Usein unohdetaan, että ihmisellä on samat aivot päivällä ja yöllä. Aivot eivät lepää koskaan. Unet on sen yksi öinen tuote. Unien tutkimus ei ole kuitenkaan koskaan päässyt vakavasti otetuksi psykiatrian alaksi, vaikka kaikki näkevät unia.
Jokainen näkee joskus painajaisia. Se on normaalia.
Tuoreen tutkimuksen (Paunio, Sundman) mukaan suomalaisista neljä prosenttia kärsii painajaisia. Tällainen henkilö näkee niitä vähinään kerran viikossa heräten niihin tai pahan olon tunteeseen. Se tiedetään, että säännölliset painajaiset vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämän laatua heikentäen. Sekin tiedetään, että huono elämän laatu saattaa aiheuttaa painajaisia. Unettomuus ja masennus myös liittyvät painajaisiin. Mikään tutkimus ei ole vielä saanut purettua tätä muna-kana ilmiötä.
Painajaiset ovat yleisoire huonosta elämän laadusta ja henkisestä kuormituksesta. Lääkärin ei pitäisi tyytyä kysymään, miten nukut, vaan näetkö painajaisia (Paunio).
Usein puhutaan suden hetkestä. Sillä tarkoitetaan noin klo 02-03. Rem univaihe on silloin päättynyt ja alkaa aktiivisemman unen vaihe, jossa heräillään. Unen pakkovaihe päättyy ja stressihormonia alkaa virrata. Tällöin nähdään myös useimmat painajaiset.
Jos henkilö pelkää mennä nukkumaan painajaisten pelosta, hänen on pyydettävä apua alan koulutuksen saaneelta ammattilaiselta, esim. psykiatri, psykologi.
Liikunta on todettu hyväksi lääkkeeksi painajaista kärsiville henkilöille.
Lähde: Yle TV1, Aamu-tv, professori Tiina Paunio Helsingin yliopisto, tutkija Nils Sandman Turun yliopisto
Kommentit
Lähetä kommentti