Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

Markku Jokisipilä on joronjäljillä Rydman jutun kritiikissään, vaikka onkin muutoin sutki tyyppi. Artikkelissaan 27.7. hän tyrmää HS:n Rydmania ryöpyttävän jutun. Hän vetoaa argumentissaan perustuslakiin, joka takaa jokaisen yksityisyyden ja ”kirjesalaisuuden”. Rydman oli epäiltyjen tekojen aikana kansanedustaja ja merkittävän valiokunnan jäsen. Näissä luottamustehtävissä hän on vastuussa sanan mukaisesti kansalle. Näin ollen kansan pitää saada tietää hänen arveluttavista teoistaan. Lisäksi Jokisipilä vertaa jutun kulkua myös HS:n päätoimittajan vastuuseen, ja kysyy eikö päätoimittajan yksityisyyttä voitaisi penkoa saman kaltaisen yhteiskunnallisen vastuun mukaan. Tähän voidaan todeta, että HS:n päätoimittajan ja koko lehden vastuu on aivan eri luokkaa kuin lainsäätäjän vastuu, joka ulottuu jopa yhteiskuntarakenteiden muuttamiseen asti.

Ylen aamun ohjelmassa Riikka Uosukainen veti Marin keissin pohjat ilmaisemalla hyvin monimutkikkaan ja moniselitteisen selittelyjen jälkeen, että tämä tapaus muistuttaa Trump keissiä.   Tämä rinnastus ei saanut huulia pyöreiksi, vaan soikeiksi.   Marinin tiedotustilaisuudesta kotiinsa kömpinyt naistoimittaja ilmeisesti on jo saapunut kämppäänsä ja siellä nukahtanut pullonsa viereen, sillä niin hiljaa hän nyt on. Tässä nomatopoeettinen sana ”kömpiä” siksi, että kyseinen toimittaja käytti sellaista itse kuvaamaan Marinin kotiin menoa. Varmuutta ei ole, pitikö tämä toimittaja mediassaan pari päivää yllä jatkuvaa älämälöä Marinin epäillystä addiktiosta. Marinin tiedotustilaisuudessa oli merkille pantavaa, että paikalla näytti olevan vain naistoimittajia tivaamassa selkäsanaisen pääministerin kykyä hoitaa tehtävänsä. Nyt Marini on testauttanut itsensä, eikä sen mukaan ole käyttänyt huumaavia aineita eikä omien sanojensa mukaan ole milloinkaan käyttänytkään näitä aineita. Lehdis...

Ihmisen arkigeeneihin on ladattu pyrkimys saada materiaalinen statuksensa mahdollisimman korkeaksi verrokkiryhmässään ja panna tämä nähtäväksi muille pohtimatta, miltä se näyttää ulos päin. Näyttäminen muille on ymmärrettävää, sillä kukapa ei haluasi tulla nähdyksi. Jos ei ole sanottavasti setelivetoista voimaa takataskussa, näkyväksi tulemisen kyytipoikana voi käyttää sosiaalista mediaa. Siinäpä oiva keino köyhälle näkyväksi tulemiseksi haluavalle. Varmin ja samalla luonnollisin tapa saada mediahuomiota on tietenkin henkilön intelligenssin tai fysiikan avulla saavutetut teot. Saavuttaa ilman näitä huomiota on taitolaji eikä se yleensä onnistu ilma suhteita ammattimaisiin medioihin ja jos se onnistuukin sisältö voi olla hölynpölyä. Neljäs tapa saada huomiota on kivuta sisällyksettömän jankutuksen turhanpäiväisyyksien pitkiä tikkaita huuhaan taivaalle ja sieltä heitellä egomurusia itsensä päälle. Tällaisia henkilöitä on esiintynyt aivan viime aikoina.

Yleen ei oltu tyytyväisä vuosikymmeniä sitten, vaan se leimattiin kommunistiseksi tai ainakin syvästi vasemmistolaiseksi punatorveksi. Pääjohtajakin oli aatemaailmaltaan stalinisti ja toimittajat kommunisteja. Sitä vastaan kapinointiin. Nuoriso oli myös hurjana sitä vastaan, koska kevyttä musiikkia tuli puolituntinen viikossa toivottujen levyjen jälkimmäisenä jaksona. Sen ajan teinien musiikkinälkää tyydyttikin Ruotsin Bilradio-ohjelma. Sen jälkeisistä ajoista Yle on aivan eri kaliiberin toimija, kuin Hella Wuolijoen ajoista. Jos otetaan mittatikuksi, miten keskimääräinen saman luokan organisaatio on kehittynyt samoissa vuosikymmenissä, vaaka on reilusti Ylen puolella. Sen kolme eri kanavaa ovat onnistuneet profiloitumaan hämmästyttävän hyvin vastaamaan kilpailijoiden piirittämänä yleistä yhteiskunnallista funktiota. Tämä tarkoittaa, että maan eri alueita kattavan ja huomioivan puolueettoman uutisvirran lisäksi Yle lähettää ällistyttävän monipuolista dokumentti ja kulttuuri ohjelmist...

Päätoimittaja lähettää minut tekemään juttua Taasianjoen tilanteesta. Ilmeisesti soittaisin asianomaisiin ely-keskuksiin ja pyytäisin haastattelua vesistöasiaoista vastaavalta asiantuntijalta. Samalla asiantuntija voi esitellä joen kokonaistilannetta. Siihen kuuluisi virtaama määrät ja niiden vaihtelut sekä suurimmat saastuttajat ja miten saaste määriä valvotaan. Tämän lisäksi minun täytyisi saada lista koskista, mahdollisilta voimalaitoksista ja maanviljelytoiminnan laajuudesta sekä tieoja valuma-alueesta. Tämän uskoisin olevan tärkeä lista, koska sen avulla pysyisin suunnistamaan joen uhkatekijöihin. Jos voimalaitos on, joen juoksutusohjelma kertoo, miten veden määrä ja korkeus voimalan alapuolella vaihtelee tai on suunniteltu vaihtelevan. Tämä antaa merkkejä mahdollista tulva-alueista, alueiden mahdollisista pengerryksistä ja laajuudesta. Tuntuisi järkevältä lähteä yläjuoksulta seuraamaan joen tilaa kävellen tai moottoripyörällä. Koko joen varren seuraaminen on liian työlästä. T...

Iltapäivät lehdet tekevät työtään yleisesti ottaen hyvin ja asiallisesti. Ne eivät toimi niin, että lukija jää suurpiirteisyyden valtaan, vaan niissä on aina jokin ylösnosto. Itse kukin voi olla mitä meiltä tahansa niiden nostoista, mutta kyllä ne välittävät tietoja ja tausoja lukijoilleen. On vaikeaa sanoa, onko uutishankinnassa joskus joku liukunut laiskuuden uralle täyttäessään päivän urakkaasa. Tyypillinen tapaus on puhelimella pyydetty kommentti asianomaiselta käsillä olevasta asiasta ja sen jälkeen kommentti kyseisen alan asiantuntijalta. Se on näppärä ja tehokas tapa jutun teolle. Tässä keinossa ei ole mitään moitittavaa, mutta sen tullessa vallitsevaksi tavaksi laatia juttuja, se väistämättä ohentaa jutun sisältöarvoa. Korostettakoon, että tällainen keino tulee kuuluumaan todennäköisesti pitkään median keinovalikoimaan ja hyvä niin. Meteorologi Joonas Koskelan yskähdys tänä aamuna säätiedotustilanteessa sai eräässä iltapäivämediassa melko suuren huomion. Yskähdys vaikutti a...

TV 1 käsitteli eilen Sörkan vankilan suljetin osaston tilannetta. EU on antanut monelle maalle ja myös Suomelle nootin parantaa vankien olosuhteita suljetuilla osastoilla. On hyvä, että ulkopuoliset EU ja YK:n antavat tällaisia lausuntoja. Toimin oikeusministeriössä 25 vuotta ja joka vuosi samat tahot antoivat joka vuosi lähes samankaltaisia parannusehdotuksia. Parannuksia tehtiin siinä määrin, kuin lisäresursseja saatiin. Käytännön vankeinhoidossa, jossa päivittäin kohdataan vankeja ja työskennellään heidän kanssaan, ei juuri perinteiset tehostamistoimenpiteet ole mahdollisia. Esimerkiksi ei voida vähentää rationalisoinnin nimessä vankilahenkilöstöä puoleen tai lähettää luottovanki yksin silmän painemittaukseen. Vankila on osastoitu monestakin eri syystä. Esimerkiksi karkaamisriskin, pelkäämisen tai jengitoiminnan takia taikka digivälineillä rikollisen toiminnan jatkamisen estäminen takia ulkomaailmassa. Uutisissa pisti erityisesti silmään huumerikollisen esiintyminen vankien puolusta...

     Poliitikon kannattaa sietää satunnaista pilkkaa, koska hänellä ei voi olla esillä ryhmästä poikkeavia omia näkemyksiä. Pilkka ei silloin kohdistukaan poliitikkoon, vaan hänen turvajoukkoonsa, jonka yhtenä jäsenenä hän on.      Kun kansanedustaja vastaa pilkkaan omilla näkemyksillään, kuten Harkimo, Vartiainen ja Lepomäki tekevät, heidät huomataan ja ennen pitkään he ovat tavalla tai toisella vallassa kiinni.     Noami Kleinin  kirjat (No Logo, 2000 ja uusin Kun Ei ei riitä:   vastaisku sokkipolitiikalle 2018)  on kuin tehty poliittista karriääriä suunnittelevalle, runnovalle poliitikolle. ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005660523.html .)      1980-luvulla Friedmannin näkemyksillä alkoi monnimuotoinen ja – moniulotteinen liikehdintä, joka rusikoi julkista sektoria, purki sääntelyä ja avasi monin tavoin hanoja harvojen rikastumiselle. Niinpä yhden prosentin ryhmä on nyt tosiasia, johon mahdollisimman mo...

      Eilinen oli poliittisen propagandan ja median häpeällinen päivä (http://www.hs.fi/mielipide/). Nämä harjoittivat päivällä eleäkäiskatsojien tv-aikaan sellaista hyökkäystä taitettuindeksi puolesta, että katsojaakin alkoi hävettää jo median puolesta. Illalla tahti laantui.      Eläketutkimus pursui tutkimusmenetelmällistä keinottelua. 25 viiden vuoden aikajakso on täysin perusteeton ja harhaanjohtava, koska taitettuindeksi otettiin käyttöön 1990 loppupuolella.      M itä on aiemmin tapahtunut, ei ole mitään merkitystä verrattuna siihen, mitä nyt alkaa tapahtua taitetun indeksin alkaessa mullistaa työeläkeläisten ja palkansaajien elintasoja.      Kuka eläkeyhtiön asiantuntija osaa kumota sen, että jos eläkkeittä tarkistetaan kustannusindeksillä ja yhdellä viides osalla palkkaindeksistä, eläkeläisten   elintaso hupenee 10 vuodessa 20 prosenttia palkansaajista, kun palkat kohoavat keskimä...

      Vuodesta 2005 lapsiasiamiehenä toiminut keskustalien Maria Kaisa Aula irtisanoutui 2014 tehtävästään toimistonsa liian vähäisten resurssien takia. Neljä henkilöä on toki vähän huomioon ottaen lapsiasiain moninaisuus ja laaja-alaisuus. Tätä ennen Aula oli keskustan kansanedustaja.      Aulan nimitys oli puhtaasti poliittinen eikä hänellä ollut alan kokemusta ja tarvittavia valmiita alan yhteistyöverkostoja.      Aula on varmaankin luotettava ja yhteiskunnallisesti ansioitunut henkilö moneen tehtävän, mutta hänen kautensa lapsiasiamiehenä oli vaisu ja näkymätön.      Aulan erottua virkaan valittiin teologian ja hallintotieteiden maisteri Tuoma Kurttila entinen vanhempain liiton puheenjohtaja, taustaltaan sosiaalidemokraatti.      Lapsiasiamiehen virassa onnistumisen yksi keskeinen keino on vaikutta kannanotoilla lapsikysymyksessä median kautta. Kun verrataan Aulan ...

      Suomen kurjuudesta ja näköalattomuudesta käyvät yllättävän kiivaina. Valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2 Sipilä komensi kaikkia yrittämään, Sampo Terhoa saarnasi jopa yhteiskunnan ja hyvinvoinnin romahtamisesta ellei kurilinja jatku ja Vanhanen kuvaili ympäristömme rakoilevan. Presidentti Niinistö puhe naulasi Suomeen järkevän reaalista pakolaispolitiikkaa vain todellisissa vaikeuksissa kamppailevia auttavaksi.      Professori Markku Kangaspuro pohdiskelee eliitin puheista kumpuavaa kahta eri retorista näkökulmaa: a) Suomella ei ole enää varaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, b) Suomessa hyväksytään eriarvoisuuden kasvaminen. ( http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/171941-professori-suomi-hakusessa-hyvinvointivaltion-mureneminen-totta ).      Edellisen ajurina toimii valtion tulojen hiipuminen ja sitä kautta lisävelkaantuminen, jälkimmäisen ajurina on pakolaisvirran vauhdittama periaate ”kukin on vastuussa men...

     Mielikuvilla on vangitseva voima. Tämä on saanut kokea sekä Suomen että Ruotsin pääministerit. Molemmat aloittivat työnsä hallituksen johtajina viattomina kansanmiehinä, mutta joutuvat palaamaan totuutensa kanssa kansan pariin töksähtelevinä kiukuttelijoina.      Sipilän imagon laskua tuskin olisi estänyt hänen kuinka surumielinen tv-pohdintansa tahansa työnsä vaikeudesta, sillä niin tylyä hallituksen kurilinja on ollut pieneläjiä kohtaan.       Elisen HS:n ja Sipilän käsityksen mukaan media on tehnyt selvää jälkeä hänen kansakunnan hyvää tarkoittavista loikistaan. Ei ole kuulema ollut puhettakaan oikeamielisyydestä median runnoessa pakkolakitermiä ihmisten mieliin Sipilän suureksi harmiksi.      SSS-kolmikko kyllä ymmärtää suomalaisen media olevan siinä määrin kunniallinen, ettei se kenestäkään ja mistään luo tahallaan hävyttömiä hahmoja. On tunnustettava, että Suomen talouden raiteille...

     Verkkoihmistä on helppo herjata. Hän kuulemma muuttaa heti käyttäytymistään, kun on näkyvissä parempaa. Hän on protestoija. Hän haluaa irti instituutioista ja auktoriteeteistä. Hän ei tue poliittista valtaa, vaan on häilyvä.      Olkoon totta tai tarua.      Melko varamaa kuitenkin on, että verkossa hierarkiasuhteet ovat erilaiset kuin   face to face-tilanteissa. Hierarkiasuhteet eivät tällöin vääristy, mutta ihminen viisaana olentona muovaa ne itselle mahdollisimman edullisiksi kussakin tilanteessa.      Missä määrin edellä todetut pitävät paikkansa, on tässä sivuseikka. Tärkeää on havaita, kuinka perusteellisesti ympärillämme hääräävä ja erilaisia elämän tapoja mahdollistava tekniikka on muuttanut käyttäytymistämme.      Tilanteen kehittymistä kuvaa hyvin mm. se yksityiskohta, että 1800-luvun alussa ei tunnettu sanaa ihmiskäsitys, puhumattakaan maailmankuvasta. Karkeasti ottaen 95 ...

     Jos pitäisi lyödä vetoa siitä, oliko mainittu kokous eliitin vai eduskunnan, heittäisin kolikon eliitin puolesta. Tämä siksi, että eliitti lilmaisee perinteisten sääntöjensä mukaan sanottavansa fraaseina ja lausuu kuvittelemansa viisaudet tekoälynsä kaapuun punottuna. Niin kuin monessa pitkän kokemuksen omaavissa demokratiamaissa, maaseudun kyläkeskuksista tulevat edusjatat asetetaan istumaan alasaleihin, alahuoneeseen ja syntyperäiset ylimykset, ylähuoneeseen. Nyt syntyperäiset alaelittiin kuuluvat Arhinmäki ja V. Niinistö kaappasivat hetkeksi itselleen poliittisen vallan erään lajin, mediahuomion. Molemmat, V. Niinistö ja Arhinmäki onnistuvat retorisesti hyvin. Onnistumishetkestä ei tarvitsekaan jäädä käteen kuin Sipilän Subbin ja  mainostamat kyltit: ”Näpit irti koulutusrahoista, ettekö häpeä, ettekö häpeä. Mitä tunnetta, paatosta, intohimoa, V,Niinisöllä ja Arhinmäellä olikaa. Sipilä teki eliitin etikettivirheen ja samalla politiikkansa u...

     Asiaa on edes vaikeaa ajatella.  Auttaisiko pikasilmäys historiaan?      Heti sodan jälkeinen aika kannattaa tässä yhteydessä unohtaa. Paasikivi vastaan Fagerholm ja Kekkonen, mitä niistä enää. Kekkosen presidentti aikana pääministerillä ei ollut väliä, Tamminiemi käskytti. Koivisto oli syvien vesien alla toimiva pitkäkäsi kansleri. Ahtisaari ja Halonen kannattaa hypätä yli.      Tästäkin historiasta voisi oppia jotain. Totuus kuitenkin on, ettei historiasta opita milloinkaan mitään.      Siis nykyhetkeen. Pääministeripuolueelle täytyy tuntua  kimakalta kirveen iskulta Sauli Niinistön sivallus hallituksen saamattomuudesta  ja seitsemän vuoden talouspolitiikan katovuosista. Kirves putosi kerta kaikkiaan väärään aikaa Stubbin ihanneryhmän niskaan, kuuppa himmeni. Stubbin näkyminen julkisuuteen on sen näköinen, että joku on juuri t...

     Lörtsytapaus osoittaa, kuinka nopeasti ja itsevarmasti   some sieppaa aiheen julkisuudeen käsitelyyn. Se alkoi somen summittaisella pistolla Eviran byrokratian yhteen kukkaseen ja samalla viraston julkisuusmaineseen. Tähän Evira vastasi odottomattomasti takaisin somen mitalla.        Tämä on uutta, jopa ennennäkemätötä viranaomaisielta. Tätä voidaan pitää lähtölukauksena siihen, miten viranoamainen ja somekansa tulevaisuudessa keskustelevat viranomaisten sormissaaan pitävästä kansalaisia vaivaavasta ongelmasta. Stubbin twiittausta Talvivaarasta ei saa sotkea tähän. Stubbi aloitta siellä. Nyt aloitti someporukka,        Nyt viimestään viranomaisten ja muidenkin   on tajuttava, että some on kuin jatkusvasti maata ja mantuja kiertävä hyvää ja paahaa tarkoittava kulkuriporukka, joka nyhtäisee matkallaan   käsitellynsä millaisen asian tahansa ja heittää sen sitten pusikkoon.    ...

     Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa. Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta. Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan jättämisestä.      Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää, mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.      On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista, jne.      Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan esimerkiksi artikkeleita lisää...

Yhdysaltain laiton maailmanlaajuinen urkinta ja salakuuntelu sekä siinä käytetyt älykkäät ict-sovellukset ovat tarjonnet etenkin maan tietoalan ja myös muille yrityksille olla mukana kehittämässä älykkäitä ict-sovellutuksía käsittelemään ja analysoimaan epäyhtenäistä dataa. Palkkana ja kannustimena olivat yritysten osaamisen kasvu ja sovellutukset analysoida sosiaalisen median tietoja. Esimerkkinä tästä oli eilisessä prisma-ohjelmassa Yhdysvaltain sotaveteraanien twitter-tilitietojen penkominen ja analysointi, minkä tuloksen saatiin selville, kuka veteraaneista tekee seuraavana itsemurhan. Sosiaalisen median tietojen luvaton massakäyttö tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuudet saada selville yhteiskunnallisten virtausten tuoma tulevaisuus. Twitter-viesteissähän ihmiset kertovat vapaehtoisesti esimerkeiksi mistä pitävät, mistä eivät pidä mitä sairastavat, mihin menevät, mitä toivovat, jne. Ei sata viestiä vielä riitä juuri mihinkään, mutta jo 10 miljoonaa viestiä on jo data, joka rii...

Tunnettuja tosiasioita ovat, että maapallon väkiluku on 7,2 miljardia ja ennuste vuodelle 2045 on noin 10 miljardia ihmistä. Nyt on noin miljardi aliravittua ihmistä. Niistä vuodessa kuolee nälkään noin 30 miljoona. Tämä on yhtä paljona, kuin toisessa maailman sodassa oli kaatuneita. Edelleen on tunnettua, että maapallon viljelykelpoisen maan pinta-ala kutistuu jatkuvasti ja puhtaasta vedestä tulee taistelujen kohde. Nälkäisten luurankomaisten lasten kuvat televisiossa evät enää hätkäytä ketään. Ennen valistusaikaa oli luonnollista, että nautintoja haettiin jokaiselta elämän alueelta, kaikkialta mistä niitä suinkin oli mahdollista saada. Myös niin sanotusta nautinnollisen hyvästä ruoasta, ahmien ja oksentaen. Nyt kun on ihmismoraali on kehittynyt niin pitkälle, että hevosillekin syötetään vällyjen alle värikkäitä naksuja, odottaisi myös suhtautumisen nälkäisten ihmisten ravitsemiseen kiinnitettävän  huomiota vähintäänkin yhtä paljon kuin lemmikkien ruokintaan. Olisi myös ko...