Siirry pääsisältöön

1891.Missä innovaatiot syntyvät YLE TV 1 5.5

     Tämä oli otsikko Yle TV 1:n eiliselle ohjelmalle, jossa käsiteltiin osuvasti, kuinka yrityssektori saa maksutta yhdysvaltalaisilta yliopistoita tutkimustietoa ja jopa patentteja kaupallisten innovaatioidensa tuotteistamiseen ja bisnesten tekoon. Lääketeollisuus oli yhtenä erittäin kuvaavana esimerkkinä.
     Jos valtio ei rahoittaisi itse ja tekisi lääketutkimusta, nykyaikaista lääketeollisuutta ei olisi. Yksityinen lääketallisuus vain paketoi ja mikroinnovoi valmiit innovaatiot purkkiin ja määrää niille hinnan ja samalla mainoksissaan ylpeilee, kuin he uhrasivat valtavia summia tuotekehittelyyn.

Lääketeollisuuden mielestä lääkkeiden hinnat ovat niin korkeita, koska tuotekeittely maksaa, mikä on muunneltua totuutta, koska julkinen sektori maksaa suurimman osan tuotekehittelystä
     Kuluttaja joutuu siis maksamaan kahteen kertaan lääkkeistään: ensin veroina julkiseen lääketutkimukseen ja toiseksi lääkkeiden korkeina hintoina.
     Lääketeollisuus ei suinkaan investoi voittaja uusiin innovaatioihinn, vaan suurelta osalta siirtää voittonsa veroparatiiseihin odottamaan alalleen julkisia investointeja. Näin kehä on pyörähtänyt ympäri ja nykymenolla pyöriminen jatkuu iankaikkisesti, elleivät hallitukset ala vaatia lääkeyhtiöiltä hintoja alas.
     Tässä ilmapiirissä ja kapitalismin kukoistusvaiheessa nämä vaatimukset ovat kärpäsen surinaa, sillä yksityissektorihan on innovaatioiden ja tuottavuuden kuningas, joka on valjastanut maksutta maan infrastruktuurin, maksuttoman koulutuksen ja oikeusvaltion kytöönsä.
      Yksityinen sektori näissä oloissa kitsastelee investointeja, koska veroparatiisin tenho on voittamaton.   Vallitsee sijoituskriisi.
     Kuvattu sopii mihin maahan ja mihin tuotteeseen tahansa. Kuvaavaa on, kun Yhdysvaloissa finanssikriisin aikana leikattiin julkista tutkimusrahoitusta, innovaatioiden määrä laski.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *