkee joskus painajaisia. Se on normaalia.    Tuoreen tutkimuksen (Paunio, Sundman) mukaan suomalaisista neljä prosenttia kärsii painajaisia. Tällainen henkilö näkee niitä vähinään kerran viikossa heräten niihin tai pahan olon tunteeseen. Se tiedetään, että säännölliset painajaiset vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämän laatua heikentäen. Sekin tiedetään, että huono elämän laatu saattaa aiheuttaa painajaisia. Unettomuus ja masennus myös liittyvät painajaisiin. Mikään tutkimus ei ole vielä saanut purettua tätä muna-kana ilmiötä.      Painajaiset ovat yleisoire huonosta elämän laadusta ja henkisestä kuormituksesta. Lääkärin ei pitäisi tyytyä kysymään, ...

      Syy ei ollut Susanna Päivärinnan vaan asiantuntijoiden      Tuoreen tutkimuksen mukaan 300000 suomalaisista kärsi unettomuudesta, Heistä 23000 kärsii painajaista. Tällainen henkilö näkee niitä vähinään kerran viikossa heräten niihin tai pahan olon tunteeseen. Se tiedetään, että jokainen näkee joskus painajaisia. Se on normaalia.      Uusimman käypähoito-ohjeen mukaan unilääkkeiden käyttöä rajoitetaan nykyisestä 400000 noin 30000 käyttäjään. THL:n professori Patronen perusteli ohjetta unilääkkeiden aiheuttamilla mahdollisilla vaurioilla aivoihin. Lähes kaikkien alan tutkijoiden mielestä ja lääketehtaiden lääke-esitteiden mukaan kaikki lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia ja eriasteisia vaurioita. On hyvä kun lääkkeiden vaikutuksia seurataan.      Oli kuitenkin unettoman kannalta lohdutonta kuultavaa Patrosen todessa a-studiossa, että unilääkkeiden tilalle ei ole mitään muuta konkreettista kui...

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).      Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.      Joka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä...

Ohessa käsittelen aihetta hieman laajemmin kuin yölentojen kieltämisen aikaraja kysmyksenä. Toivon, että   se ei häiritse asian käsittelyä TRAFIssa. (Materiaali saattaa sisältää kirjoitusvirhetä.)   Lentomelu on eri asia kuin liikennemelu Autoliikennemelu on yleensä jatkuvaa ja melutasoltaan tasaista. Muutokset melussa eivät tapahdu yhäkkiä muutamassa minutissa eikä siinä ei ole yhtäkkisiä melutaukoja ja melupiikkejä.   Sen sijaan   lentomelu on jyrkästi jaksottaista, voimakkaita melupiikkijä tuottavaa ja melualueella asuvan kannalta sattumanvaraista riippuen tuulesta ja kentän huolto- ja järjestelytöistä. Ympäristö voi olla minuutteja täysin hiljaista ja sitten räjähtää asuntojen päälle 10 sekunnissa 80-90 desibelin meluhuippu. joka laimenne hiljaisuudeski 10 sekunnissa.   Tällaista jaksokkaista melua voi kestää koko yön.   Lden>xx dB melumittaus ei sovellu yölentomeluun lainkaan ja muuhunkin lentomeluun soveltuvuus on kyseenalaista. ...