Viron presidentti Toomas Ilves lähetti sanattomia terveisiä illan pääuutissa Suomen päättäjille: miksette seuranneet meitä heti itsenäisyytemme jälkeen. Tähän voidaan kommentoida, että Suomi oli näkymättömästi, mutta voimakkaasti mukana auttamassa Viron istenäistymistä opeusministeriön Siikalan johdolla   kulttuuriin kainalosauvoilla. Mutta pääkysymys on :miksi Suomi jäi jälkeen Virosta. Pitänee ottaa huomioon kaksi eri tasoa: yhteiskunallinen ja hallintotekninen. Yhteiskunnallisesti Viro otti pikkuyhdysvaltalaisen tien eikä siihen ole nokan koputtamista, mutta hallintotekinen jälkeen jääminen kaivertaa yhtä. Viron etumatka johtuu paljolti suomalaisten johtavien virkmiesten jonkin asteisteta ylimielieyydestä Viron nuorekasta virkamiesjohtoa kohtaan, jolla oli asennetta kohti parempaan, irti neuvostosysteemistä.   Tämä näkyi muiden muassa Hausin konsultoinnissa Virooon.   Oltiin kuuluisia isoveljiä, vaikka virolaiset jo 1990-luvun puolivälissä tekivät suomal...

Hälyyttävin tulos on matematiikan pudostus, jossa heikkojen osaajien määrä on kasvanut 7 prosentista 12 prosenttiin. Tämä on kahdesta syystä erittäin huolestuttavaa: ensiksi aukkoa on vaikeaa parantaa aikuisena, koska kielteinen asenne matematiikkaa kohtaan jää päälle ja toiseksi matematiikan taitoa tarvitaan yhä enemmän jatkuvasti laajentuvassa ict-ympäristössä. Jos halutaan, matematiikan taitoa voidaan lisätä nopeasti. Ei tarvita kuin sopivan kokoinen luokka ja perinteinen liitutaulu ja päteävä opettaja sekä harjoittelua. Harjoittelu vaati keskittymistä, eikä sitä voi tehdä oheisolemisena kuten kielten opiskelua voi tehdä. Opetus alkaa numeroiden ymmärtämisestä ja neljän peruslaskutoimiuksen oppimisella. Murtolukuihin siirtyminen on oleellinen hyppäys joukko-oppiin niin, ettei sitä oppilaat edes huomaa. Seuraavaksi numerot korvataan syboleilla eli kirjaimilla ja siirtytään pontensseihin, neliöjuurin ja yhtälöihin samalla kuin perehdytään funkiokäsitteeseen ja niillä operoim...