Sotealueiden roolin määrittelyssä olisi tässä vaiheessa hyödyllistä punnita, missä määrin tulevalla konsernikeskuksella (sotealueen johtokeskus) on valtakeskeisen, tavoiteohjatun organisaation, tulosyksikkö organisaation ja verkosto-organisaation piirteitä. Suurin kysymys on, mikä on hyvinvointi alueen konsernikeskusrooli suhteessa terveyskeskuksiin (Johtamien muuttuvassa julkishallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin + Göös). Toinen suuri haaste on, miten 23 sotealueen sadat tietojärjestelmät saadaan pelaamaan edes tyydyttävästi yhteen vuoden 2023 alusta lähtien. Monet asiantuntijat ovat esittäneet, ettei se ole tällä aikataululla mahdollista. Tästä syystä alueilla on tukeuduttava olemassa oleviin satoihin eri järjestelmiin vielä useita vuosia samalla kun jatketaan uusien kehittämistä.

     Ministeri Huovinen kertoi viikon vaihteessa televisiossa tyytyväisenä uudesta soten linjauksesta. Siinä tuottajavastuu annetaan 19 kuntayhtymälle. Tämä sinänsä voi olla hyvä ratkaisu, mutta niin paljon jää asioita auki, että hirvittää. Se on vasta aikomus lähteä kotilaiturilta lohta pyytämään.      Päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli oiva kuvaus soten kompuroinnista. Tänään akatemiaprofessori Kaarlo Tuori piti varmana, että edessä on perustuslaillisia ongelmia kuntien rahoituksen ja tehtävien järjestelyissä.      Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi televisiossa edelleen tänään, että sotealue ei tarvitsee vaaleja ja että rahoitus voidaan hoitaa alueen   kuntien osuuden suhteissa. Ei voida. Perustuslaki tulee vastaan.      Nyt on tultu pisteeseen, jossa julkisuuteen on esitettävä suunnitelmia arvioitavaksi, miten soten yksityiskohdat aiotaan toteuttaa. Muuten menee luott...

Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu   hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia. Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan   saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin   rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle. Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa   sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määr...