Terveydenhoidon yksiköitä pitäisi ravistella tuottavuus ongelma hiiteen, mutta kun on  niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään . Tietojärjestelmien tökkiminen ei ole ainoastaan hidastelisä, vaan raivostuttava takakarvaus, jonka piti tuoda helpotusta, mutta se onkin jarrukenttä. Miten tämä ratkaistaan? Tarvitaan visionääriä, joka näkee etukäteen, miten oman alueen nykyinen terveyden ja sosiaalihuollon konserni muotoillaan kokonaisuudistuksen osaksi. Analogia on kuin laivan rakentamisessa, jossa moottorit tehdään jopa toisessa massa, mutta kun hetki koittaa, niiden on sovittava tarkalleen paikalleen kokonaisuuteen. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että otetaan kärsivällisesti pieniä kehitysaskeleita ja luotetaan siihen, että askeleet tuovat lopulta yhteisiä hyvää joka tasolle. Tämä vaati paljon esimiehiltä ja niiltä käytännön työtekijöitä, jotka jopa oman työn ohella osallistuvat ristiretkeen. Pitää sietää vastuksia ja löytää ratkaisuja eikä lannistua. Joukossa pitää olla rohkaisijoita. H...

     Poliisiorganisaatio kuuluu niihin valvontaa ja pakkovaltaa käyttäviin viranomaislaitoksiin, joissa organisaatiokulttuurilla on melkoinen vaikutus kyseissä organisaatiossa päivittäin tehtäviin päätöksiin ja toimintoihin. Tämä näkyy erityisesti nimityksissä ja päivittäisen työn organisoimisessa.      Lähes aina poliisissa nimitys tehdään sisäisenä rekrytointina. Jokainen nyt syytettyinä oleva korkea-arvoinen poliisijohtaja on rekrytoitu näin.        Mitenkään etisestä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, nykyistä KRP:n johtajaa Robin Lardotia, nykyistä Helsingin poliisilaitoksen johtajaa Lasse Aapiota, hänen edeltäjäänsä Jukka Riikosta sekä Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota syyttämättä , he hyvin todennäköisesti jatkoivat opittua kulttuuria astuessaan uuteen ylennettyyn virkaansa ja antoivat perustoiminnan rungon pyöriä entisellään.       Miksi poliisiorganisaatiossa jyllää vanha kulttuuri?...

Siitä  seuraa vain arpia mieleen. Mutta kyllä nyt on kuiskaten sanottava, että Hesingin Sanomien pääkirjoitusjutut ja uutisanalyysit näyttävät saaneen uutta vauhtia viime kuukausina. Onko graafisten taulukoiden lisääntynyt käyttö vain sattumaa ja sanomattomien pääkirjoitusten katoaminen harhaa?   Tämä on vain tuntumaa. Ensimmäisenä mieleen muistuvana hyvänä juttuna oli kirjoitus 16.10 omistajaohjauksesta. Lyhyt ja naseva. Pääkirjoitus sote-uudistusta   23.10 oli tarkka. Havainto, että juridiset ja sisällölliset ongelmat ovat samassa kohdassa, oli siinä osuva. Saman päivän   juttu ”Taantuma kurittaa palvelualoja” oli havainnollinen. Tämä päiviän pääkirjoitus on kutittavasti nahan alle menevä   analyysi kulustavaroiden ja investointien erilaisesta vaikutuksesta kuluttajiin ja maan talouteen. Olin jo aikeissa lopettaa lehden tilaamisen, mutta nyt jatkan toistaiseksi lukemista. Vaikutelma lehdestä, voi olla vain harhan heijastumaa. Täyttä mielikuvi...