Hallituksen paraikaa miettiessä sopeuttamiskohteita (leikkauksia) noin kuuden miljardin euron edestä on syytä tarkastella, mitä nämä voisivat olla. Tätä helpottaa ministeriöiden luetteleminen. Niitä siis ovat: VNK:n kanslia, ulkoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne - ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Budjettinsa suuren takia otollisia säästökohteita ovat puolustus-, opetus-, maa- ja metsätalous-, työ- sekä sosiaalimenot. Muista ministeriöistä leikkaaminen olisi sipsuttelua velkavuoren päällä. Näin kriisiaikana puolustuksesta ei voi leikata, päinvastoin, opetuksesta on ja leikattu monena vuotena peräkkäin niin, että luu paistaa, maatalouden kahden miljardin tukirahat ovat keskustalle mirhamia, työministeriön yritystuet ovat kokoomuksen helmiä, sosiaali- ja terveysmenot ovat jo nyt alimitoit...

Iisak tunnustellessaan hämärtyneillä silmillään kummasta pojasta oli kyse Profeetta sanoi: ”Ääni on Eesaun, mutta kädet ovat Jaakobin. Tee, mitä käsken”. Tästä Mooseksen Kirjan tekstistä tulee mieleen metafora, että ohjaavatko verhon takana olevat näkymättömät kädet myös Orpon hallituksen työtä vähäosaisten elämän vaikeuttamiseksi. Toinen vakavampi kysymys kuuluu, missä määrin Orpon   ”uudistukset” tulevat tyrmätyksi työ- ja sosiaalireformin aiheuttamassa revanssihengessä seuraavassa demarivetoisessa hallituksessa. Se miten Orpo rakentaa päätöksentekoketjunsa ja sen eri vaihtoehtojen toteutumisen vaativat ratkaisut, muistuttaa pelimiehen logiikkaa, ehkä korttipelimiehen ajattelua, mikä on tuttua Etelärannassa. Orpo ei tunnu pyörtävän sosiaaliturvan heikentämispäätöksiä asiantuntijoiden neuvoista huolimatta, vaan tekee ratkaisunsa Etelärannan ohjeiden mukaan. Jostain syytä viime viikkoina on astunut esiin liuta taloustiedemiehiä, jotka voimakkaasti kritisoivat k...

Korkman ottaa vahvasti kantaa upouudessa kirjassaan Talous ja humanismi sen puolesta, että kansakunta ilman tiedettä ja taidetta ei voi hyvin eikä ole pitkäaikainen. Hän nimenomaan painottaa, että tiede ja taide luovat pitkin historiaa kulkevia säikeitä, jotka ovat ikään kuin impulssilähteitä, joista tulee ammentamattakin polttoainetta nykyajassa tehtäville hyville päätöksille. Tämä edellyttää ministereitä vahvaa yleissivistystä. Menestykseen hän katsoo kuuluvan myös jumalakäsitteen olemassaolon ja sen inspiroivan vaikutuksen yhteisön elinvoimaisuuteen.   Tämän huomaa rivikansalainenkin lukiessaan jonkun vanhan yhteisön historiikkia. Niissä säännönmukaisesti nousee esille jonkin näkymättömän mahtiolennon palvonta ja siihen kuuluvat riitit. Ilman näitä yhteisöä ei ole olemassakaan. Kun peilaa Korkmanin taide- ja tiedeteesejä Orpon hallitusohjelmaan, ero on suuri. Hallitus leikkaa taiteilta ja tieteeltä sekä vähäosasilta, ja näiden leikkausten pääarkkitehti Satonen on noussut eli...

En kerro tätä itseni tähden (Sinuhe), vaan Orpon leikkausten tähden. Viimeistään eilisen A-talk ohjelman jälkeen näyttää siltä. että Orpon kumppaneineen ongelmien ratkaisujen sijasta pitäisi keskittyä enemmän ratkaisujen ongelmiin. Se miten leikkaukset kohdistuvat vähäväkisiin ei mitenkään edes kuvitelmissa tule konkreettiseksi esille niille, jotka eivät ole kokeneet ahdinkoa toimeentulossa. Jos on joutunut menemään kouluun paikatuissa ja kuluneissa vaatteissa ruoan ollessa yksitoikkoista puuroa ja leipää, tietää mitä puute jokapäiväisessä arjessa on. Se ei siis ole hetkellistä, vaan joka aamu herätessä on edessä niukan elämän todellisuus. Orpon jatkuva kaanon valtion velasta ja btk:n kasvusta osoittaa, kuinka onttoa on näkemys, ettei vaihtoehtoja ole. Esimerkiksi yritystukien roima leikkaus ja valtion omaisuuden järkevä myynti sekä yritysten ulkomaille pakenevien voittojen verotus toisivat miljardi luokan tulot valtiolle. Se, että niukka enemmistö nyt hyväksyy leikkaukset, ei kerro si...

Hallituksen paraikaa miettiessä sopeuttamiskohteita (leikkauksia) noin kuuden miljardin euron edestä on syytä tarkastella, mitä nämä voisivat olla. Tätä helpottaa ministeriöiden luetteleminen. Niitä siis ovat: VNK:n kanslia, ulkoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne - ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Budjettinsa suuren takia otollisia säästökohteita ovat puolustus-, opetus-, maa- ja metsätalous-, työ- sekä sosiaalimenot. Muista ministeriöistä leikkaaminen olisi sipsuttelua velkavuoren päällä. Näin kriisiaikana puolustuksesta ei voi leikata, opetuksesta on ja leikattu monena vuotena peräkkäin niin, että luu paistaa, maatalouden kahden miljardin tukirahat ovat keskustalle mirhamia, työministeriön yritystuet ovat kokoomuksen helmiä, sosiaali- ja terveysmenot ovat jo nyt alimitoitettuja....

     Asia koski tulevaa kehysriihtä ja hallituksen aikomusta pitää se kuntavaalien jälkeen. Kysymyksen esitti Sanna Marin. Hän toi entisen budjettipäällikkö Virtasen käsityksen, ettei leikkauksia voi siirtää aina vaalien yli. Tähän Soini, että alivaltiosihteeri Hetemäki on toista mieltä.   Marinin   tivatessa opiskelijoiden mahdollisia lisäleikkauksista, Soini veti valmiin listan taskustaan, jossa luetteli, miten vähäosaisia on autettu.      Arvotettu Kalli otti kaikkein kokonaisvaltaisimman näkökulman todetessaan, että nyt kun talous on lähtenyt kasvuun, ei kannata horjuttaa vakautta aikataulukysymyksillä. Kokoomuksen Kalle Jokinen jatkoi aikataulukysymyksestä vetäen esille SDP:n kolmen vuoden takaisen leikkauslistan. Heinäluoman ihmettelyyn pääministerin 1,2 miljardin €:n leikkaustavoitteeseen, Soini vakuutti hallituksen seisovan yhtenä hallitusohjelman takana, ja kiisti leikkaukset. Terhon mielikuvitus lensi kuin leivon siipi hallitu...

     On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.       Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Niinpä pitää yrittää löytää yleisiä perusteluja varteenotettaville mielipiteille. Presidentti valtiopäiväpuheessaan tiukentaisi EU-rajavalvontaa ja apua annettaisiin vain hädässä oleville Yksi toinen merkittävä kannanotto oli Sixten Korkmanin uusimassa kirjassaan Väärä talouspolitiikka esittämä ilmiö TINA= there in no altern...

      Maan ollessa pakolaiskysymyksen raatelema ja keskustelun aiheesta kimpoillessa sinne, on paikallaan tarkastella maamme hyviä puolia olkoonkin, että budjettileikkaukset iskevät jonnekin kuin kimeä kirkaisu.      OECD:n onnellisuusindeksi mukaan Suomi on Australian, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Kanadan, Sveitsin ja Yhdysvaltin jälkeen paras maa elää. Muutkin tilastot ja tutkimukset osoittavat samaa. Suomi on luonut ympäri maailmaa kuvan maana, jossa on maapallon paras koulutusjärjestelmä. Vaikka siitä leikataankin, tämä mielikuva pelaa Suomen eduksi ja lisää oppilaidemme ja vanhempien innostusta koulua kohtaan.       Maailman äitien tilaraporin 2015 mukaan maamme on toiseksi paras maa äideille. Tämä tuo valtavasti turvallisuuden tunnetta lisäten onnellisuuden kokemisen edellytyksiä.       Vähäpuheisille suomalisille maamme on sanavapauden ykkönen. Sen pitäisi vähentää vaikutusma...

     Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen sopivan julkea kirje ei ollut alkusoitto yliopistojen resurssien alasajoon. Se vain vahvisti tunnetasolla käsitystä, että politiikojen puuttumisella yliopistojen sisäiseen toimintaan on melko rajalliset mahdollisuudet. Päinvastoin se muistutti lähinnä Tiger panssarivaunun ohjekirjaa.      Sen sijaan yliopistojen budjettileikkauksilla on suuri toimintaa lamauttava vaikutus. Kun esimerkiksi Helsingin yliopiston joutuu supistamaan budjettiaan noin 100 miljoonalla eurolla ja 1200 henkilötyövuodella, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 130, Akatemia 10 miljoonalla eurolla, Tekes 100, jne, kyse ei ole selkään taputtelemisesta, vaan kurilinjan piiskansivalluksista. Tämän hallituksen apparistisen kirveslinjan otti esiin rohkeasti myös kirjallisuuden Finlandia palkinnon voittanut Laura Lindstedt kiitospuheessaan heittäen korulauseet sivuun. Hän kärjisti.  - Uusliberalistisen ideologian narratiivissa rikkaid...

     Miksi leikkauslinja voitti On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.      Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Presidentti  Sauli Niinistön valtiopäiväpuhe avasi ovia tiukemmalle pakolaispolitiikalle antaen kuitenkin mahdollisuuksia todella apua tarvitseville  Yksi toinen merkittävä puheenvoro tuli taannoin esille Sixten Korkmanin uusimassa kirjassa kirjassa "Väärä talouspolitiikka"  Hän ...

     Aamun jälkipörssi lauloi nykyisen hallituksen harjoittaman kuripolitiikan puolesta. Mörttinen, Kauppi Holm pitivät eilisessä MOT-ohjelman 22 eurooppalaisen kärki ekonomistin mielipidettä kuripolitiikan hölmöydestä virheellisenä ja puutteellisin tiedoin tulkittuna. MOT:n huippuekonomisteilla ei muka olisi olut käsitystä siitä, kuinka laaja Suomen julkinen sektori on. Väärin, heille kerrottiin tämä.      Jos sille tielle lähdetään, että huippujen kritiikkiä torjutaan julkisen sektorin suuruudella, pitää julkisen sektorin laajuuden sijasta puhua sen kustannuksista. Meidän terveydenhoitojärjestämä ei ole kustannustehokas, vaan vuotaa euroja päällekäisyyksien, raskaan hallinnon, huonon johtamisen, turhaan työn temisen takia hukkaan ja yksityisten yritysten taskuihin. Muita vuotokohtia on Sipilän kärkihankkeet pullollaan, mm. biotalous ja Lex Soini: autoihin kohdistuva veron alennus. Hallitus on itse aiheuttanut nämä vuodot. Pitää myös muistaa, että ju...

        Leikkausten kohteina olevien tuskaisuutta lisää vielä se, että työttömyysturvan leikkaukset, nuorisotakuun ja oppisopimuskoulutuksen heikentäminen ja etsivän nuorityön alas ajo antavat hallitukselta vahvan signaalin näiden leikkausten kohteena olevien laiskuudesta. Hallitus on sen jo melkein äänen sanonut.

Iisak tunnustellessaan hämärtyneillä silmillään kummasta pojasta oli kyse Profeetta sanoi: ”Ääni on Eesaun, mutta kädet ovat Jaakobin. Tee, mitä käsken”. Tästä Mooseksen Kirjan tekstistä tulee mieleen metafora, että ohjaavatko verhon takana olevat näkymättömät kädet myös Orpon hallituksen työtä vähäosaisten elämän vaikeuttamiseksi. Toinen vakavampi kysymys kuuluu, missä määrin Orpon  ”uudistukset” tulevat tyrmätyksi työ- ja sosiaalireformin aiheuttamassa revanssihengessä seuraavassa demarivetoisessa hallituksessa. Se miten Orpo rakentaa päätöksentekoketjunsa ja sen eri vaihtoehtojen toteutumisen vaativat ratkaisut, muistuttaa pelimiehen logiikkaa, ehkä korttipelimiehen ajattelua, mikä on tuttua Etelärannassa. Orpo ei tunnu pyörtävän sosiaaliturvan heikentämispäätöksiä asiantuntijoiden neuvoista huolimatta, vaan tekee ratkaisunsa Etelärannan ohjeiden mukaan. Jostain syytä viime viikkoina on astunut esiin liuta taloustiedemiehiä, jotka voimakkaasti kritisoivat ko...

     Päivällä Sipilän hallituksen eduskunnalle esittelemistä visiosta, painopisteistä, kärki- ja kivijalkahankkeista sekä reformeista tulee mieleen valtava tutkimushanke. Jos tällaisen suurhankeen, jossain pienessä osassa saadaan mullistava tulos, koko hanke voi kääntyä pääleilleen.      Näin kävi juuri tänään kosmologiassa, kun saatiin selville, että neutriino on samanaikaisesti ainetta ja aineeton. Kosmologian teoriat voivat muuttua.      Nyt jo tiedetään, että 90-luvun leikkaukset mielenterveydestä ja kuntouttamisesta lisäsivät köyhyysasetta ja piirsivät 1986-1987 syntyneisiin ikäluokkiin lähtemättömiä viiltoja.      Tästä huolimaata hallitus nyt vain lisää köyhien ja lasten kurittamista ottamatta huomioon, että Sipilän hanke on jo saanut varoittavan tuloksen 1980-luvulla syntyneiden pahoinvoinnista ja köyhyyden periytymisestä monilla eri mittareilla mitattuna (Kristian Wahlbeck). Tuloerot ovat kasvaneet 90-luv...

     Kieli on ihmisen hämmästyttävän taipuisa ja ilmaisuvoimainen työkalu. Pari esimerkkiä. Kun kirjailija kirjoitta tekstissään mesikämmen, hän luo teoksessaan lukijalle mielikuvan leikkisästä, ystävällisestä ja suuresta metsäneläjästä. Lukijalle tulee sama tunne. Kun hän kirjottaa sanan karhu, tulee mielikuva otuksesta, joka halutessaan ottaa kaiken, mutta joskus jättää rippeitä muillekin. Eläin pysyy samana, mutta tunnelma on toinen.      Kun poliitikko kirjottaa sanan leikkaus, tässä subjekti ja objekti muodostavat niin sopeutuvan ilmaisun, että se pitää selostaa, tullakseen ymmärretyksi, paikaan päällä työttömälle tai kunnan talouspäällikölle. Sanottakoon heti, että indeksikorotuksien poistaminen ei ole leikkausta, vaikka hölmö opiskelija aluksi näin luuli. Viimeisin Jälkiviisaat-ohjelma valisti tässä asiassa opiskelijaa tikkariesimerkillään.      Se kuinka ilmaisutaiteen eri lajit voivat luoda häkellyttävän itsevarmasti ja yks...