Käyrien viivojen rajaamaa pinta-alaa on joskus vaikea laskea. Tunnetusti nelikulmion pinta-ala on s x k. Esimerkiksi jos kirjan leveys on s=10 cm ja korkeus h=20 cm, niin pinta-ala A= 200 neliösenttiä. Siirrytään ympyrän pinta-alaan. Monet muistanevat, että ympyrän kaaren pituus = 2 x pii x r eli 2pii x r. Näillä tiedoilla voidaan siirtyä pinta-alaan. Asetetaan tasainen ympyrän muotoinen kakku pöydälle. Jaetaan kakku samankokoisiin viipaleisiin. Lapsiperheissä samankokoiset viipaleet voivat ovat elintärkeitä. Tämän jälkeen asetetaan kaikki vierekkäiset viipaleet pöydälle vastakkain, niin että toisen kärki on toisen leveämmössö päässä. Saadaan kakkupitko, jonka korkeus on ympyräisen kakun säde r. Seuraavassa askeleessa pitää olla tarkka. Kun viipaleiden ohuutta pienennetään sentin ohuiseksi saada melko lähelle suorakaiteen muotoinen pinta-ala, jonka korkeus on kakun säde r ja pituus puolet ympyrän kaaren pituudesta, joka on =  pii  x r. Kun viipaleiden ohuutta pienennetä...

     Terveelle järjelle on monta lempinimeä ja sillä on tuhottu monta maatilaa ja firmaa. Ajatellaan kuitenkin positiivisesti. Yritetään ratkaista sen avulla ympyrän pinta-ala ala-asteen peruskoulun tietoihin perustuen. Ympyrän kehän pituus kyllä pitää tietää, sehän on = 2x pii x r.      Piirretään harpilla ympyrä ja sille vaakasuora halkaisija. Syntyy kaksi puoliympyrää. Otetaan käsittelyyn ylempi. Pilkotaan se pieniin ”kakku”viipaleisiin, joiden kärki on keskipisteessä. Käännetään kaksi vierekkäistä viipaleetta vastakkain niin, että toisen paksumpi pää tulee toisen ohuemman pää päälle. Kun viipaleen paksuutta pienenetään äärettömän pieneksi, saadaan ohut suorakaide. Kaikki kaksoisviipaleet asetetaan päällekkäin. Saan näiden suorakaide-viipaleiden torni, jonka leveys säde r= puolet halkaisijasta, mutta mikä on tornin korkeus. Sen täytyy olla puolet kehän puolikkaan pituudesta eli pii x r/2, joka on samalla tornin korkeus. Tornin pinta-ala on siis = pii x...

Päivän lehtitietojen mukaan sote-päätöksenteko tiivistyy, todennäköisesti kehysriiheen. Asiantuntijat ovat selvitelleet puhki kaikki tosiasiat. Kyse on enää poliittisista näkemyseroista. Näissäkin faktojen tulisi ratkaista. Ensimmäinen fakta on, että valtakunnallisesti perusterveydenhoito ja –sosiaalitoimi pitää järjestää tavalla tai toisella nykyistä suuremmissa alueissa. Pienet yksiöt, kunnat, eivät tähän sovellu. Ei saa unohtaa myöskään, että leveämmät hartiat tarjoavat mahdollisuuden koota perustasolle erikoisosaamista. Tämä puolestaan osaltaan lähentää perustasoa erikoissairaanhoitoon ja -sosiaalitoimeen. Toinen fakta  on, että vaikka perustason ja erikoistason integrointi on tärkeää, sen edelle ajaa perustason organointi. Jos tässä epäonnistutaan, se ei ole asiantuntijoiden vaan poliitikkojen virhe, saman tason virhe kuin ict-hajauttaminen pitkin hallintoa.

Sipilän malli Sipilän nimissä tehty viimeisin esitys löytyy osoitteesta: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=143547d2-6b9f-4b3a-b84c-586e2bb1584a Se on tähän saakka selkein julkisuudessa esitetty malli, priimaa kuin insinöörityö. Keskusta (Sipilä) on asettanut uudistuksen aikajänteeksi vuodet 2014 – 2020, mikä on realistisempi kuin hallituksen 2017 ulottuva uudistus. Sipilä esittää, että   kotikunta- maakuntamallia, jossa maakunnat voisivat toimia sote-alueena johtajina ja järjestäjinä sekä kuntauudistuksen selkärankana. Maakuntia on nyt 18 pois lukien Ahvenanmaa. Ensi vaiheessa kunnilta siirtyvät maakuntiin perusterveydenhuolto, erikoisairaanhoito ja vaativa sosiaalitoimi. Maakuntiin nykyisten tehtävien lisäksi tulisi uutena toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Toisessa vaiheessa kuntien normeja puretaan ja henkilöstön ammatillista joustoa lisätään, tehtäviä karsitaan ja viittäsataa tietojärjestelmää sovitetaan yhteen. Kotikunta-maakuntamalli otetaa...