Oli hieman hämmentää havaita Ylen uutinen, että työvoimasta on jossain tietämättömissä140 000 työntekijää. Joku voi ilkeämielisesti epäillä, että tästä joukosta noin 40 000 viranhaltija pitää niin matalaa profiilia, että yhteiskunta on unohtanut heidät puuhailemaan omiaan julkisuuden kätköissä ilman, että rikkovat virkahenkilölakia. Kokonaistasolla työvoimasta kadonneiden piilopaikoiksi arvailtiin kotonaan viihtyviä ja/tai sossun varassa eläviä kotonaan asuvia nuorehkoja imisiä, ja miksei vanhempiakin. Myös opintonsa tilapäisesti tai kokonaan keskeyttäneet saattavat kuulu tähän porukkaan. Ennen suuria julkisen hallinon reformeja 1980-luvulla työvoiman massiivinen piilossa olo olisi hyvinkin saattanut onnistua. Olihan virkahenkilöitä noin 200 000, josta Postissa oli noin 50000 ka VR:llä 30000. Nyt ajat ovat muuttuneet. Julkisilta organisaatioilta vaaditaan tuottavuuden nostamisen lisäksi, että ne saavat aikaan toiminnallaan halutut yhteiskunnalliset vaikutukset. Tuot...

     Tänään HS:n Vieraskynä palstalla yliopisto-opettaja Veikko Halttunen ja tohtoriopiskelija Tiina Halttunen pohtivat, miten poliittisten päätösten laatua tulisi parantaa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006553666.html ) . Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. He toivat esiin mm vaihtoehtojen merkityksen ja optimistisesti kylläkin opposition merkityksen päätöksien laatua parantavana tekijänä. Avoimuus ja tutkitun tiedon tärkeys olivat aivan oikein myös heidän agendallaan.      Kyseen ollessa poliittiset päätökset tämä toisi aivan erityisesti asiakasnäkökulman painottamista. Tämä ei oikein käynyt ilmi kirjoituksesta. Raadollisessa todellisuudessa asiakkaina ovat vallassa olevien puolueiden äänestäjät ja jopa kuntatason oman puolueen poliitikot. Jos sallitaan erään länsimaan presidentin puheet saavutuksistaan äänestäjilleen, tutkittu tieto niistä on kaukana ja rationaalisuus vielä kauempana. Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.      Ensik...

     Tulospalkat ovat muodostuneet julkishallinnon yksiköiden räjähdysherkäksi polttoaineeksi. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan estää viraston uppoamista vararikkoon ja kurjimmassa saattaa johto ulkoisen ihmettelyn ja sisäisen kähinän ampiaispesäksi. Avain tekijä on oikeat mittarit ja oikeat mitattavat tavoitteet. Tilannetta on pahentanut eräiden konsulttien voimakas luennointi tyyliin, ettei ison päällikön kannata tulla edes työpaikalle normipalkalla, vaan pitää olla lisäksi puolet tulospalkkaa.      Tulospalkka on nähtävänä ennen kaikkea johdon keinona toteuttaa tulostavoitteitta eikä palkan korotusautomaattina. Jos johtajalle maksetaan tulospalkkaa, sillä pitää olla suora yhteys yksikön ulkoiseen tuloksellisuuteen asiakkaille eikä keskeistä saa olla sijaismittarit kuten yhteydenpito sidosryhmiin tai omistajiin.   Organisaation sisäisessä palveluyksikössä tulospalkkio voi olla sidoksissa sisäisiin suoritteisiin kuten hallinnon palveluyksik...