Köyhää on asiantuntijoiden mukaan vaikeaa määritellä. Pari kätevää määritelmää kuitenkin löytyy. On sanottu, että köyhä on se, jonka vakituiseen tulon pienikin muutos aiheuttaa suuren elämäntilan muutoksen. Professori Heikki Hiilamo on puolestaan sanonut, että se joka käy sosiaalitoimiston luukulla, on köyhä.      Köyhyyttä enteilevä pienituloisuus joka tapauksessa näyttää periytyvän voimakkaimmin pienituloisimman ryhmässä. Tämän osoittaa suomalaistutkijoiden artikkeli (HYO-lehti, 1/2014). Jos tällaiseen ryhmään kuuluva ihminen joutuu laitoshoitoon, julkinen valta vie hän kaikki varansa hoitokulujen kattamiseksi. Siinä on vaikeaa ylläpitää professori Puttosen aikoinaan perään ylpeää vanhuutta.      Elina Maatila-Niemen artikkelin Perityt palkkakuitit mukaan ”yli kolmannes suurituloisimman viidenneksen lapsista päätyy kolmikymppisenä suurituloisiksi ja pienituloisten lapsista noin joka kymmenes. Pienituloisimman viidenneksen nuorilla on...

     Ennen kun Tiilikaisen maa- ja metsätalousministeriössä päättää mitään tarkkaa talousmetsien yhtiöittämisestä, ministeriön talousporukan kannattaa lukea Adam Smithin uusi 1000-sivuinen suomennos kirjasta Kansojen varallisuus.      Kun kirjan pääteema modernisoidaan tämän päivän tilanteeseen, se tarkoittaa, että se joka hallitsee luonnon varojen arvon nostamisen ja liiketoiminnan, hallitsee myös taloutta.      Hitaasti ja mutkitellen, mutta nyt tavattoman kiihkeässä poliittisessa puuskassa valmisteltu lakiesitys talousmetsien yhtiöittämisestä etenee nyt hiljaisuudessa, mutta rytinällä. Hiljaisuus johtuu Suomessa vieläkin perinteenä olevasta salaisesta hallintomallista ja kiire 1.6.2016 voimaan tulevasta EU-direktiivistä, jonka mukaan kilpailuttaminen koskee myös metsäsektoria.      Adan Smithillä oli ministeri Tiilikaiselle vielä toinenkin havainto, jonka soisi moni muistavan myös meillä Suomessa. Rahaa ei voi ...

     Tämä ei ole moite perusomalaisten pitkäaikaiselle puheenjohtaja Soinille, vaan yritys kertoa, kun joutuu johtamaan, yhtenä monista, usealla eri tavalla muotoaan muuttavan kansaryhmän poliittisia pyrkimyksiä ja niiden ympärille rakennettua puoluetta.      Sotien jälkeen osa kenttäharmaisiin pukeutuneista jäi seisoskelemaan ja seilaamaan yhteiskuntaan ilman sen kummempaa päämäärä. Pitkin ja poikin maata, etenkin maaseudulla jolkotteli runsaasti tilapäistöissä pyrähtäviä kulkumiehiä, jotka aamumulla isännältä rahat saatuaan lähtivät pullon ostoon. Osa evakoista kuka mistäkin syytä jäi joutomiehiksi. 1960-luvun maaltamuutto lähiöihin lisäsi irrallisuuden tunnetta. Osa sopeutui ja osa palasi tai muutti Ruotsiin 400000 muun jo maahan muuttaneen suomalaisen perään. Osa palasi Ruotista. Sosiaalinen kierto ja ihmisten asettumien paikoilleen olivat myllerryksessä.      Tämä karkeasti kuvattu yhteiskunnallinen sosiaalinen prosessi synnytt...

Puhumme kaikki sujuvasti keskiluokan puolesta ja kuinka se maksaa valta osan yhteiskunnan pyörittämisestä. Totta on. Mutta totta on myös se, ettei meillä ole yhtä keskiluokkaa. Tai on jos, se muodostuu niistä, joita yhdistää ainoastaan ja vain runsas alkoholin käyttö. Ikävä juttu. Kuvaavaa on, että teollisuuden prosessivalvoja-pariskunnalla voi olla saman suuruiset vuositulot kuin opettajapariskunnalla. He kuitenkin mitä todennäköisemmin kuuluvat eri keskiluokkaryhmään. Tämä selittää myös sen, miksi meillä puoluekentässä on tunkua keskustaan. Ammattien kadotessa, uusien ängetessä tilalle ja eri osa-aikaisryhmiä työnnettäessä työelämään vanha yhteiskunnallisen kierron pelisäännöt eivät välttämättä enää pelaa. Tässä pöhinässä kannattaa panna mieleen, millainen sosioekonominen asema itse kullakin on tai oli 30-vuotiaana. Se nimitäin ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ennustaa loppuiän asemaa(HYO-lehti 1/2014). Tuntuupa perin kohtalon omaiselta. Tuskin ruotsalaisia on tässä uskominen. S...