Siirry pääsisältöön

1830. Tavallisella ihmisellä ei ole mitään tekemistä viennin sakkaamisen kanssa

      Suomen kurjuudesta ja näköalattomuudesta käyvät yllättävän kiivaina. Valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2 Sipilä komensi kaikkia yrittämään, Sampo Terhoa saarnasi jopa yhteiskunnan ja hyvinvoinnin romahtamisesta ellei kurilinja jatku ja Vanhanen kuvaili ympäristömme rakoilevan. Presidentti Niinistö puhe naulasi Suomeen järkevän reaalista pakolaispolitiikkaa vain todellisissa vaikeuksissa kamppailevia auttavaksi.

     Professori Markku Kangaspuro pohdiskelee eliitin puheista kumpuavaa kahta eri retorista näkökulmaa: a) Suomella ei ole enää varaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, b) Suomessa hyväksytään eriarvoisuuden kasvaminen. (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/171941-professori-suomi-hakusessa-hyvinvointivaltion-mureneminen-totta).

     Edellisen ajurina toimii valtion tulojen hiipuminen ja sitä kautta lisävelkaantuminen, jälkimmäisen ajurina on pakolaisvirran vauhdittama periaate ”kukin on vastuussa menestymisestään”. Kangaspuro aivan oikein antaa ymmärtää, että retoriikat ovat osin sisäkkäisiä ja samaan metaretoriikkaan kuuluvia. Ei ole epäilystäkään, että molemmat edustavat uusliberaalista ajattelua. Kokoomuksen kansaedustaja Koski jopa toivoi, ettei yhteiskuntasopimusta syntyisikään.

     Kolmas retoriikka voisi olla: kotimaisesta ostovoimasta huolehditaan, verotusbalettia monipuolistetaan, lopetetaan maatilojen satojen miljoonien eurojen ehostamisen tukeminen ja autoveron laskeminen sekä kaikki pelkät poliittiset euroja vievät turhat toimenpiteet lakkautetaan ja päätökset perutaan. Tässä retoriikassa opetuksesta tutkimuksesta keikkaaminen ovat myrkkyä tulevaisuudellemme, samoin kuin tuloerojen tietoinen kasvattaminen. Tähän retoriikkaan istuu myös hyvin sairautta muistuttavan verokeinottelun ahneuden poissulkeminen, kuten pääministeri juuri uutisissa totesi.  

     Nyt näyttää selvältä, että Venäjä pyrkii horjuttamaan EU:ta Syyrian pommituksien aiheuttamalla sen maihin kohdistuvalla pakolaisvirralla, jonka maksettuna portinvartijana toimii naureskeleva Turkki. Suomeen Venäjän kautta pyrkivien pakolaismäärät tulevat kasvamaan ja Suomi on ryhtynyt jo varautumistoimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi. Tämä on hyvä.

     Mutta onko johtavien poliitikkojen koville uhkapuheille katetta, joka voidaan perustella ulkoisen ja sisäisen turvattomuuden kasvamisesta?

     Historiallisessa perspektiivissä ei ole.

     Sodan jälkeen 1946 meillä oli SKDL-vetoinen hallitus, jonka tarkoitus oli viedä Suomi Tsekkoslovakian tielle samalla, kun Stanovin komissio Tornissa valvoi maamme tapahtumia silmää räpyttämättä. Ammattiyhdistysliike hajaantui ja syntyi vuoden 1955 mellakoiva yleislakko. Novosibirsk- ,Honka- ja noottikriisit olivat osoituksia Neuvostoliiton maahamme kohdistuvasta jatkuvasta painostuksesta. Maa eli varpillaan Neuvostoliiton suhteissaan kylmän sodan raadellessa Eurooppaa.

     Nykyisiä maatamme uhkavia kriisejä ei voi kiistää, mutta tiedon välittämisen valtava kehitys on tehnyt niistä itseään suuremmat. Kun joka päivä satelee mediassa uhkakuvapommeja, uhat alkavat mielissämme muuttua jonkin teoksi, ja on vain hyvää onnea, kun ne eivät ole meihin osuneet.
  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *