Aluepolitiikka on loppuun käytetty ilmaisu. Parempi olisi puhua maaseutupolitiikasta. Viimeiset voimalliset henkäykset aluepolitiikka puhalsi keuhkoistaan silloin, kun Suomen mittava korkeakoulujärjestelmä puoliväkisin runnottiin koko maat kattavaksi. Jostain syystä eri alueilla sijaitsevien korkeakoulujen laatuarvointeihin ei ole panostettu. Herää kysymys, onko syynä pelko opetus- ja tutkimusahjojen eriytymien jyviin ja akanoihin.    Hankkeen moottorina toimi Johannes Virolainen. Toinen alan supersäveltäjä Mari Pekkarinen puhalsi pystiin Elyt ja Avit. Se ei ollut kovin järkevä uudistus muuta, kuin siinä mielessä, että työpaikkoja saatiin maakuntiin. Ontuville alueyksiköille ei ollut mielekästä järjestää niiden kipeästi tarvitsemaa tutkimustoimintaa, vaan se on ja tulee olemaan valtakunnallisilla tutkimuslaitoksilla kuten Teknologian tutkimuskeskuksella (VTT Oy), Luonnonvarankeskuksella (Luke) ja Metsäntutkimuslaitoksella. Nyt on jo viimein tunnustettu, että kolmion Helsinki –...

Koko Suomiko asuttuna.  Tilastokeskuksen tilaston 2020 mukaan väki muuttaa Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja muuttotappioalueet ovat Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Kymenlaakso ja Pohjanmaa. Muuttotappio vuodessa on tuhansia. Valtioneuvoston asettama Alueiden suunta 17.6.2020 työryhmän tehtävänä on mm muuttoliikkeen suunnan ja suuruuden arviointi, väestön ikääntymisen hallinnan sekä digitalisaation mahdollisuuksien arviointi. On erittäin kannatettavaa, että hallitus pyrkii toimenpiteillään (mm kansalliset ja EU-aluerahat sekä aluepolitiikka) edistämään parasta mahdollista väestökehitystä eri alueilla. Sillä on kuitenkin vastassa sekä kansallinen että globaali markkinavoima. Kansalaiset itse päättävät, missä asua. Toki tähän vaikuttaa suuresti se, mitkä ovat ihmisen juuret, arvopohja sekä ennen kaikkea elämisen mahdollisuudet. Näihin julkisen sektorin vaikutusmahdollisuudet ovat verraten vähäiset. On näyttänyt pitkään ja näyttää edelleen, että dyn...

Tilastokeskuksen tilaston 2020 mukaan väki muuttaa Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja muuttotappioalueet ovat Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Kymenlaakso ja Pohjanmaa. Muuttotappio vuodessa on tuhansia. Valtioneuvoston asettama Alueiden suunta 17.6.2020 työryhmän tehtävänä on mm muuttoliikkeen suunnan ja suuruuden, väestön ikääntymisen hallinnan sekä digitalisaation mahdollisuuksien arviointi. On erittäin kannatettavaa, että hallitus pyrkii toimenpiteillään (mm kansalliset ja EU-aluerahat sekä aluepolitiikka) edistämään parasta mahdollista väestökehitystä eri alueilla. Sillä on kuitenkin vastassa sekä kansallinen että globaali markkinavoima. Kansalaiset itse päättävät, missä asua. Toki tähän vaikuttaa suuresti se, mitkä ovat ihmisen juuret, arvopohja sekä ennen kaikkea elämisen mahdollisuudet. Näihin julkisen sektorin vaikutusmahdollisuudet ovat verraten vähäiset. On näyttänyt pitkään ja näyttää edelleen, että dynaamisen talouden vetovoimakeskus on Ta...

     Synnin luoteeseen kuuluu, ett se kaduttaa ja kiihottaa. Vaikka se ei tekisi kuin jälkimmäistä odotettavissa oleva kepulaisen hajasijoittamisen aiheuttama skandaalin käry toimii polttoaineena uusfimeoiden (lääkealan …virasto) sankarillisille kohtaloille. Tämän viraston hajasijoittamien kesti 10 tuhruista vuotta, minkä loppuraporttia ei ole kuulunut eikä näkynyt. Työministeri Kulmunin ajatuksen mukaan nyt TEM:n käynnistämässä hankkeessa kyse ei ole hajasijoittamisesta, vaan monipaikkaistamisesta, jossa palveluja on saatavilla nykyistä alueellisemmin (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006222299.html). Kulmunin ajatusmalli johtaa vääjäämättä vanhaan aluepolitiikkaan, mutta minkäs teet, vaikka kuinka myöhemmin kaduttaa.      Aluetieteen professori Hannu Katajamäki pitää tärkeänä, että Suomen kilpailukyky pidetään kunnossa myös alueellisten rakenteiden keinoin. Tällä tarkoitetaan, että rakenteiden annetaan muodostua luonnollisten tarpeiden mukaan kuten elin...

     Huhujen mukaa Sipilän uuskonservatiivisen rock-libretto tulee perustumaan neorealistiseen aluepolitiikkaan. Väyrynen ei ole vielä päättänyt sävellajia, mutta mollivoittoista voi kajahtaa. Mutta eipä mennä asioiden edelle.         On ymmärrettävää, että politikkaa seuraavan median ja tavallisten kansalaisten huomio kiinnittyy usein ajankotaisimpaan hallitusneuvottelukuvioon ja koukeroon.      Niinpä monen sormet saattavat selata jatkuvasti somea pysyäkseen käryillä, mitä juuri nyt tällä rintamalla tapahtuu. Ja niin, olihan jo Tolstoin romanissa Sota ja Rauha eräs rouva, joka kiinnitti aina kaiken huomionsa viimeksi kohtaamaansa ihmiseen.      Tässä tohinassa voi korva ja silmä sokeutua niin, että jää huomaamatta Sipilän rakentavan nyt vain näyttämöä ja kasaavan orkesteria, joilla rokataan tulevaa politiikka.      Seuraava sovituksia on tulossa: Ei Pisararata, Ei uusia asuntoja pääk...

     Keskustan piikittelevästä oppositioesiintymisestä suuressa salissa ei ole jäljellä kuin yölliset muistot. Niin lempeästi Kääriäinen ja Pekkarinen puhuivat. Mutta karhu on palannut. Yhteiskuntasopuun naamioitu aluepolitiikka nostaa päätään.      Yhteiskuntasopu on mahtava sana, mutta politiikassa hyödytöntä savessa seisomista. Ei John Rawlskaan saanut sen avulla kammettua Englannista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun on tarpeen kerätä poliittiset joukot vaalien jälkeen viemään maata eteenpäin, ei jää käteen muuta kuin hallitusohjelma ja hallitus.      Näyttä selvältä, että keskusta ajaa maahan maakuntahallituksen. Ehkä sille nyt on tarve ja tilaus. Sen sijaan keskustan näkemykseen uusien työpaikkojen luomisesta pitää suhtautua varovaisesti. Sen suunnitelma on, että puolet uusista työpaikosta syntyy biotalouden ympärille, innovaatioina, tuotteina, yrityksiä, työllisyytenä.      Pahimmillaan ...

      Isäni makoillessa dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä. Mutta kunnat vain jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja. Pekkarinen perusteli tekemisiään valtioneuvoston päätöksellä alueviranomaisten kokoamisesta samaan organisaatioon.           Tästä alkoi Pekkarisen komennossa tapahtumaketju, jonka lopputuloksena Keskusta sai haltuunsa koko aluehallinnon elyineen päivineen.            Tällä välin Lipponen oli jo käynnistäny yhtiöittämisen ja valtioyhteisöhankkeen. . Valtioyhteisöhanke tarkasteli ja teki ehdotuksia koko valtiohallinnon toimivuudesta, rakenteista ja ohjauksesta sekä hallituksen työskentelyn uudistamisesta.      Tällä hetkellä hallituksen asettama työrymä pohtii, miten valtioneuosto voisi toimia nykyista tehokkaamin ko...