Kirjoitin konsulttityönä Haus:lle 1980-luvun lopussa kirjasen nimellä Julkisen sektorin tarkastustoimi. Siinä ei mainittu mitään nykyisen VTV:n tarkastusstrategian kaltaisista toimintatavoista, joista Tytti Yli-Viikaria myöhemmin syytettiin.  Kirjasessa kokonaistarkastus lähti tarkastettavan kohteen toiminta-ajatuksen, lainmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastamisesta. Seuraavina tulivat vaikuttavuuden, tuottavuuden (tehokkuuden) ja taloudellisuuden sekä tilinpidon tarkastus. Sitä käytettiin tarkastajien seminaareissa oppimateriaalina kymmenkunta vuotta. Ehkä se kannattaisi kaivaa esille Yli-Viikarin luettavaksi. Myöhemmin joudin itse silloisen VTV:n tarkastuksen kohteeksi perättömän ilmiannon takia. Huomasin jo silloin, että t arkastaja ei ollut tarkastettavan kohteen kaveri. Todennäköisesti Iso Ratas eli verhon takaa näkymätön käsi olisi antanut minulle potkut ellen olisi älynnyt käyttää apunani kiristystä eli uhkasin antaa ilmi muutamia korkeantason virkamiehiä heidän...

Suomen tulevaisuus näyttää patamustalta, mutta on se näyttänyt ennenkin ja pata on vaihtunut vähitellen kiiltävään teräksen. Nyt on kuitenkin tosi kysymyksessä, sillä kansakuntaamme ei paina ainoastaan 100 miljardin euron valtion velka, vaan kansamme tulee olemaan vaikeuksissa selvitä ikääntyvästä väestöstä samalla kun kokonaishedelmällisyys on 1,32, joka on Euroopan pienin. Suuri velkamme ei juuri näyttäydy konkreettisesti jokapäiväisillä hartioillamme, mutta se salakavalasti painaa suuren mustan pilven lailla maatamme matalapaineeseen. Kokonaistuottavuutemme laahaa verkkomaiden jäljessä eikä btk:n kasvun kanssa ole hurraamista. Tästä seuraa, että palkkatasomme jää pakostakin monen verrokkimaan alapuolelle. Kerta kaikkiaan ei ole varaa maksa, kun massi on pieni. Terveydenhoitojärjestelmämme, vaikka sitä kuin rukataan, jää käyhän miehen sovellutukseksi. Fyrkkaa ei ole riittävästi. Nämä köyhän miehen elämäntavat tulevat nyt korostetusti esille, kun kaverimaamme pursuttavat ohi. Eivät ...

Monikertainen pääminisetri M. Vanhanen totesi eilisessä A-studiossa, että siitä vain kokoomus leikkaamaan yhdeksän miljardia euroa valtion budjetista kuuden vuoden aikana. Todennäköisesti kokoomus vastaa, että se on mahdollista leikkaamalla vuosien 2031-2037 suunnitelluista valtion menoista tämä summa. Ja jos tämä ei riitä, nostetaan tuottavuutta kolme prosenttia vuosittain. Tällaiset eurot on niitä avaruudessa leijuvia kolmen tonnin euron seteleitä, joiden metsästämiseen kokoomus on keksinyt patentoidun ratkaisun. Niinpä kokoomus osoittaa ratkaisullaan, ettei sen ansiona ole lahjattomuus, vaan puoli jumalallinen kyky potkaista tuottavuutta yläviiston ja palkkoja  vesitasoon. Tämä kuulemma hyödyttää kaikkia.

Ensiksi Eldankajärvi on tulossa ajankohtaiseksi, koska kansamme on saavuttanut elintason, joka lähti sata vuotta sitten lähes nollasta rutiköyhien mökkiperien lymyillessä jokaisen pitäjän sivukolkissa. Näiden asukkaiden toimeentulo silloin riippui osin kirkon ja osin hyväsydämisten talollisten ruoka-avusta satunnaista palvelusta vastaan kuten hellapuiden pilkkomisesta, navetan siivoamisesta. Osa mökkiperien naisista ja miehistä onnistuivat samaan pysyväisluotista työtä esimerkiksi pitäjän maataloissa apumiehinä, sahalaitokselta taapaalajina (lautatapulien pinojina), TVH:lta lapiomiehinä, propsien (8 jalkaa pitkä närerunko) lastaajina tavarajunan vaunuihin sekä metsätöihin. Mutta suuri osa alemmasta keksiluokasta eli jatkuvasti nälkärajalla. Sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle muutti mökkiperämiesten ja -naisten asemaa ja elintasoa merkittäväsi paremmaksi, koska työpaikkoja oli ja palkat kohtuullisia. Tätä ennen työväestö oli alkanut järjestäytyä ja näin saanut sanavaltaa palkk...

Oli hieman hämmentää havaita Ylen uutinen, että työvoimasta on jossain tietämättömissä140 000 työntekijää. Joku voi ilkeämielisesti epäillä, että tästä joukosta noin 40 000 viranhaltija pitää niin matalaa profiilia, että yhteiskunta on unohtanut heidät puuhailemaan omiaan julkisuuden kätköissä ilman, että rikkovat virkahenkilölakia. Kokonaistasolla työvoimasta kadonneiden piilopaikoiksi arvailtiin kotonaan viihtyviä ja/tai sossun varassa eläviä kotonaan asuvia nuorehkoja imisiä, ja miksei vanhempiakin. Myös opintonsa tilapäisesti tai kokonaan keskeyttäneet saattavat kuulu tähän porukkaan. Ennen suuria julkisen hallinon reformeja 1980-luvulla työvoiman massiivinen piilossa olo olisi hyvinkin saattanut onnistua. Olihan virkahenkilöitä noin 200 000, josta Postissa oli noin 50000 ka VR:llä 30000. Nyt ajat ovat muuttuneet. Julkisilta organisaatioilta vaaditaan tuottavuuden nostamisen lisäksi, että ne saavat aikaan toiminnallaan halutut yhteiskunnalliset vaikutukset. Tuot...

Viisikymmenluvulla keskikokoisen maalaistalon velka saattoi olla 10 miljardia markkaa, kun perintöosuutensa etukäteen perintönsä saanut tuhlaripoika oli tuhlannut rahansa kaupungin iloihin ja litratovereihin. Kun pankinjohtaja oli jo kolme kertaa käynyt isäntää kovistamassa velan maksusta, isännällä oli viisi mahdollistuttua. Hän möi metsää pakottaen tuhlaripojan tukin kaatoon ja ajamaan hevosella rungot tien varteen tai hän myi tarvittavan suuren leimikon pystyyn taikka myi sopivan peltoalan naapurille tai vuokrasi joutomaata lammastilalliselle. Viisas isäntä kuitenkin muokkasi Takakylän joutomaan viljaa tuottavaksi pelloksi. Nyt äiti Suomi on isännän housuissa 10 miljardin velan kanssa. Viisas Suomi ujuttaa tuhlari pojat tuottamaan uudistetuilla menetelmillä uutta satoa.

Kuten kaikki talousviisaat ovat toistelleet, että valtion velkakellon tikityksestä päästään eroon työllisyysasteen nostamisella, tuottavuuden kohtaamisella ja kohdennetuilla säästöillä, jotka ilmeisemmin tarkoittavat julkisten menojen karsimista. Tässä katsantokannassa lähdetään siitä, että julkinen sektorin on paisunut liian suureksi. OECD:n mittapuun mukaan julkisen sektorimme suuruus on alle keskitason. Sen jankkaaminen ei paranna tilannettamme. Sen sijaan harvoin kuulee väitettävän, että avoin eli yksityinen sektori on liian pieni lisäämään tarvittavaa bruttokansatuotteen kasvua. Toki näin implisiittisesti kommentoidaan. Eilen A-studiossa eräs naisjäsen tarkoittaen talouden kasvua huudahti pariinkin kertaan, että mennään ilolla eteenpäin. Se on oiva asenne. Se kertoo, että olkoon työ ilomme, mihin pessimisti kyllä keksi lisätä, että älkäämme iloitko aina. Kuten valistunut lukija tietää tuottavuuden ja yrittäjyyden kasvu saadaan aikaan vieressä oppimisella, sujuvalla ja hyvällä koul...

Olisi ollut vaikeaa uskoa pari vuosikymmentä siten, miten voimakkaasti Venäjän ja Kiinan roolit muuttuvat maailmanpolitiikan toimijoina Yhdysvaltojen merkityksen samanaikaisen kasvamisen kanssa. Venäjän luuluottelema ja luuloteltu vahvuus perustuu sen massiivisilla mies- ja kalustojoukoilla saavuttamiin ratkaiseviin voittoihin idän rintamalla toisessa maailmansodassa. Maan mahtavuuden tuntua lisäsivät häviön kärsineestä Saksasta Neuvostoliittoon pakkointernoitujen hiukkastiedemiesten kokeet ydinräjähdyksillä ja tämän kehittelyn tuloksena syntyneellä atomipommi uhalla. 1950-luvun voiton viininä tuikki maapallo kiertävä Sputnik.  Viimeisensä jatkuvana voittoa uhoavana signaalina olivat hävyttömät interventiot Unkariin ja Tšekkoslovakiaan, jotka uskalsivat protestoida näkyvästi Neuvostoliiton pakko valtaa vastaan. Nyt on Ukrainan vuoro. NL:n ja sen riisutun version Venäjän mahtavuuden naamiot alkoivat rapista 1980-luvualla, kun sen kansantalouden keskeiset tuotantojärjestelmät, kute...

Vuonna 1991 esitin sanasta sanaan johdon seminaarissa yhteiskuntamme muutospaineiksi/-trendeiksi alla olevan luettelon. Listassa on kohtia, joiden tuleva ajankohtaisuus oli nähtävissä sen hetken ajankohtaisuuden perusteella. Silmiin pistävää on nähdä, kuinka kuntien palvelutarjonnan vaihtelut ja hallinnon tuttavuus polkevat edelleen paikoillaan. *Alueellisen toimeentulon hallittu muutos *Yhteistoiminnan turvaaminen *Varautuminen pysyvän työttömyyden hallintaan *Kuntien palvelutarjonnan vaihtelut *Väestön ikääntyminen *Ympäristöhaittojen vähentäminen *Viestintä- ja liikenneyhteyksien teho *Rajanylityksen lisääntymien *Ulkomaalaisasioiden kasvu *Hallintokoneiston tuottavuuden kasvu En ollut ainut, joka näin ennusti. Kyse oli todella ennustamisesta, koska osa faktaista puuttuivat. PS Pidin eri foorumeilla lähes tuhat esitelmää johtamisen ja julkisen hallinnon kehittämisestä. Käytin niiden tukena tekstikalvoja ja piirtoheitintä. Ilokseni huomasi arkistostani löytyvän vielä nämä kalvot (n. ...

Viime torstain eduskunnan kyselytunnilla oppositio valitteli valtion velkaantumisasteen suuruutta.    Elokuussa 2021 valtion velan suhde bruttokansatuotteeseen (BKT) oli 52,5 prosenttia. Hyvin hoidetussa kansantaloudessa tämä prosentti pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tunnettua on, että suhdeluvun suuruuteen vaikuttavat osoittaja ja nimittäjä. Kokoomus on profiloitunut bruttokansantuotteen kohottamiseen. Siispä Kokoomus yrittäjyyttä edistävänä puolueena voisi nykyistä voimakkaammin tehdä toimenpiteitä yksityissektorin tuottavuuden nostamiseksi, sillä nykyinen taso noin 2,5 prosenttia tuntuu pieneltä digiaikana. Tuottavuudessa on keskeistä patentointistrategia, patentit, pikkupatentit, menetelmäpatentit, lisenssit, uudet menetelmät ja menetelmä parannukset. Näiden asioiden pitäisi olla jatkuvasti johdon pääkopan sisällä meuhkuuttamassa uutta.    Toinen kokoomukselle sopiva keino on edistää yritystoiminnan volyymin kasvua.  Yleisesti tunnettua on, että ...

Elisessä Arto Nyberg ohjelman yhtenä vieraana oli   VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari. Kaikesta näkyi, että hän vaikutti luonteeltaan peräänantamattomalta päälliköltä ja oli hyvin valmistautunut tilaisuuteen. Lentokonematka pisteiden käytön hän kuittasi olevan yksityisasia näiden etuuksien tulevan hänen pankkitililleen. Pisteiden verotusta hän piti mielenkiintoisena, mikä on yleinen ilmaus päälliköltä tämän liikkuessa virkatoimen harmaalla alueella. Sen sijaan selitys käyttöön ottamallaan uudella strategialla avustaa tarkastuksilla virastoja ja niiden henkilöstä jaksamaan paremmin, on täyttä puppua ja ennen kaikkea tuhoisaa, Kun Yli-Viikari kokee tarkastajien ja ehkä itsensäkin olevan tarkastettavien virastojen konsultti, siitä seuraa armotta ongelmia. Mitä hän sanoo virastolle, joka noudattaa VTV:n ohjeita ja sortuu tästä syytä väärinkäytöksiin? Kyllä pääjohtaja tasoisen henkilön pitää ymmärtää, mikä ero konsultilla ja tarkastajalla. PS Kirjoitin konsulttityönä Haus:lle 1980-...

Arno Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan. Väestörakenteellemme emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia. Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja, työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli. PS. Perusedellytys on, että maamme yrityskanta on hyvä.

Syy tähän ei ollut toimittaja Annika Damströmin, päinvastoin hän joutui vetämään istunnon yllättäen yksin toisen vetäjän sairastuttua.   EU:n tukipakettia puolusteltiin ja moitittiin riippuen, minkä puolueen edustajasta oli kyse. Kodinhoidontuki koki saman kohtalon Juha Vainoina sanoin: ”Ei oo virka mulla enää tumma puna peittää nenää”. Työllisyys, työpaikat, työttömyyspäiväraha, maahanmuutto, velanmaksu, verokeplottelu kirjekuorilla, jne saivat tasaiseen tahtiin kiitosta ja tappouhkauksia. Pakollinen toinen aste se erityistuomion. Orpo jankutti, että vain työllisyyden nostamien 75 prosenttiin voi pelastaa meidät. On kummallista, että kaikkien eilisten kaltaisten istuntojen sanoma pelkistyy: tarina on sama, päivä on eri. Eikö voitaisi alkaa vakavasti keskustella siltä aksioomalta, että yhteiskuntamme on suuri tuotantolaitos lasten syntymisineen, mikä valmista kilpailukykyisä ulkomaankaupaksi meneviä tuotteita ja palveluja, ja näin saatavilla varoilla kustannetaan hyvinvointimme kok...

     Tänään HS:n Vieraskynä palstalla yliopisto-opettaja Veikko Halttunen ja tohtoriopiskelija Tiina Halttunen pohtivat, miten poliittisten päätösten laatua tulisi parantaa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006553666.html ) . Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. He toivat esiin mm vaihtoehtojen merkityksen ja optimistisesti kylläkin opposition merkityksen päätöksien laatua parantavana tekijänä. Avoimuus ja tutkitun tiedon tärkeys olivat aivan oikein myös heidän agendallaan.      Kyseen ollessa poliittiset päätökset tämä toisi aivan erityisesti asiakasnäkökulman painottamista. Tämä ei oikein käynyt ilmi kirjoituksesta. Raadollisessa todellisuudessa asiakkaina ovat vallassa olevien puolueiden äänestäjät ja jopa kuntatason oman puolueen poliitikot. Jos sallitaan erään länsimaan presidentin puheet saavutuksistaan äänestäjilleen, tutkittu tieto niistä on kaukana ja rationaalisuus vielä kauempana. Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.      Ensik...

     Arvopaperi.fi toteaa kommentissaan Juhana Vartiaisen uudesta kirjasta ”Työtä, muuten kaikki romahtaa”, että kritiikki kohdistuu ennen muuta ay-väkeen, vasemmistopoliitikoihin ja populisteihin. ”Suomen on kuljettava ”oikeistolaisempaan” suuntaan”, Vartiainen jyrisee kirjassaan. Palkansaajien tutkimuslaitos otsikoi kirjasta: Oikeistolainen talouspoliittinen manifesti. Uusisuomi.fi verkkosivuilta on poistettu kaikki Vartiaisen kikyä käsittelevät blogit.      Tällaiset otsakkeet ja kommentit eivät tietenkään häntä pätemättömäksi valtiovarainministeriön valtiosihteerin virkaan.      Päinvastoin mm. hänen kirjassaan esittämänsä havainnoit huoltosuhteesta ja työn merkityksestä ovat relevantteja. Hänen koko ajatuskulkunsa noudattaa näkemystä, että uusinvestoinneilla ja uusilla työpaikkoihin sekä tuottavuuden kohottamisella voidaan kasvattaa btk:ta, jolloin meillä on varaa pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Tähän näkemykseen voidaan yhtyä. Jo...

     Yhdysvaltalainen Robert Reich esitti 2007 kirjassaan, että politiikan ja suurteollisuuden johtajien ote talouden kehityksestä on siirtynyt osakkeiden omistajille. Tätä selittää maan valjastaminen 1940-luvulla valtavaan sotateollisuuteen ja sen jälkeisellä siirtymisellä osakasvetoiseen järjestelmään. Tomas Piketty tuki Reichin käsitystä kirjassaan 2014 Pääoma 2000-luvulla väittäessään, että suurin syy eriarvoisuuden kasvamiseen on pääomatulojen suhteellisen osuuden kasvaminen palkkatuloista. Esko Ahon hallitus aloitti meillä tämän kehityksen, mistä Sipilä jatkoi.      Maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja, jos naiset saisivat päättää, ihmisiä syntyisi 40 prosenttia vähemmän kuin nyt. Ilmastokaasut ovat lisääntyneet päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta ja viisi viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.      Globaaliin kehityskulkuun Suomen vaikuttamismahdollisuudet ovat verraten pienet etenkin, jos...

     Vaalitenteissä usein toistettu sana on työpaikat. Niiden määrään lisäämisen katsotaan nostavan työllisyyttä kuin itsestään. Tämä ei kerro työttömyyden luonteesta juuri muuta kuin, että työpaikkoja olisi liian vähän. Näin ajateltu pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikkojen vähentymiseen tai jopa konkursseihin.      Työpaikat tänä päivänä syntyvät sinne, missä toiminta on innovatiivista ja dynaamista. Tämä puolestaan edellyttää tutkimusta ja laajalla rintamalla työiässä olevien hyvää koulutuspohjaa.      Yhteisenä tekijänä työtä synnyttävälle kannattavalle toiminnalle on uusimpien työmenetelmien käyttöönotto ja jatkuva tuottavuuden nostaminen. Pätee sääntö, että dynamiikka synnyttää uutta dynamiikkaa, jolloin kehittyy positiivinen kierre yhä parempaan ja kannattavampaan toimintaan, joka mahdollista tuotannon laajentamisen ja uusien työpaikkojen perustamisen.      Se, että puhutaan koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä ei...

      Yleinen mielipide on, että koko Suomi pietään asuttuna, ainakin poliitikkojen mielestä. Tätä toteuttamiseksi kukin vallassa oleva hallitus on saanut virastojen hajauttamispuuskia. Nyt on tapetilla perustettavan Ruokaviraston hajauttaminen 20 paikkakunnalle maaseutukaupunkiin. Fimean pakkomuuttoa 2007 Kuopioon voidaan pitää katastrofina, sillä vain kolme henkilö muutti viraston mukana Kuopioon. Nykyinen hallitus on kokonaan unohtanut aiempien hajasijoittamisien huonot kokemukset, erityisesti yhteyden yhteydenpito-ongelmat yhteistyökumppaneihin. Samalla hallitus työntänyt unhojen laaksoon hallituksien tuottavuusohjelmat.       Unohtamien sopii hyvin tekeillä olevaan soteratkaisun, sillä sen todellinen tuottavuus menee pitkästi miinuksen puolelle. Sipilällä on kova maine yksityissektorin saneeraamisesta. Maineen pelastamiseksi Sipilän hallitus on keksinyt, että sotella saavutettavan kolmen miljardin euron säästöt. Hallituspiireistä ei vain kukaan ole ...

     Nyt syksyllä on taas edessä suden hetki kun poliittisin perustein aletaan valita johtotehtäviin virkamiehiä, mm Kelan pääjohtaja.      Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin hallinnon näin taas aletaan menetellä, vaikka kuinka mm dosentti Eero Murto varoittaa päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.      Osaa näistä tarjokkaista vääjäämättömästi työntää eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkik...

     Pöystin 60-henkilön sote-porukka ulospäin näyttää istuvan kuin surumielinen kirjoittajatyhmä pohtimassa kaiken runollisuuden katoamista. Tämä gogolilainen aron henki tulee mieleen verrattuna siihen, millaisia vaatimuksia tähän reformiin kohdistuu, viimeisimpänä EU-direktiivi päästä hoitoon ulkomailla kotimaan julkisen palvelun hinnoilla (Talouselämä nro 34).      Kun hallitus toteuttaa kuribudjettiaan, ensi vuonna vähäosaiset ovat yhä enemmän eksyksissä ja hukassa. Selviytyminen päivän haasteista piirtää yhä syvempiä vakoja monen kasvoille. Jos ei olisi työterveydenhoidon järjestelmää ja lasten runsasta sairasvakuutusta, maa olisi täysin takapajula. Mikä maa on sellainen, jossa itse pitää kustantaa perustuslain takamaat palvelut?      Soten sekasotkua pahentaa vielä se, Suomen on komission vaatimuksesta muutettava lainsäädäntöään niin, että suomalaiset voivat hakea lääkäripalveluja lähes ilmaiseksi (Talouselämä nro 34). Pihlaja...