Dosentti Arto Nokkala totesi teoksessaan Kyky ja tahto, että puolustusjärjestelmämme tarvitsee uudistuksia lähinnä sisäistä syistä.      Nyt uudistuksia tarvitaan myös ulkoisista syistä. Onneksi haikailut ammattisotilasiin perustuvasta Suomen puolustuslaitoksesta on lopetettu.      Puolustusvoimain perusta on, että maalla on riittävän suuret valmius- ja puolustuskykyiset maajoukot. Nykyiset noin 250 000 reserviläistä käsittävät joukot riittänevät.        Alueellinen järjestämä on toinen puolustuksen perusta.  Sen täytyy merkitä myös sitä, että ollaan valmiita reagoimaan vihollisiskuihin itsenäisillä taisteluosasoilla nopeasti missä osassa maatamme tahansa. Todennäköisimmät taistelukriisit syntyvät alueille, joihin vihollinen suuntaa strategisen iskunsa. Kybersodan torjunta vaatii omat järjestelmänsä. Alueellinen puolustusjärjestelmän on pystyttävä organisoitumaan myös pitkän rintamalinjan puolus...

Se, että koko maata pitää puolustaa, on eri asia kuin alueellien puolustus. Tämä tiedetään. Suomen sotilasasiantuntijat ovat varmaankin määritelleet uhkatasot, joilla maata puolustetaan, vaarallisimpana tasona se, jolla maa on uhattuna tulla miehitetyksi kokonaan. Kun tässä järjetyksessä mennään uhkakuvissa ylös päin niin alueelliset puolustusyksiköt ovat tärkeässä asemassa torjumassa keskivaikeaa uhkaa. Voidan opimisstisesti olettaa, että kun tässä torjunnassa onnistutaan, vihollinen luopuu koko maan valtaamisesta, koska panokset muodostuvat liian suuriksi. Alueelliset yksiöt pitää voida organisoida nopeasti ja liikuviksi. Niillä pitää olla yksinkertaiset ja toimiviat aseet. Alepuolustukseen turvautumien on ainut realistinen tapa puolustaa mahdollismaan suurta osa maata. Ilmeisesti on olemassa strategia, missä järjestyksessä tarvittaessa   Helsinkiä kohti peräännytään. Jos Helsinki meneteään, koko maan menetetty. Jos Suomi liittyy Natoon, koko puolustusstrate...