Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella ulkoministeriö merkityt tekstit.


3877. Vielä kerran suurlähetystön johtamisesta

Päivän HS käsitteli ansiokkaasti Ulkoministeriön johtamisen tilaa. Ja monet muutkin mediat ovat ottaneet asia esille. Täytyy kuitenkin johtamista kritisoidessa ottaa huomioon, että ulkoministeriön organisaatiorakenne poikkeaa mistä tahansa julkishallinnon organisaatiosta tavalla, joka tekee ei ainoastaan sen johtamisen vaan sen koko toiminnan erityislaatuiseksi. Ajatellaan esimerkiksi, vaikka Simbabwen suurlähettilään (jos sellaista edes on) toimintaa. Lähettiläällä ei ole vertaisorganisaatiota tukenaan kuten esimerkiksi aluehallinon johtajilla on vaikkapa naapurialuehallinnon johtajisto kivenheiton päässä ja helposti lähestyttävissä. Suurlähetystöt muodostavat tähtimäisen rakenteen, jonka työyhteisöt ovat tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Suurlähetystön tulostavoitteet saattavat olla myös kovin vaikeasti esiin kaivettavissa, niin että niistä olisi hyötyä. Yllä esitetty avannee näkökulman, joka tekee suurlähetystön johtamisesta ei nyt ainutlaatuista, mutta kuitenkin erityistä. K...

3872. Suurlähettiläs Luodon tapaus Portugalissa HS:n uutisessa

Eipä voisi olla tyypillisempää työyhteisön ongelmaa kuin suurlähettiläs Titta Maja Luodon tapaus Portugalin suurlähetystössä. Koko henkilöstä kirjelmöi ylemmälle tasolle kiusaamisesta, huutamisesta, solvaamisesta, syrjimisestä ja henkisestä väkivallasta. Tämähän on kauheaa, mutta niin yleistä. Nyt pitää panna jäitä hattuun ja selvittää, mistä on kyse. Itse olen ollut kymmeniä kertoja tällaisten tapauksien selvityksessä mukana. Tapauksessa pitää ottaa ulkopuolinen selvityshenkilö, joka haastattelee jokaisen yksikön jäsenen ja laati omien havaintojensa ja haastattelujensa tulosten perustella raportin tilanteessa. Tämän jälkeen selvityshenkilö purkaa rapotin sisällön yksikön kokouksessa siinä laajuudessa, ettei paljasta kenenkään yksityisiä kommentteja. Nämä voidaan ottaa esille kahdenkeskisissä keskusteluissa. Kokouksessa pitää olla mukana ylintä johtoa. On erittäin tärkeää, että kaikki luottavat selvityshenkilön ammattitaitoon olla mukana ratkaisemassa tällaisia ongelmia.

3332. Miksi VTV ei selvitä Vile'nin Ottawa tapausta vaan asianajotoimisto Roschier

Ulkoministeriö selvittää Ottawan suurlähettilään Jari Vilenin häirintä syytös epäilyjä. Selvittäjäksi on palkattu ilman kilpailutusta asianajotoimisto Roschier. Tämä siksi, että UM:n mukaan asia on monitahoien ja kyseisellä toimistolla on kokemusta tämän typpisistä toimeksiannoista.  Kilpailuttamisen puuttuminen on vastoin valtion kilpailuttamisohjeita, jotka perustuvat asianosaiseen lakiin. Toivotaan, ettei UM:n tästä menettelystä seuraa, että valtion talouden tarkastusviraston (VTV) pitää myöhemmin uudestaan puuttua tapaukseen. v'b

3296. Mika Aaltola ja puoluekirja

Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa, laiskan pulskeita jallia. Tähän suuntaan kirjoitti Aho Seitsemässä veljeksessä.  Nyt meillä on yhdeksän pyrkimässä presidentiksi, eikä jallia lainkaan vaan pätevän tuntuisia kansallisia. Mika Aaltola miekkailee tasavertaisesti ammattiehdokkaiden joukossa ilman jäsenkirjaa ja todennäköisesti ilman valituksi tulemistaan. Olisi mielenkiintoista päästä Mikan ihon alle tunnusteltaman, mitä hän aikoo tehdä vaalien jälkeen. Pätevänä keski-ikäisenä miehenä hänellä näyttää olevan maailma avoimena edessään. Ulkoministeriö olisi hänelle varmaankin houkutteleva paikka uutena ja haastavana työpaikkana, mutta hän itsekin tietää, ettei tämä ole mahdollista ilman uraa ministeriössä. Vanhan kaavan mukaan ulkoministeriöllä on oma koulutusohjelma lupaaville virkamiesaloittelijoille. Tällä testataan ensimmäiset askeleet sopivuudesta alalle. Toinen epävirallinen testi on, millaisen käsityksen ehdokas on herättänyt aikaisemmalla toiminnallaan ja esiintymisellään...

1337. Suomen Natoon ujuttaminen

     Televisiosarjojen historia antaa todentuntuisia viitteitä siitä, että mitä hömpempi ohjelma on, sitä suurempi asema sen menestymisessä on hahmojen erottuminen omiksi maailmoikseen omine ainutlaatuisine piirteineen. Katsojat eläytyvät ohjelman hahmoihin eikä niinkään sisältöön.      Sopisiko sama kaava suomalaiseen nato keskusteluun? Ei, ei sanoo Aleksanteri-instituutti. Yhtä mieltä ollaan. Ei se sovi. Nato on vakava kysymys Suomelle.      Joka tapauksessa tulevan ulkoministeri Väyrysen linja on hahmoaan ja sisältöään myöten nato varovainen. Hyvä niin.      Voidaan seitinohuen vakavasti heittää ilmaan ajatuskoe, miten nato myönteisyyteen vaikuttavat, jos ei nyt aivan henkilökohtaiset, mutta kuitenkin henkilön taustaan liittyvät kysymykset.      Julkisuudessa on esitetty Suomen ylimmän upseerikunnan erään osan ajavan liittymistä Natoon. Onko siinä myös puolustuss...

837. Tulevan presidentin toruttavana

Katsellessani huoneeni ikkunasta päärakennuksen keväiselle takapihalle jonkin kurssin riemukasta loppukokoontumista Markku Temmes tuli nopein terävin askelin huoneeseeni tavanomainen hillitty ilme kasvoillaan. Hän kertoi Martti Ahtisaaren haluavan tavata minut. Tarkempaa syytä Markku ei sanonut. Mielessäni kävi ikävä muistikuva ulkoministeriön seminaarissa pitämästäni luennosta. Olin saanut kutsun pitää esitys valtion suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä virkamiesharjoittelijoille ja puhuin niin kuin harjoittelijoille puhutaan, innostavasti ja opastavasti liiallista analyyttisyyttä välttäen. En ottanut huomioon kuulijoiden olevan tulevia diplomaatteja. Kurssin vetäjältä piti esitystäni ylimielisenä ja pintapuolisena ja lausui ankarat moitteet ja lupasi viedä moitteet eteenpäin. Hän oli oikeassa. Ei kai Ahtisaari siitä minua nyt toruisi? Otin mukaani Hilkka Summan, jonka tiesin selviävän tilanteesta kuin tilanteesta. Taksin kaartaessa Katajanokalle ulkoministeriön pihaan miljö...

391. Älkää jahdatko Suomen Snowdenia - ulkoministeriö tietopimennossa

Pertti Salolaien kertoi TV 1:n ajankohtaisohjelmassa klo 21.00, että ulkosasianvaliokuntaan ei luoteta. Valiokunta kävi SUPO:ssa kuukausi sitten ja eikä tämäi kertonut mitään ulkoasiainministeriölle vakoilusta. Valtiokuta sai tietää asiasta lehdistöltä. Tämä on skandaali. On toisaroista, kuka vuosi vakoilusta julkisuuteen ja kuka oli vuotaja. Ei kannata tuhlata myöskään ruutia pohdinatan, onko Suomen vuoto ajoitettu tahallaan Yhdysvasltain massiiviseen eurooppavakoiluun, josta poliitiset johtajat ovat järkyttyneitä. Sekään ei ole kovin tärkeää kuka vakoilee. Tärkentä on, että ulkoministeriön ja myös  ministeriöiden tietosuoja parannetaan. Se on retuperällälä nyt. Havannointikykyä on lisättävä. On mennyt kahdeksaan kuukautta ulkoministeriön havaitsemasta vakoilousta ja mitään tarkempaa tietoa tapauksesta ei ole vieläkään saatavisaa. Asiasta tiedottamien on ollut tönkköä. Älkää jahdatko Suomen  Snowdenia. Hän teki palveluksen.

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *