Siirry pääsisältöön

1337. Suomen Natoon ujuttaminen



     Televisiosarjojen historia antaa todentuntuisia viitteitä siitä, että mitä hömpempi ohjelma on, sitä suurempi asema sen menestymisessä on hahmojen erottuminen omiksi maailmoikseen omine ainutlaatuisine piirteineen. Katsojat eläytyvät ohjelman hahmoihin eikä niinkään sisältöön.

     Sopisiko sama kaava suomalaiseen nato keskusteluun? Ei, ei sanoo Aleksanteri-instituutti. Yhtä mieltä ollaan. Ei se sovi. Nato on vakava kysymys Suomelle.

     Joka tapauksessa tulevan ulkoministeri Väyrysen linja on hahmoaan ja sisältöään myöten nato varovainen. Hyvä niin.

     Voidaan seitinohuen vakavasti heittää ilmaan ajatuskoe, miten nato myönteisyyteen vaikuttavat, jos ei nyt aivan henkilökohtaiset, mutta kuitenkin henkilön taustaan liittyvät kysymykset.

     Julkisuudessa on esitetty Suomen ylimmän upseerikunnan erään osan ajavan liittymistä Natoon. Onko siinä myös puolustusstrategisten seikkojen ohella kyse henkilökohtaisista syistä saada tulevaisuudessa olla mukana maailman luokan sotateknologian upealla siivellä? Tokkopa, kunhan kysyy.

     Samanarvoinen, symmetrinen kysymys voidaan esittää pääministerin ja puolustusminiterin kohdalla heidän viedessä maata puroja pitkin Natoa kohti, viimeisimmin Virossa. Mitä kaikkea muuta Suomen itsenäisyyden lisäksi näille politiikoille Nato kuvitellusti turvaa?

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *