Siirry pääsisältöön

1341. Kreikan salainen lisäpöytäkirja



     Nyt on syytä muistaa G:B:Shawin sanat. ”Opetelkaa kreikkaa, se on viisauden kieli.” Neuvo on yhtä hyvä kuin opit median tärkeydestä yhteiskunnan kulun seuraamisessa. Mediaa pitää tarkkailla aina vastustus mielessä. Kaikki mitä Kreikasta on nyt julkisuudessa sanottu, on yhtä pötyä kuin talousennusteet.

     Lisäpöytäkirjasta on suomalaisille järkyttävän jäänkylmä muisto. Talvisota alkoi pöytäkirjan mukaisesti 30.11.1939. Kreikka on tienhaarassa kuin Suomi kansa silloin. Nyt maassa uusi hallitus Syrizan johdolla. Tämä on totta.

     Poliitikot ympäri Eurooppaa puhuvat Kreikan lainojen armahtamista vastaan, ei helpotuksia, ei uusia tukia. On selvää, etteivät kreikkaliset tyydy vaalilupausten jälkeen kärvistelemään kodeissaan enää tuomiopäivän tunnelmissa. Tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle eurooppalaisessa keskustelussa. Rahoitus pahimpiin jokapäiväisen elämän puutoksiin on löydyttävä.

     Lainaehtojen löysentäminen ei tuo rahaa valtion kirstuun, koska ehdot ovat vuoteen 2020 saakka ultrakevyet. Toisaalta näyttää siltä, että lisätukien saaminen on kiven alla. Tässä tilanteessa EKP:n tulisi kohdentaa velkakirjojen osto maittain salaisella pöytäkirjalla, eli tukia Kreikalle EKP:n kautta.

     Jos tämä tuntuu jesuiittamaiselta, paras vaihtoehto on unohtaa Kreikka-kysymys jäädytetyksi ongelmaksi: pikku muutokset lainaohjelmaan ja helpotusta kreikkalaisten päivittäiseen elämään. Muutoin on vaarana kriisin leviäminen koko Eurooppaan ja myöhemmin maailman talouteen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *