Siirry pääsisältöön

2192. Kokoomuskolmikon irtiotto on seurausta brändyksen ja mediavallan yhteiskäytöstä niillä, joilla on alan osaamista

     Poliitikon kannattaa sietää satunnaista pilkkaa, koska hänellä ei voi olla esillä ryhmästä poikkeavia omia näkemyksiä. Pilkka ei silloin kohdistukaan poliitikkoon, vaan hänen turvajoukkoonsa, jonka yhtenä jäsenenä hän on.
     Kun kansanedustaja vastaa pilkkaan omilla näkemyksillään, kuten Harkimo, Vartiainen ja Lepomäki tekevät, heidät huomataan ja ennen pitkään he ovat tavalla tai toisella vallassa kiinni.
    Noami Kleinin  kirjat (No Logo, 2000 ja uusin Kun Ei ei riitä:  vastaisku sokkipolitiikalle 2018)  on kuin tehty poliittista karriääriä suunnittelevalle, runnovalle poliitikolle. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005660523.html.)
     1980-luvulla Friedmannin näkemyksillä alkoi monnimuotoinen ja – moniulotteinen liikehdintä, joka rusikoi julkista sektoria, purki sääntelyä ja avasi monin tavoin hanoja harvojen rikastumiselle. Niinpä yhden prosentin ryhmä on nyt tosiasia, johon mahdollisimman moni pyrki (rikkain 1 % omistaa saman kuin muut yhteensä).
     Kyllin rikkaat valtaavat medioissa tilaa ja he melskaavat niillä niin, että heidän mielipiteistään aletaan sietämään ja lopulta pitämään tosina. Prosentti-ihmiset elävät brändeillään ja jättävät tekemisen matalapalkkaisille alihankkijoille.
     Ajanmittaan nämä rikkaat alkavat käyttäytyä mediassa uhmakkaasti ja itsevarmoina kuten Trump. ”Uskokaa minua. Minä ole oikeassa, koska minun bisnekset vetävät”. Tällaiset  puheet olisivat vaarattomia ellei samaan aikaan julkisen vallan alas aja olisi jatkunut. Sipilän hallitus oli erityisen ansiokas alas ajossa.
     Kun mediavaikuttajat, etujärjestöt, suuryritysten edustajat ja huippupoliitikkojen eri ryhmittymät kiihdyttivät verkostoitumistaan vieden valtaa instituutiolta, jäljelle jäi tilkkutäkkimäinen vapaan demokratian järjestelmän elementit, jotka nipin napin täyttävät vallan kolmijaon ehdot.
     Meidän demokraattis-poliittinen järjestelmämme notkahdellessa äänestäjäkunnassa syntyy tyytymättömyysaukkoja, joita mediataitavat verkottuneet tramposaajat pyrkivät hyödyntämään äänien kalastelussaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *