Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella pakolaispolitiikka merkityt tekstit.


2005. Suomen pakolaiskysymys on Venäjän ja Saksan käsissä

     Kärjistäen ilmaistuna Putinille Suomeen tulevat pakolaiset ovat saman kaliberin päätös kuin, mitä tänään on lounaaksi. Ainut mitä hän voi asiasta miettiä lounaallaan on, on livautetaanko Suomeen porukkaa idästä, joka voi alkaa sabotoida Venäjää Suomesta käsin. Mahdollisessa Suomi-Venäjä kriisissä Putin pääse kuin koira veräjästä   lähettämällä kokeeksi 2000 hyödytöntä ihmistä Uralin takaa. Se ei maksa hänelle mitään, mutta aiheuttaa Suomessa kansallisen hätätilan sen tajutessa, että yhtä hyvin tulijoita voisi olla 25000. Sakasta Suomen uhka johtuu kahden voimapoliitikon Sisäministeri Seehofer CDU sisarpuolueen CSU:n voimahahmo yrittää kukkomaisella tyylillä kammeta Merkelin vallasta.       Historia on osittanut lukemattomia keroja, kuinka intensiivisen raastavia tällaiset mittelöt ovat, vaikka ne pysyisivät raamit notkuen hyvien käytöstapojen rajoissa. Vaikka CSU:ta ei voidakaan pitää populistisena, se kuitenkin rohmuaa pakistaan meille tutun ma...

2113. EU tarvitsee dynaamisen Afrikka strategian

     EU tarvitsee nykyistä intensiivisempää js dynaamisempaa Afrikka strategiaa. Tämä ei ole yksittäisten ihmisten idea vaan pätevä näkökulma, joka syntyi ulkoministeriön tiimiprosesseissa. Yle TV 1:n A-studiossa 27.9 (https://netti-tv.fi/katso/a-studio/254011) EU-parlamentin toimittaja Susanna Turusen johdolla kaikki neljä paneelin jäsentä pitivät Pohjois-Afrikan maiden muuttoliikettä Eurooppaan hyvin haasteellisena, jopa vaarallisena Euroopalle. Tänä vuonna ennustetaan maanosasta tulevan   170000 pakolaista Eurooppaan. Haasteellisuutta lisää se, että EU:lla ei ole konseptia, miten se aikoo käsitellä yhä vaikeammaksi nousevaa pakolaiskysymystä Afrikasta.      Heti perään on sanottava, että Afrikka on ollut menestys kiinalaisille ja eräille yhdysvaltalaisille jättifirmoille kuten Shellille ja muutamille lääkeyhtiöille. Mutta tämä kalpea menestyksen sirppi näkyy vain ohuena hymyä näiden firmojen kassanhoitajien ilmeinä, ei afrikkalaisten kasvoilla. Poh...

1942. Afrikka on kohtalonkysymys EU:lle

EU tarvitsee nykyistä intensiivisempää Afrikka strategiaa. Tämä ei ole yksittäisten ihmisten idea vaan pätevä näkökulma, joka syntyi ulkoministeriön tiimiprosesseissa. Yle TV 1:n aamu-tv:ssä asian tiivisti Paavo Lipponen sanomalla, että Afrikka on kohtalonkysymys Euroopalle.      Heti perään on sanottava, että Afrikka on ollut menestys kiinalaisille ja eräille yhdysvaltalaisille jättifirmoille kuten Shellille ja muutamille lääkeyhtiöille. Mutta tämä kalpea menestyksen sirppi näkyy vain ohuena hymyä näiden firmojen kassanhoitajien ilmeinä, ei afrikkalaisten kasvoilla.      Belgian kuningas Lepold II omisti 1860-luvulla henkilökohtaisesti Kongon. Viisikymmentä luvulla opetettiin kansakoulussa, mitä osat Afrikasta kuuluivat alusmaina millekin Euroopan valiolle. Isäntämaita olivat Ranska, Englantia, Saksa, Espanja, Portugali, Belgia, jne.      Afrikan epäonnistuminen ei ole yksinomaan kiinni siitä, etteivätkö kyseiset maat ja ka...

1833. Halonen ja Niinistö presidentteinä Venäjä suhteissa

      Historia on osoittanut, kuinka paljon valtion päämiehen roolilla, kyvykkyydellä, tilaisuuteen tarttumisen taidolla, selvä näköisyydellä ja päättäväisyydellä on merkitystä valtion selviämisessä vaikeissa tilanteissa.      Tämä korostuu eteenkin pienten maiden päämiehillä ja myös suurten, kun ne ovat joutuneet toiminaan maidensa resurssien äärirajoilla tai muutoin mailleen vaikeissa tilanteissa. Esimerkkejä on pitkä liuta: Roosevelt, Churchill, Stalin, Kohl, Thatcher, Merkel, S. De Gaulle, Mao Zedong, Kekkonen, jne. Heidän kaikkien maine ei ole paras mahdollinen, mutta heidän vaikuttamisensa valtakuntiensa kehitykseen on ollut suuri ja kiistaton.      Meillä maan päämiehen roolit on jaettu pääminiterin ja presidentin välillä edellisen vastatessa sisäpolitiikasta ja EU- politiikasta jälkimmäisen vastatessa muusta ulkopolitiikasta.      Kansa tunnetusti äänestää 80-prosenttisesti tuntemuks...

1830. Tavallisella ihmisellä ei ole mitään tekemistä viennin sakkaamisen kanssa

      Suomen kurjuudesta ja näköalattomuudesta käyvät yllättävän kiivaina. Valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2 Sipilä komensi kaikkia yrittämään, Sampo Terhoa saarnasi jopa yhteiskunnan ja hyvinvoinnin romahtamisesta ellei kurilinja jatku ja Vanhanen kuvaili ympäristömme rakoilevan. Presidentti Niinistö puhe naulasi Suomeen järkevän reaalista pakolaispolitiikkaa vain todellisissa vaikeuksissa kamppailevia auttavaksi.      Professori Markku Kangaspuro pohdiskelee eliitin puheista kumpuavaa kahta eri retorista näkökulmaa: a) Suomella ei ole enää varaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, b) Suomessa hyväksytään eriarvoisuuden kasvaminen. ( http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/171941-professori-suomi-hakusessa-hyvinvointivaltion-mureneminen-totta ).      Edellisen ajurina toimii valtion tulojen hiipuminen ja sitä kautta lisävelkaantuminen, jälkimmäisen ajurina on pakolaisvirran vauhdittama periaate ”kukin on vastuussa men...

1822. Miksi leikkauslinja voitti

     On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.       Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Niinpä pitää yrittää löytää yleisiä perusteluja varteenotettaville mielipiteille. Presidentti valtiopäiväpuheessaan tiukentaisi EU-rajavalvontaa ja apua annettaisiin vain hädässä oleville Yksi toinen merkittävä kannanotto oli Sixten Korkmanin uusimassa kirjassaan Väärä talouspolitiikka esittämä ilmiö TINA= there in no altern...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *